Tampere
26 May, Sunday
23° C

Proakatemian esseepankki

Stressin hakemista



Kirjoittanut: Heta Valkama - tiimistä Hurmos.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Vedä rajat ja ota oma elämä haltuusi
Nedra Glower Tawwab
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Stressitön tapa elää. Onko sinulla stressitön elämä? Monesti huomataan ihmisten stressaantuvan yhä enemmän, koska nykyään työpaikka vaatimuksenakin on 20-vuoden asiantuntijan kokemus ja tietyt koulutukset, mutta hakijan on oltava nuori jotta jaksaa. Merkittävyys ja onnistuminen luovat ihmisissä onnellisuutta ja virheet sekä epäonnistumiset nakertavat itsetuntoa. Jokainen haluaa tavoitella parempaa elämää ja itse haluan oppia stressittömämmän tavan elää, jotta voin suorittaa oman potentiaalisen täyden energian kuitenkaan uuvuttamatta itseäni.

 

Stressin sietäminen taas vaihtelee yksilöittäin, mutta myös yksilöllä eri elämäntilanteissa. Kuormittavampia tilanteita ja stressille altistumista ovat esimerkiksi traumat, muut isot henkilökohtaiset muutokset tai vaikka maailmassa vallitseva tilanne kuten korona pandemia. Herkästi stressitilaan ja uupumukseen hujahtaakin huomaamattaan ja tärkeintä olisi itse tunnistaa nämä merkit ennen kuin on liian myöhäistä. Yleensä stressi johtuukin liian löyhistä rajoista. Näiden tunnusmerkkeinä ovat esimerkiksi uupunut olo, ylikuormitus ja oman ajan puute. Omat löyhät rajat taas voi tunnistaa siitä, että on riippuvainen muiden mielipiteistä, sietää huonoa kohtelua, on läheisriippuvainen tai kyvytön kieltäytymään ja halukas miellyttämään muita. Tunnistan itse kirjassa mainittuja löyhiä rajoja arjessani ja aionkin asettaa enemmän rajoja ja sanoa ei. (Tawwab 2021, 27)

 

Itse koen taas että elämäni ei ole ollut alttiina stressille, mutta olen itse jostain syystä hakeutunut sellaisiin tilanteisiin jotka aiheuttavat minulle stressiä. Ehkä salaisesti nautin siitä, että saan suoritettua mahdollisimman lyhyessä ajassa paljon ja laajoja juttuja. Koen että supersankarisyndroomalla ja pienellä hippusella halua näyttää muille on erittäin paljon tekemistä tämän kanssa. Olen usein huomannut sanovan että haluan löytää oman maksimaalisen potentiaalini ja mennä äärirajoille. Toisaalta en koe että se on huono asia testata äärirajoja, kunhan tietää lopettaa ajoissa. Sitä olen hakemassa akatemialta, kuinka voinkin säilyttää oman terveyteni mutta puskea itseäni äärirajoille ja kehittymään ihmisenä. Tämä mindset saattaa muuttua hyvinkin paljon, enkä tiedä mistä tällainen testaamisen halu kumpuaa.

 

Luettuani kirjan, koen että osaan vetää rajat muiden ihmisten kanssa jatkossa paremmin. Vaikeana osana pidän sitä että, en halua pääni sisällä kieltää itseltäni kaikkea vaan tartun vapaaehtoisesti asioihin mukaan. Nyt oivallettuani, että saatan kuormittua liikaa, olen jo ennen kirjan lukemista ruvennut miettimään keinoja millä pienentäisin kuormitustani. Aikataulutan aina kaiken ja varaan asioille tarpeeksi aikaa ja suunnittelen kaiken tarkasti. Ihmiset usein stressaavat myös muiden asioista ollessaan hyvin empaattisia yksilöitä. Tällöin tulisi asettaa rajoja siihen suuntaan, että vähentää omaa aikaa kuluttavien ihmisten kanssa ja ohjaa heitä ehkä oikeaan suuntaan hakemaan apua. (Tawwab 2021, 179)

 

Kirjassa käskettiin panostamaan asioihin mitkä kiinnostavat ja miettimään sitä kautta mitä haluaisi juuri tällä hetkellä tehdä ja suunnittelemaan aikataulun sen mukaan. Tämä sai minut pohtimaan sitä, miksi olen niin rakastunut aikatauluttamiseen ja kalenterointiin. Tulin siihen tulokseen, että tykkään pilkkoa tehtävät pienemmiksi ja purkaa isot asiat moneen osaan, jolloin yhden tehtävän suorittaminen ei tunnu mahdottomalta. Heti kun yhden pienen tehtävän on saanut suoritettua niin itselleni tulee onnistumisen tunne ja kauhea kilpailu, että kuinka paljon pystyn vielä haastamaan itseäni ja saamaan mallikkaasti etuajassa tehtäviä valmiiksi. Tästä konkreettinen esimerkki miten oma mieleni pilkkoo asiat esseistä Kuvassa 1. (Tawwab 2021, 178)

