Tampere
23 May, Thursday
21° C

Proakatemian esseepankki

stressi



Kirjoittanut: Samuli Viitanen - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

STRESSI-TAISTELE TAI PAKENE 

 

Esseen kirjoittanut Empirian Erika Niemi ja Samuli Viitanen 

 

Stressaatko usein? Tuleeko sinulla jotain kummia oireita kovasta stressistä? Tiedätkö mistä stressisi tulee? Osaatko käsitellä stressiä? Tiedätkö mitä kova stressi on ja mitä se tekee koko keholle? 

 

JOHDANTO 

Stressi on yleinen ilmiö, joka vaikuttaa monien ihmisten elämään eri tavoin. Se voi olla reaktio ympäristön paineisiin ja vaatimuksiin, ja sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia niin fyysiseen terveyteen kuin psyykkiseen hyvinvointiinkin. Tässä esseessä tarkastellaan stressin syitä, vaikutuksia ja mahdollisia hallintakeinoja, jotta paremmin ymmärtäisimme, miten voimme käsitellä tätä haastavaa ilmiötä ja edistää hyvinvointiamme. Käymme myös läpi voimakkaan stressin oireita ja sitä mihin pitkäaikainen stressi voi johtaa. Sekä esseestä löydät tekniikoita tai hoitomuotoja lievittämään stressiä. 

 

MIKÄ KUMMA SE STRESSI OIKEIN ON? 

Stressi tuo mörkö on jokaisen elämään kuuluva luonnollinen reaktio, joka auttaa meitä selviytymään haastavista tilanteista. Stressi viittaa tilanteeseen, jossa henkilö kohtaa niin monia haasteita ja vaatimuksia, että hänen käytettävissään olevat voimavarat joutuvat tiukoille tai ylittyvät, tällöin stressaantunut alkaa oirehtia.  Useat tutkijat uskovat, että lähes mikä tahansa positiivinen tai negatiivinen muutos voi aiheuttaa yksilölle jonkin asteista stressiä. Itse ärsyke ei suoraan aiheuta stressiä, vaan reaktio riippuu suuresti yksilön vastustuskyvystä ja sopeutumiskyvystä, erityisesti hänen näkökulmistaan ja asenteistaan. Kuitenkin, jos stressi muuttuu pitkäaikaiseksi ja jatkuvaksi, sen haittavaikutukset voivat olla merkittäviä niin fyysiselle terveydelle kuin henkiselle hyvinvoinnillekin. Tässä esseessä tarkastellaan stressin haittavaikutuksia henkisellä ja fyysisellä tasolla. 

Pitkäaikainen stressi voi vaikuttaa merkittävästi ihmisen fyysiseen terveyteen. Stressi aktivoi kehoon taistele tai pakene reaktion, joka vapauttaa stressihormoneja kuten kortisolia ja adrenaliinia verenkiertoon, näiden hormonien jatkuva eritys voi heikentää immuunijärjestelmää ja altistaa kehoa sairauksille. Lisäksi korkea stressitaso voi vaikuttaa verenpaineeseen, sydämen sykkeeseen ja verisuonten kireyteen, lisäten sydän- ja verisuonitautien riskiä. Stressin vaikutukset ruoansulatukseen voivat aiheuttaa vatsavaivoja, närästystä ja jopa haavaumia. 

 

 

 

 

MISTÄ SE STRESSI SITTEN TULEE? 

  

Stressi voi johtua monista eri tekijöistä, kuten vaativista työtehtävistä, henkilökohtaisista suhteista, taloudellisista paineista, terveysongelmista tai muista elämänmuutoksista. Se voi myös kertyä yhdistelmänä erilaisia pienempiä stressitekijöitä. Stressin alkuperä vaihtelee yksilöittäin, ja se voi olla seurausta sekä ulkoisista että sisäisistä tekijöistä, kuten suorituspaineista, odotuksista tai huolista tulevaisuudesta. 

 

 

TYÖ STRESSI 

Työ- ja opiskeluelämässä stressiä voivat aiheuttaa kiire, kohtuuton työmäärä, ajanhallinnan pulmat, tuen puute, huono työ- tai opiskeluilmapiiri, epävarmuus omista kyvyistä ja osaamisesta sekä työn hallinnan puute. (yths.fi) 

Työyhteisön ilmapiiri ja stressin hallintaresurssit voivat vaikuttaa siihen, miten yksilöt kokevat ja käsittelevät työhön liittyvää stressiä. Liialliset työpaineet tai huono ilmapiiri luovat stressiä, joka johtaa usein heikentyneeseen työtehoon, lisää virheitä ja voi johtaa jopa työuupumukseen ääritapauksissa. 

