Tampere
18 May, Saturday
16° C

Proakatemian esseepankki

Stressaatsa?



Kirjoittanut: Elias Hämäläinen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
miksei kukaan ole kertonut minulle tätä aiemmin
dr Julie Smith
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Jokaisella on harmaita päiviä elämässämme. Oikeastaan ainoa erottava tekijä on se, kuinka paljon näitä päiviä on ja kuinka kokonaisvaltaisia tai syviä kielteiset tunteet niissä hetkissä on. Tulevaisuus on aikaisempaa epävarmempi ja aika on erinomainen synnyttämään stressiä ja ahdistusta epävarmemmasta tulevaisuudesta. Energian hinta nousee kohisten ja sota jyllää naapurissa. Miten käy yritystoiminnan? Onko varaa maksaa talven sähkölaskut?

Samaan aikaan kun nämä ongelmat ajavat osan ihmisistä oikeasti puun ja kuoren väliin, synnyttävät nämä tekijät suurta stressiä niissäkin, joiden on vain nipistettävä nykyisestä elintasostaan hieman.

Miksi me stressaamme niin paljon, niin monesta asiasta?

Vatvominen on sitä, kun pyöritämme päässämme samoja ajatuksia yhä uudelleen ja uudelleen. Mitä enemmän pyöritämme mielessämme negatiivisia ajatuksia, sitä suuremmiksi ne kasvavat. Olemassa olevat hermoradat ovat täynnä. Stressin valtatieltä loppuu kaistat ja lisää on rakennettava. Sillä tiellä liikkuminen muuttuu yhä helpommaksi.

Tämän kaltaisissa tilanteissa voi tuntua todella haastavaa suunnata ajatuksia johonkin muuhun. Tilanteessa voi yrittää katkaista ajatusten negatiivisen kierteen pysähtymällä ja tekemällä hetken jotain muuta, mihin saa ohjattua ajatukset. Lisäksi voi kysyä itseltään, kuinka toimisi tilanteessa, jos olisi nyt parhaimmillaan?

Tietoinen ajattelu on kuin mielenhallinnan ajotunteja. Sitä harjoittelemalla on mahdollista rakentaa aivoihin uusia hermoratoja. Kykyä päättää mihin suuntaa ajatukset. Tilanteessa, jossa jokin stressiä tai pelkoa nostava ajatus esimerkiksi tulevaisuuteen liittyen nousee pintaan, voi suunnata ajatuksensa siihen, mihin kykenee vaikuttamaan. Esimerkiksi yrittäjänä saattaa kantaa huolta siitä, kuinka yrityksen talous kestää. Keskittymällä uhkakuvaan konkurssista stressi ja sen aiheuttama pelko lamauttaa ajattelua, kun taas suuntaamalla ajattelun niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa pystyy ohjata ajattelun energiaa ongelman ratkaisemiseen.

Kuulostaa paperilla naivilta tai liian helpolta. Ja niin se varmasti onkin, jos kuvittelee että tämän tulisi olla helppoa tai siinä onnistuisi heti ilman opettelun prosessia. Uskon kuitenkin tämän olevan oikea tapa pyrkiä katsomaan elämää ja asioita. Vaikka saman päivän aikana saattaa stressata siitä, mitä tekee selvitäkseen, kun rahat loppuvat ja sitä, kuinka ihmeessä selviää siitä menestyksestä, jonka seuraava idea tuo, on mahdollista oppia keskittymään vatvomisen sijasta siihen, mihin voi vaikuttaa.

Muutosten, toiminnassa tai ajattelussa on oltava niin pieniä, että niihin pystyy sitoutumaan sekä saavuttamaan. Tärkeintä on hahmotella mikä on se suunta, johon on kulkemassa ja ottaa askelia siihen suuntaan. Muutama vuosi sitten eräässä johtajuuskonferenssissa yksi puhujista piti puheensa otsikolla ”getmo.” Lyhenne tulee sanoista ”Good enough to move on.” Hän kertoi ja perusteli, kuinka projektiin käytettyjen resurssien määrä tietyn rajan jälkeen jopa huononsi lopputulosta.

10 000 € maksava puku tuskin on samassa suhteessa parempi, kuin mitä 1000 € maksava puku on satasen pukuun verrattuna. Tietyn rajan jälkeen kehitys on paljon pienempää. Rasvanpoltossa viimeiset kilot ovat kaikkein vaikeimpia pudottaa. Joten on hyvä miettiä, onko tarkoituksen mukaista käyttää tarvittavaa aikaa täydellisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Yleensä ei. Mikä on ajattelun muutoksen matkalla riittävän hyvä, jotta sillä voi mennä eteenpäin? Suuremmat muutokset tapahtuvat sen prosessin aikana, jossa otamme jatkuvasti pienempiä askelia oikeaan suuntaan.

On oltava itselleen armollinen ja pyrittävä tekemään pieniä muutoksia, jotka ovat saavutettavissa. Totuuden puhuminen itselleen auttaa monissa tilanteissa. Mutta on tutkittu myös sitä, että sosiaalisessa mediassa näkemillämme ”voimalauseilla” voi olla negatiivinen vaikutus. Jos ihminen ei näe asioilla edes etäistä totuuspohjaa, voi nämä lauseet kääntyä itseään vastaan ja ohjata henkilöt jopa syvempään suohon. Sisäinen itsekriitikkomme tarttuu näihin asioihin, ja perustelee meille miksi voimalauseet ovat vääriä, ja miksi emme pysty niihin. Tärkeää on muistaa, että on vain inhimillistä tuntea itsensä ajoittain myös pieneksi ja heikoksi sekä muistuttaa itseään sellaisista asioista, jotka pystyy uskomaan todeksi siitä huolimatta, että nykyinen tunne ei tue sitä.

 

Mitä muita tapoja helpottaa stressiä?

 

Liikunta on yksi parhaista tavoista laskea negatiivista stressiä. Sen ei tarvitse olla rankkaa, riittää että keho on liikkeessä. Onkin hyvä pyrkiä pitämään ennemmin säännöllinen rutiini liikkumisessa, kuin pyrkiä pitämään kiinteää aikaa siinä kuinka kauan ja kuinka rankasi treenaa, On paljon parempi käydä neljästi viikossa lyhyellä lenkillä, kuin kerran kuukaudessa uuvuttavan pitkällä.

 

Stressiä voi myös pyrkiä katsomaan voimavarana. Useimmiten stressi nähdään esteenä tai negatiivisena, kuitenkin jos pysähdymme katsomaan sitä voimavarana ja hyödynnettävänä energiana, se voi jopa parantaa suoritustamme. On todistettu, että ihminen voi vaikuttaa kokemukseensa stressistä ja muuttaa sen kokeminen lyhytkestoisissa stressaavissa tilanteissa uhkasta haasteeksi oman sisäisen puheensa avulla.

 

Smith esittää yhtenä työkaluna myös valmiussuunnitelman tekemisen. Tällä tarkoitetaan etukäteen miettimistä omasta halutusta toiminnasta tai lopputuloksesta tilanteessa ja pyrkimällä miettimään etukäteen kaikki esteet sen tiellä. Sen jälkeen pyritään keksimään tapoja kumota nämä esteet ja valmistautua etukäteen niihin suhtautumiseen, jottei tilanteessa tarvitse vain reagoida ja olla tunteiden heittelemänä.

Kommentoi