Kuva 1. 2023

Tällä hetkellä ihannoidaan älyttömästi kiireistä ja suorittavaa elämäntyyliä. Mitä enemmän kerkeää: oppimaan, työskentelemään, treenaamaa, näkemään läheisiä ja jopa rentoutumaan, niin sen parempi. Puhuimme TL pajassa jatkuvasta suorittamisen kehästä, ja siitä kuinka välillä osaisi vain sammuttaa aivonsa ja nollata ne. Itselläni vaikeus palautumiseen on se, että jos en vaihda suoraa keskittymistä vaativaan aktiviteettiin niin edelliset asiat jäävät omaan mieleen mylläämään. Nollaamiseen tulikin muilta loistavia apukeinoja: maalaaminen, piirtäminen, pitkä metsälenkki, avanto, sauna ja urheilu. Palautuminen on myös erittäin yksilöllistä ja tärkeimpänä asiana minkä itse otan korvan taakse, on se, että en aio verrata omaa palautumista muiden palautumiseen. Tiedän, että tarvitsen paljon unta ja urheilua suoriutuakseni myös oppimisesta ja työelämästä, ne kulkevat tasapainossa ja tähän aion panostaa. Välillä oma priorisointi saattaa myös pelottaa, sillä miettii mitä muut ajattelevat omista rajoista. (Tawwab 2021, 278)

 

Odotukset ovat usein myös liian suuret tiettyjen asioiden suorittamiseen.  Asia joka jokaisen stressin kanssa kamppailevan ihmisen pitää sisäistää on se että, jos tekee virheen antaa sen itselleen anteeksi ja myöntää että ei pysty kaikkeen. Nämä asiat ovat erittäin yksinkertaisia, mutta kuitenkin niin vaikeita laittaa käytäntöön puhuessaan itselleen. Tässä tilanteessa kun ihminen tekee virheen tai epäonnistuu, täytyy vain muistaa inhimillisyys ja keskeneräisyys yksilössä, sillä kukaan ei ole täydellinen. Epäonnistumisen pelko saattaa kummuta omista lupauksista itselleen, tai muille. Tässä tilanteessa yleensä kehotetaan armollisuutta ja rohkaistaankin epäonnistumaan. Vaikeat asiat saattavat tuntua erittäin kuormittavilta ja stressaavilta, mutta onnistui niissä sitten tai ei, niin aivan varmasti oppeja matkan varrelta on tarttunut matkaan. (Tawwab 2021, 181)

 

Pohdittavaksi jätti myös se, että miettii millaiseksi ihmiseksi haluaa itsensä tulevan. Kaikki nämähän pohjautuvat omiin arvoihin ja jos itseään oikein haluaa kehittää parempaan suuntaan, oma kasvu on silloin taattu. Aion itse luoda itselleni rajoja ja pohtia sitä kautta myös mitä aion priorisoida akatemia aikana. Haluan teorian oppia lukemalla kirjoja, sekä reflektoimalla niitä esseissäni. Aion kuitenkin myös priorisoida omaa palautumistani ja kirjan esimerkkiä lainaten lähteä lomalle, itseasiassa jo ylihuomenna. (Tawwab 2021, 185)

POHDINTA

Asetin tämän kirjoituksen aikana paljon tavoitteita itselleni ja ne ovat nyt kaikkien nähtävillä. Luon siis itselleni taas paineita tiettyjen asioiden suorittamisesta, mutta koen että omien rajojen vetäminen ja niissä kiinni pysyminen taas auttaa ihmisiä selkeyttämään itselleen sen mitä oikeasti haluaa tehdä. Sitä olenkin täältä tullut hakemaan, että löydän itselleni mieluisia asioita, sitten kun vaan osaisi niistä päättää parhaimmat. Ehkä siis kuitenkin oma potentiaali löytyy silloin kun rahoittuminen on tasapainossa ja osaa arvioida omaa sietokykyä tällöin parhaiten. Oppina kannan mukanani tästä lähtien tiukempia rajoja, jotta pystyn panostamaan 110% minua kiehtoviin asioihin. Uskallus epäonnistua tulee varmasti kantapään kautta opittuna, silloin kun putoaa korkealta ja kovaa. Odotan epäonnistumista lähes yhtä paljon kuin onnistumista akatemia ajalta, sen takia että koen oppivani näistä tilanteista silti aina parhaiten. Armollisuudessa on vielä hakemista ja haastan itseäni sen kanssa, että osaan puhua itselleni kauniisti. Aion silti hakea tietynlaista painetta omaan suoriutumiseeni, mutta en saa ottaa painetta liian stressaavana tilana.

Tawwab, N. 2021. Vedä Rajat ja ota oma elämä haltuusi. Sallamo, L. Tihveräinen, H. (suom.) Helsinki: Gummerus.

Kommentoi