 

Työpaikoilla tulisi edistää terveellistä työympäristöä, jossa työntekijöillä on mahdollisuus tasapainottaa työ ja vapaa-aika sekä saada tarvittaessa tukea stressin hallintaan. Joustavat työjärjestelyt, mahdollisuus taukoihin ja työterveydenhuollon tarjoamat resurssit voivat auttaa vähentämään työhön liittyvää stressiä. 

 

NYKYPÄIVÄN UUDET STRESSIN AIHEUTTAJAT 

Sosiaalisen median ja teknologian vaikutus stressiin on myös noussut esille. Jatkuvan tavoitettavuuden ja informaation tulvan keskellä ihmiset saattavat kokea entistä suurempaa stressiä. Tässäkin yhteiskunnan on tärkeää tarjota ohjeistusta ja resursseja digitaalisen kuorman hallintaan sekä edistää terveellistä suhdetta teknologiaan. 

 

Teknologia ja media on myös mahdollistanut töiden viemisen kotiin ja moni ottaa ne mukaan myös lomamatkoilleen, tällöin olet jatkuvasti tavoitettavissa ja työt ovat käsien ulottuvissa. Et pääse stressistä eroon. 

 

 

 

STRESSIN VAIKUTUS AIVOTOIMINTAAN 

Tutkimusten mukaan pitkäaikainen stressi voi vaikuttaa myös aivojen toimintaan ja rakenteeseen. Stressihormonit voivat vaikuttaa aivojen hermosolujen välisten yhteyksien vahvuuteen ja synapsien muodostumiseen. Erityisesti hippokampus, aivojen alue, joka liittyy oppimiseen ja muistiin, saattaa kärsiä pitkittyneestä stressistä. Tämä voi heikentää kykyä käsitellä uutta tietoa ja sopeutua muuttuviin tilanteisiin.  

 

Pitkäkestoinen stressi vaikuttaa aivosoluihin myös niillä aivojen alueilla, joihin muistimme paikantuu. Pitkäkestoisen eli kroonisen stressin on havaittu aiheuttavan muistialueella solukatoa – muun muassa hippokampuksessa. Kun kroonisesti stressaantuneille on tehty tutkimuksia, on huomattu, että heidän muistinsa ja päättelykykynsä on heikompaa kuin ei-stressaantuneilla. 

Vastaavasti tunne-elämää säätelevillä aivoalueilla, varsinkin mantelitumakkeessa, on huomattu vahvistumista pitkäkestoisesti stressaantuneilla. Siitä seuraa esimerkiksi se, että stressaavat asiat koetaan tunnetasolla tavallista voimakkaammin. 

Joitakin viitteitä on siitäkin, että pitkittyessään stressi altistaa muistisairauksille. Kovin voimakasta yhteyttä stressillä ja esimerkiksi Alzheimerin taudilla ei tutkimusten mukaan kuitenkaan ole. Lohdullista on, että jos stressaavassa elämäntilanteessa on edes ajoittain tilaa palautumiselle, näyttäisi siltä, että aivotkin ovat alttiit toipumaan. (aivoliitto.fi) 

 

 

 

STRESSI JA SYDÄNTERVEYS 

Stressillä ja sydänterveydellä on läheinen yhteys. Pitkäaikainen stressi voi vaikuttaa haitallisesti sydämeen ja verenkiertojärjestelmään. Stressi voi lisätä verenpaineen nousua, sydämen sykettä sekä tulehdusreaktioita elimistössä, mikä puolestaan lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä 

 

Stressi nostaa syketasoa ja voi lisätä rytmihäiriötuntemuksia. Pitkäaikainen stressi voi jopa kaksinkertaistaa riskin sydäninfarktiin, joka on yksi sepelvaltimotaudin ilmenemismuoto. Äkillinen kuormitustilanne voi puolestaan olla laukaiseva tekijä särkyneen sydämen oireyhtymälle eli takutsubolle. Vaikka oireyhtymän syntymekanismista ei ole varmuutta, oireyhtymän taustalla on usein sympaattisen hermoston aktivoituminen hyvin tunteikkaassa tai stressaavassa tilanteessa. (sydän.fi) 

 

PITKÄAIKAINEN STRESSI 

 

Pitkäaikainen fyysinen tai psyykkinen kuormitus voi johtaa autonomisen hermoston sympaattisen osan liialliseen aktivoitumiseen, jota kutsutaan sympakotoniaksi eli taistele ja pakene-reaktioksi. Tällöin hermosto on ylikierroksilla eikä pysty palautumaan, mikä johtaa usein moniin oireisiin mistä kerron myöhemmin lisää. 

