Tampere
18 May, Saturday
9° C

Proakatemian esseepankki

Sosiaalisen median vaikuttaminen murroksessa



Kirjoittanut: Suna Mikkola - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Halusin tässä esseessä pohtia sosiaalisen median vaikuttamista ja sen nykyisestä tilasta ja kuinka se on muuttunut vuosien saatossa. Pohdin ilmiötä Huomenta Suomessa vieraana olleiden Kira Lindbohmin ja Hanna Väyrysen pohdintojen pohjalta ja halusin pohtia etenkin vaikuttajien uupumusta, työstressiä, työn ja kodin yhdistämistä ja kuinka vaikuttaminen on muuttunut esimerkiksi viimeisen viiden vuoden aikana. 

Jos mietitään sosiaalista mediaa viisi vuotta taaksepäin voi sanoa, että sen käyttö on lisääntynyt hurjasti ja on tullut ilmi lisää myös vaikuttajien ja sosiaalisen median käyttäjien uupumukseen ja masennukseen liittyviä uutisointeja. Lindbohm kuvaa murrosta haastattelussa hyvin, sillä hän kertoo että ei esimerkiksi muista lomamatkoiltaan kovinkaan paljoa somevaikuttajan uran alkuajoiltaan. Hän on tuolloin ollut niin kytköksissä sisällöntuotantoon, että ei ole pystynyt täysin nauttimaan elämästä ja on nähnyt sen enemmän “linssin” ja editointipöydän läpi. Hän kuitenkin kertoo nykyään pystyvänsä nauttimaan elämästä enemmän ja pystyy myös erottamaan työn ja arjen paljon paremmin. Hän kertoi haastattelussa myös kuinka tärkeää hänelle itselle on pitää sellaisia lomia jolloin ei tarvitse miettiä mitään yhteistöitä tai somepäivityksien ottamista. Tämä kertoo mielestäni kuitenkin sitä karua tarinaa kuinka kuormittavaa sosiaalisen median työ nykypäivänä on, ja kuinka haastavaa työn ja normaalin arjen erottaminen voi olla. Tätä ei ehkä ymmärretä vieläkään ihan täysin, vaikkakin yllä mainitut siskokset kertovat negatiivisten ennakkokäsitysten vähentyneen huimasti. Koen, että selkeillä strategioilla ja työkaluilla työn ja arjen erottaminen voi olla helpompaa etenkin jos työskentelee sosiaalisen median parissa. Esimerkiksi selkeällä aikatauluttamisella, sometaukojen pitämisellä, kännykän käytön rajoittamisella ja oikeiden lomien pitämisellä se voi olla huomattavasti helpompaa. Tämä on myös varmasti yksi juurisyistä, miksi sosiaalisen median vaikuttajat ja influensserit masentuvat tai uupuvat helpommin kuin ehkä “normaalissa” päivätyössä käyvät, sillä useilla työpaikoilla, joilla työaika on sidottu esimerkiksi arkipäiviin 8-16, on varmasti helpompi erotella työ ja vapaa-aika. Säännöllinen työaika vapauttaa myös osittain ihmisen stressiltä ja paineelta, mitä taas yrittäjänä joutuu sietämään. 

 

 Hanna ja Kira kuitenkin molemmat esimerkiksi haastattelussa kertovat, kuinka nykyään suosituinta sisältöä saattaa olla perusarjen jakaminen ja heikkojenkin hetkien ja vastoinkäymisten näyttäminen. Miten tällaisten hetkien näyttäminen voi olla mahdollista ellei kuvaa ja taltioi suurinta osaa omasta elämästään? Siinä varmasti on se kaikista isoin haaste, joka vaikuttajilla on. Vaikka seuraajat haluaisivat nähdä aitoa perusarkea, niin mihin se raja vedetään? Tämä on varmasti haastavaa, mutta onhan se lopulta niin, että yksilö pystyy itse vaikuttamaan paljon siihen kuinka paljon jakaa elämästään. 

Oli myös mielenkiintoista huomata, että esimerkiksi Ruotsalainen ja Suni (2022)  tutkivat sosiaalisen median käyttöä ja sen vaikutuksia nuorten aikuisten mielenterveyteen yleisesti. Heidän tutkimukseen osallistui Instagram- vaikuttajia ja satunnaisia sosiaalisen median käyttäjiä. Tutkimuksessa ilmeni, että etenkin ulkonäköpaineet ja riittämättömyyden tunteet ovat yleisiä sekä vaikuttajilla, että sosiaalisen median käyttäjillä. Voiko tämä olla osasyynä siihen, miksi vaikuttajat ja sosiaalisen median kuluttajat ovat alkaneet suosia aidompaa ja arkisempaa sisältöä? Vaikka sisällöntuottajien on hyvin tärkeää näyttää aitoja hetkiä elämästään, on kuitenkin tärkeää myös asettaa rajat sille, mitä ja miten paljon halutaan jakaa julkisesti. Tämä tasapainoilu on keskeistä sekä seuraajien odotusten täyttämiseksi että vaikuttajien oman hyvinvoinnin varmistamiseksi. Näkisin että tämän tasapainottelu on varmasti usein haastavaa ja saattaa olla osasyynä vaikuttajien uupumukseen. Koen, että joka tapauksessa, tätä tulisi välttää, sillä tällä tyylillä mielenterveys on varmasti kovilla. 