 

Pitkäaikainen stressi voi vaikuttaa merkittävästi ihmisen fyysiseen terveyteen. Stressi aktivoi kehoon taistele tai pakene reaktion, joka vapauttaa stressihormoneja kuten kortisolia ja adrenaliinia verenkiertoon, näiden hormonien jatkuva eritys voi heikentää immuunijärjestelmää ja altistaa kehoa sairauksille. Lisäksi korkea stressitaso voi vaikuttaa verenpaineeseen, sydämen sykkeeseen ja verisuonten kireyteen, lisäten sydän- ja verisuonitautien riskiä. Stressin vaikutukset ruoansulatukseen voivat aiheuttaa vatsavaivoja, närästystä ja jopa haavaumia. 

 

Henkisellä tasolla pitkäaikainen stressi voi johtaa mielialahäiriöihin, kuten masennukseen ja ahdistukseen. Stressi voi häiritä normaalia unirytmiä, mikä puolestaan vaikuttaa kognitiiviseen toimintaan ja päätöksentekoon. Ylikuormitustila voi heikentää keskittymiskykyä ja luovuutta, ja pahimmillaan se voi johtaa henkiseen uupumukseen, se voi myös vaikuttaa ihmissuhteisiin, lisätä ärtyneisyyttä ja vaikeuttaa vuorovaikutusta. 

 

Sosiaalisesti pitkäaikainen stressi voi vaikuttaa ihmissuhteisiin ja yhteisöihin. Yksilöt saattavat vetäytyä sosiaalisista tilanteista ja eristäytyä, mikä voi pahentaa stressiä entisestään. Lisäksi stressi voi vaikeuttaa empatian ja myötätunnon kokemista muita kohtaan, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti ihmissuhteiden laatuun. 

 

Pitkäaikainen stressi voi myös vaikuttaa hormonitasapainoon ja lisätä tulehdusreaktioita kehossa. Tämä voi altistaa monille sairauksille, kuten diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille sekä autoimmuunisairauksille. Stressi voi myös vaikuttaa solujen ikääntymiseen ja telomeerien lyhenemiseen, mikä voi liittyä ikääntymisen nopeutumiseen ja sairauksien riskin lisääntymiseen.  

 

 

 

STRESSIN OIREET JA HAITTAVAIKUTUKSET 

On tärkeää huomata, että jokainen reagoi stressiin eri tavoin. Joillekin tietyt stressaavat tilanteet voivat olla erityisen hankalia, kun taas toiset selviytyvät paremmin vastaavista tilanteista. Stressinhallintakeinot, kuten rentoutuminen, meditaatio, hengitysharjoitukset ja terapeuttinen tuki, voivat auttaa lievittämään psyykkisiä oireita ja edistämään kokonaisvaltaista hyvinvointia. 

 

Stressin haittavaikutukset voivat myös vaikuttaa ihmisen kykyyn käsitellä tunteita ja säätelevät niitä. Pitkäaikainen stressi voi häiritä tunnetasapainoa ja johtaa vaikeuksiin tunnistaa omia tunteitaan sekä ilmaista niitä asianmukaisesti. Tämä voi vaikuttaa ihmissuhteisiin ja lisätä konfliktien riskiä, kun tunteet eivät tule käsitellyiksi ja jaetuiksi terveellä tavalla. 

 

Erityisesti nuorten kohdalla stressin haittavaikutukset voivat olla erityisen merkittäviä. Nuoret ovat herkkiä stressille, ja pitkäaikainen stressi voi vaikuttaa heidän itsetuntoonsa, oppimiseensa ja sosiaaliseen kehitykseensä. Nuoruusikä on aivojen kehityksen kannalta kriittinen aika, ja stressin vaikutukset voivat heijastua pitkälle aikuisuuteen. 

 

 

 

esimerkki oireita 

 

  1. Ahdistus ja levottomuus: Stressi voi laukaista voimakasta ahdistusta ja levottomuutta. Henkilö saattaa tuntea jatkuvaa huolta, pelkoa tulevaisuudesta tai vaikeutta rauhoittua.