Haastattelussa sekä Kira, että Hanna puhuivat myös siitä kuinka heidän asennoitumisensa sosiaalisen median työhön on muuttunut vuosien saatossa. Hanna esimerkiksi painotti sitä, että alkuaikoina hän halusi kuvata lähes kaiken sisältönsä järjestelmäkameralla tai muulla laadukkaalla laitteella ja kuvaaminen vei tuhottomasti aikaa. Nykyään kuvaaminen on nopeampaa ja tapahtuu lähes aina kännykällä. Tämäkin ehkä kertoo siitä, että nykypäivänä arvostetaan aitoa sisältöä ja seuraajat eivät välttämättä kiinnostu niinkään sisällön laadusta vaan vaikuttajien persoonasta ja “aitoudesta”. Tietenkin laatu missä tahansa sisällössä on tärkeää, mutta uskon että ihmiset arvostavat nykypäivänä sosiaalisessa mediassa enemmän tarinallisuutta, arkisia asioita ja tietenkin inspiraatiota. Tätä kuitenkin halutaan nähdä niinsanotusti arkisemmin eli puhelimella kuvattuna. Day in the life- tyyliset sisällöt ovat myös valtavan suosittuja nykyaikana. Hanna myös kertoi hyvin, että hänen sisältönsä on tottakai muuttunut aikojen saatossa senkin vuoksi, että 15 vuoden aikana hänen oma elämäntilanteensa on kerennyt muuttumaan muutamankin kerran.. Nykyään kolmen lapsen äiti on joutunut mukautumaan elämäntilanteeseensa ja saanut sitä kautta opetella erilaisia tapoja ja ympäristöjä luoda sisältöä. Samaa sanoo hänen siskonsa Kira. Molemmat kertovat sosiaalisen median vaikuttamisen muuttuneen viimeisten viiden vuoden aikana täysin, sillä uusia sosiaalisen median kanavia on tullut lukuisia. Siskoksilla on yhteensä yli 70 tuhatta seuraajaa Instagramissa ja heidän mukaansa sähköpostien, Instagramin, TikTokin ja jopa Wilman kaltaisten kanavien viestitulva on välillä musertava. Jos tällä alalla haluaa pärjätä, on kuitenkin oltava valmis tekemään pitkiä päiviä ja siitä siskokset olivat samaa mieltä. 

 

Yhteenvetona, sosiaalisen median vaikuttamisen trendit ovat muuttuneet viimeisten viiden vuoden aikana merkittävästi. Vaikuttajien uupumus ja työstressi ovat tulleet esiin entistä voimakkaammin, samoin kuin tarve erottaa työ ja arki toisistaan. Erilaisia strategioita ja työkaluja on käytettävä helpottaakseen tätä tasapainoilua. Sosiaalisen median sisällön suosio on siirtynyt kohti aitoutta ja arkisia hetkiä, osin ehkä vastauksena ulkonäköpaineisiin ja riittämättömyyden tunteisiin, joita sekä vaikuttajat että käyttäjät kokevat. Esimerkiksi Dove lähti jo viisi vuotta sitten kampanjoimaan aitouden puolesta Be Real- kampanjallaan, jonka tarkoituksena oli vähentää ahdistusta ja muodostaa kauneudesta hyvää itsetuntoa (Dove 2019). Laadukas ja aito sisältö on siis edelleen arvostettua, mutta seuraajat haluavat nähdä myös vaikuttajien persoonallisuuden, tarinallisuuden ja aitouden. 

On kuitenkin tärkeää vaikuttajana kuin myös sosiaalisen median satunnaiskäyttäjänä asettaa rajat sille, mitä ja miten paljon halutaan jakaa julkisesti, sekä huolehtia omasta hyvinvoinnista. Sosiaalisen median vaikuttaminen on mielestäni muuttunut monipuolisemmaksi mutta myös vaativammaksi. Samalla se kuitenkin tarjoaa mahdollisuuksia luovuudelle ja yhteisöllisyydelle. Tämä on hyvä ottaa huomioon, jos haaveilee vaikuttajan tai sisällöntuottajan urasta. 

 

Lähteet:

 

Dove. 2019. Be Real: kehopositiivisuuskampanja. Luettu 3.3.2024. https://www.dove.com/fi/itsetunto/help-for-parents/talking-about-appearance/be-real-thecampaign-for-body-confidence.html 

MTV; Huomenta Suomi. 2024. Katsottu 3.3.2024

Ruotsalainen, M & Suni, M. 2022. Sosiaalisen median vaikutus nuorten aikuisten mielenterveyteen. Laurea-ammattikorkeakoulu

 

Kommentoi