 

  1. Ärtyneisyys: Stressaantuneena voi olla vaikea hallita ärtyneisyyttä ja hermostuneisuutta. Pienet asiat saattavat ärsyttää enemmän kuin yleensä.

 

  1. Keskittymisvaikeudet: Stressi voi vaikeuttaa keskittymistä ja ajatusten järjestämistä. Tehtävien suorittaminen ja päätöksenteko voivat tuntua vaikeilta.

 

  1. Unettomuus: Stressaantuneena uni saattaa häiriintyä. Henkilö voi kokea vaikeuksia nukahtamisessa, yöllistä heräilyä tai aikaisin heräämistä.

 

  1. Masennus: Pitkäaikainen stressi voi lisätä masennuksen riskiä. Henkilö saattaa menettää kiinnostuksensa asioihin, tuntea alakuloisuutta ja menettää energiaansa.

 

  1. Tunteiden hallinta: Stressi voi vaikeuttaa tunteiden hallintaa. Henkilö saattaa reagoida voimakkaasti tilanteisiin ja menettää malttinsa helpommin.

 

  1. Päätöksenteko: Stressi saattaa vaikeuttaa rationaalista päätöksentekoa. Henkilö saattaa tehdä nopeita ja impulsiivisia päätöksiä ilman riittävää harkintaa.

 

  1. Itsetunto: Pitkäaikainen stressi saattaa vaikuttaa negatiivisesti itsetuntoon ja -arvostukseen. Henkilö saattaa alkaa epäillä omia kykyjään ja tuntea olonsa epävarmaksi.

 

  1. Paniikkihäiriö: Intensiivinen stressi voi joskus johtaa paniikkihäiriön oireisiin, kuten voimakkaaseen pelkoon, hengitysvaikeuksiin ja sydämentykytykseen.

 

  1. Psyykkiset sairaudet: Pitkittyessään stressi voi altistaa henkilön suuremmalle riskille kehittää psyykkisiä sairauksia, kuten ahdistus- ja masennushäiriöitä.

 

  1. Muistiongelmat: Stressi voi heikentää lyhytaikaista muistia ja oppimiskykyä. Henkilö saattaa unohtaa asioita helpommin ja löytää vaikeuksia uuden tiedon omaksumisessa.

 

  1. Perifeerinen näkö: Stressi saattaa kaventaa ajattelua ja keskittymistä, mikä voi johtaa siihen, että huomio kiinnittyy vain tiettyihin yksityiskohtiin ja laajempi näkökulma hämärtyy.

 

  1. Sosiaaliset vaikutukset: Stressi voi vaikuttaa sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Henkilö saattaa vetäytyä sosiaalisista tilanteista ja kokea vaikeuksia ylläpitää ihmissuhteita.

 

  1. Toimintakyky: Jatkuva stressi voi heikentää toimintakykyä ja tehokkuutta eri elämänalueilla, kuten työssä, koulussa ja päivittäisissä tehtävissä.

 

 

STRESSIN HALLINTA 

On tärkeää muistaa, että stressinhallintataidot voivat auttaa lieventämään stressin haitallisia vaikutuksia. Erilaiset rentoutumismenetelmät, kuten jooga, meditaatio ja syvähengitys, voivat auttaa rauhoittamaan hermostoa ja alentamaan stressitasoja. Säännöllinen liikunta on myös tunnettu keino stressin lievittämiseen, sillä se vapauttaa kehoon endorfiineja eli niin sanottuja “onnellisuushormoneja”. 

 

Kokonaisvaltainen lähestymistapa stressin hallintaan voi olla avainasemassa. Tämä tarkoittaa terveellisten elämäntapojen ylläpitämistä, sosiaalisten suhteiden hoitamista ja aktiivista stressinhallinnan harjoittelua 

 

Stressinhallintataitojen oppiminen ja käyttäminen voi merkittävästi vähentää stressin vaikutuksia. Terveelliset elämäntavat, kuten ravitsemus, uni ja liikunta, voivat auttaa kehoa selviytymään stressistä paremmin. Myös sosiaalinen tuki, harrastukset ja rentoutumismenetelmät ovat tehokkaita keinoja stressin hallintaan. 

 

Nykypäivänä on myös tarjolla erilaisia stressi hoitoja, mistä jotkut ovat saaneet paljon apua, näitä ovat esimerkiksi, brain relief hoidot ja Trauma Releasing Exercises eli TRE-hoidot. 

 

 

Trauma Releasing Exercises (TRE) on tehokas ja yksinkertainen menetelmä stressistä ja traumaattisista kokemuksista palautumiseen helppojen fyysisten liikkeiden avulla. Menetelmä lisää kehon ja mielen tasapainoa, rentoutta ja rauhaa. Stressi ja traumaattiset kokemukset vaikuttavat kehon ja mielen hyvinvointiin huomattavasti, mutta niiden vaikutuksista on mahdollista palautua. Stressaavat ja traumaattiset kokemukset saavat kehossa aikaan säikähdysrefleksin ja sokkireaktion, jotka aiheuttavat jännityksiä jalkojen, lantion ja vatsan alueen syvissä lihaksissa. Jos reaktiot eivät pääse purkautumaan nämä jännitykset saattavat muuttua pysyviksi jännityksiksi, erilaisiksi kehollisiksi selviytymiskeinoiksi, jotka ajan mittaan voivat ilmetä erilaisina kipuina ja sairauksina. (mielikeho.net) 

 

 

RENTOUTUSKELLUNTA 

 

Rentoutuskellunta keksittiin 1950-luvulla yhdysvaltalaisen neurotieteilijä John C. Lillyn toimesta. Lilly halusi selvittää, mitä ihmiselle tapahtuu, kun tämä pääsee aistiärsykkeettömään tilaan. 

 

Tutkimusympäristökseen Lilly rakensi suolavedellä täytetyn tankin, jossa saattoi kellua painottomassa tilassa, kehon lämpöisessä suolavedessä ilman aisteja stimuloivia ärsykkeitä. 

 

Rentoutuskellunnalla on havaittu olevan monenlaisia hyvinvointivaikutuksia ja siksi se on yleistymässä yhtenä suosituista rentoutumisen ja palautumisen muodoista. 

 

Tutkimuksen mukaan 45 minuutin rentoutuskellunnalla voi olla samanlaisia vaikutuksia kuin kuuden tunnin syvällä unella. Kaikki me tiedämme, miten hienolta elämä maistuu hyvin nukutun yön jälkeen, kun keho on levännyt ja latautunut. Tämä sama tunne sinulla voi nyt olla rentoutuskellunnan avulla mahdollisuus saavuttaa aina kun sellaista kaipaat. (floatstudio.fi) 

  

 

Jokaisen on hyvä löytää ne itselle parhaiten soveltuvat tavat hallita omaa stressiä, se mikä sopii muille ei välttämättä sovi itselle. 

 

 

 

ANONYYMI KOKEMUS KERTOMUS 

Minulla on voimakasta ja pitkittynyttä alitajuntaista stressiä, mikä on nyt purkautuakseen. Olen joutunut kokemaan tuntemuksia, millaisia ei koskaan aiemmin ole ollut, toki samalla olen päässyt oppimaan uutta itsestäni. En silti toivo pitkittynyttä stressiä kenellekään, tai sen tuomia fyysisiä tuntemuksia. 

On vaikea saada mitään aikaan, kaikki tuntuu ylitsepääsemättömältä.  

Monesti jää jopa ruoka syömättä, koska en saa aikaseksi sitä lämmittää. Toki myös ruokahaluttomuus on vahvasti läsnä ja moni ruoka vain kuvottaa. 

Sydän hakkaa, sykkeet nousevat ja tuntuu muljahteluita, huolestuttaa kun sykkeet ei meinaa laskea. Tuntitolkulla sohvalla maatessa sykkeet voivat olla 90–100 ja tämä on henkilökohtaisesti minulle todella paljon, sillä leposykkeeni on 55–65. 

Keho ei kestä enää psyykkisiä oireita, vaan ne tulevat myös fyysisiksi kiputiloiksi. Puren hampaita yhteen, leuat aivan krampissa, tulee päänsärkyjä. Jännitän yläselän ja hartialinjan lihaksia, tulee lukkotiloja, mitkä saattavat olla niin kipeitä, ettei saa edes nukuttua.  

Olen jatkuvasti todella itkuherkkä, enkä ole oma aurinkoinen itseni. En jaksa tavata ihmisiä samanlailla kuin ennen, viihdyn omissa oloissani.  

Iltaisin päässä alkaa pyörimään kaaoksenomaisesti tekemättömät ja pian tehtäväksi tulevat asiat, mietin että miten selviän niistä. 

Keskittymiskyky on tavallistakin heikompi sekä muistiongelmat ovat myös läsnä. Aivot ovat kuin sumua ja monesti minun täytyy keskittyä toden teolla omaan keskittymiseeni, kyllä kuulostaa oudolta, mutta kyllä keskittyä keskittymiseen. Tupla tarkistan myös usein tekemisiäni, jotta monilta virheeltä vältyttäisiin. Unohtelen tavallista enemmän asioita, nimiä, paikkoja, missä olen ollut, mitä olen tehnyt, jne. 

Hermosto ei palaudu ja käy kierroksilla, rentoutuminen on vaikeaa ja öisin tulee hiki ainoastaan yläkroppaan ja suurimmaksi osaksi pään alueelle. Tämä johtuu puhtaasti hermoston ylikuormitus tilasta, sillä esimerkiksi ylikunnossa saattaa olla tämä sama oire hermoston kuormittumisen vuoksi. 

 

POHDINTA 

Tämän esseen tarkoitus on ollut tarkastella laaja-alaisesti stressin haittavaikutuksia eri elämänalueilla. Fyysiset, henkiset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset näkökulmat ovat kaikki keskeisiä stressin ymmärtämisessä ja sen torjumisessa. On olennaista tiedostaa, että stressinhallinta ei ole pelkästään yksilön vastuulla, vaan myös yhteiskunnalla on merkittävä rooli luoda olosuhteita, jotka tukevat terveellistä elämää ja hyvinvointia. 

Voidaan todeta, että stressin haittavaikutukset ovat monimutkaisia ja monialaisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat niin fyysiseen terveyteen, henkiseen hyvinvointiin kuin yhteiskunnallisiin rakenteisiinkin. Stressi on osa elämäämme, ja sen kohtaaminen on väistämätöntä, kuitenkin pitkäaikainen ja hallitsematon stressi voi aiheuttaa merkittäviä haittoja ja riskejä sekä yksilöille että yhteiskunnalle. 

 

 

Stressin haittavaikutusten torjuminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Tämä tarkoittaa terveellisten elämäntapojen edistämistä, taitojen oppimista stressin hallintaan, sosiaalisten suhteiden vaalimista ja yhteiskunnallisten rakenteiden muokkaamista tukemaan terveyttä ja hyvinvointia. Yhteistyö eri toimijoiden välillä, kuten koulujen, työpaikkojen, terveydenhuollon ja median, on ratkaisevaa stressin vaikutusten vähentämisessä. 

 

Kouluissa ja oppilaitoksissa tulisi kiinnittää huomiota oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Oppimisen paineet voivat aiheuttaa merkittävää stressiä, ja siksi on tärkeää tarjota tukea stressinhallintaan sekä opettaa taitoja, jotka auttavat nuoria selviytymään stressaavista tilanteista. 

 

Yhteenvetona stressin haittavaikutukset voivat olla moninaisia ja vaikuttaa niin fyysiseen terveyteen kuin henkiseen hyvinvointiin. On tärkeää pyrkiä tunnistamaan stressin merkit ajoissa ja etsiä keinoja sen hallintaan. Stressin haittavaikutukset ovat monimutkainen kokonaisuus, joka voi vaikuttaa fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Yksilöiden ja yhteiskunnan yhteistyö on olennaista stressin lievittämisessä ja ennaltaehkäisyssä. Tiedon lisääminen, tukiverkkojen vahvistaminen ja stressinhallintataitojen opettaminen voivat auttaa meitä kaikkia käsittelemään stressiä terveellisellä tavalla ja edistämään kokonaisvaltaista hyvinvointia. 

 

 

 

 

Lähteet: 

https://www.aava.fi/artikkelit-ja-tiedotteet/artikkelit/selittamaton-selkakipu-voi-johtua-stressista/ 

https://proximafinland.fi/mita-olisi-hyva-ymmartaa-stressista/?gclid=CjwKCAjwivemBhBhEiwAJxNWNy_fWJzSLGqe2WKfD74qxfOQweyqceZy6VG7ugeIreO1TNGW_zAthRoCmeAQAvD_BwE 

https://brainrelief.fi/ 

https://www.floatstudio.fi/rentoutuskellunta/?gclid=CjwKCAjwivemBhBhEiwAJxNWN1jU5_q3TtMLPXSGkUwT0SfZPvNBodfbhde9YMgKaCaVjxIpPpP2vhoC_wQQAvD_BwE  

https://sydan.fi/fakta/stressin-vaikutukset-sydanterveyteen/ 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi