Tampere
23 May, Thursday
24° C

Proakatemian esseepankki

Sosiaalinen projektinjohtaja



Kirjoittanut: Emilia Joki - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
The Socially Intelligent Project Manager
Kim Wasson
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Luin hiljattain Kim Wassonin kirjan The Socially Intelligent Project Manager (2020), joka kertoo projektinjohtamisesta sosiaalisesta näkökulmasta. Projektin johtaminen perustuu pääosin kommunikaatioon, jonka vuoksi projektinjohtajan emotionaalinen ja sosiaalinen älykkyys on tärkeää. Keskityn tässä esseessä pohtimaan jälkimmäistä.

 

Mitä tarkoitetaan sosiaalisella?

Kun ihmistä kuvataan sosiaaliseksi, tarkoitetaan useimmiten muiden seurassa viihtyvää henkilöä. Sosiaalinen merkitseekin yhteisöllistä tai yhteiskunnallista. Sosiaalisella älykkyydellä taas kuvataan kykyä luoda yhteyksiä ja verkostoja ihmisten välillä sekä ylläpitää niitä. Se on paljon enemmän aktiivisuuteen ja yhdessä toimimiseen perustuvaa kuin emotionaalinen älykkyys, joka puolestaan on enimmäkseen tarkkailua (Wasson 2020).

 

Miksi luoda sosiaalisia suhteita työssä?

Sosiaalisesti taitava johtaja saa ihmiset kertomaan asioita projektista kysymättä (Wasson 2020) ja tämä hyödyttää valtavasti projektin johtamisessa. On nimittäin erittäin haastavaa johtaa mitään ilman informaatiota ja nokkelinkaan johtaja ei kumminkaan ymmärrä kysyä kaikkea. Olennaista projektin onnistumiselle on tiimin rakentaminen ja siihen tarvitaan sosiaalisia taitoja. Projektinjohtajan rooli on rakentaa toimivaa kommunikoinnin kulttuuria tiimiläisten välille. Tämän onnistuessa todennäköisesti projektikin onnistuu ja johtamisesta tulee huomattavasti helpompaa. Kannustamalla tiimiä tutustumaan toisiinsa he myös ymmärtävät toisiaan paremmin, jolloin tiimikin toimii tehokkaammin ja paine projektinjohtajaa kohtaan vähenee.

Yhteyksien luominen alkaa tietenkin ensimmäisenä johtajan ja johdettavan välillä. Ei ole yhdentekevää tutustutko johdettaviisi ja oletko aidosti kiinnostunut heistä. On esimerkiksi paljon helpompaa johtaa ihmisiä, jos tiedät millaiset asiat motivoivat heitä tai mitä haasteita heillä on elämässään juuri nyt. Tiimiläisesi vaistoavat kyllä, jos kyselysi on pakonomaista tai kiinnostuksesi teennäistä. Pyrkimys löytää yhtymäkohtia ja yhteisiä kiinnostuksenkohteita auttaa. Olennaista on säännöllisyys ja jatkuvuus sosiaalisessa kanssakäymisessä. Kaiken kommunikaation ei kuulu liittyä pelkästään työhön ja projektiin, sillä se voi johtaa projektin sujumattomuuden kohdalla siihen, että johdettavasi alkavat vältellä sinua ja saat tietää ongelmista liian myöhäisessä vaiheessa (Wasson 2020). Itselle tärkeimpänä oivalluksena kirjasta tulikin se miten tiimiläiset saadaan ihan itse avaamaan projektiin liittyviä asioita tai muita työskentelyn arkeen vaikuttavia seikkoja. Sosiaalisia suhteita kannattaa rakentaa ja ylläpitää oman tiimin lisäksi kaikkien sidosryhmien kanssa, jolloin hekin suhtautuvat sinuun positiivisesti ja asettavat toiveesi etusijalle (Wasson 2020).

 

Mitä pitäisi tehdä sosiaalisten suhteiden eteen?

Sosiaalisten suhteiden syntymistä ei voi pakottaa tai vauhdittaa (Wasson 2020). Tämän vuoksi projektinjohtajan on syytä varata riittävästi aikaa tiimiin tutustumiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen projektin edetessä. Kim Wasson antaa kirjassaan paljon yksityiskohtaisia käytännön vinkkejä siihen mitä projektin johtaja voisi tehdä sosiaalisten suhteiden vahvistamiseksi koko tiimin tai johdon ja tiimin välillä, kuten esimerkiksi millaista syötävää minkäkinlaisessa kokouksessa kannattaa tarjota tai miten järjestää kokouksia siten, ettei kukaan osallistujista koe itseään merkityksettömäksi. Mikään ei ole kokouksessa turhauttavampaa kuin se, että kokee olevansa paikalla turhaan.

Mielestäni ei tarvitse aloittaa ihan niin tarkoista jutuista, vaan ihmisten kohtaaminen omat ennakko-oletukset tiedostaen on hyvä lähtökohta. Kaikilla nimittäin on ennakko-oletuksia (Wasson 2020), vaikka ne eivät olisikaan aina negatiivisia tai kärjistettyjä. Mene itse ihmisten luokse äläkä jää odottamaan, että sinua lähestytään. Älä myöskään lähesty ihmisiä aina pelkästään työhön liittyen. Tee tapaamisista säännöllisiä ja pidä niistä kiinni vaikkei itselläsi olisikaan mitään tiettyä puhuttavaa. Samoin on syytä pitää kiinni projektitiimin säännöllisistä kokouksista. Projektia voi joskus auttaa eteenpäin ihan vain muiden tiimiläisten tapaaminen ja siitä syntyneet keskustelut. Vapaamuotoiset tapaamiset auttavat myös tiimin sisäisten sosiaalisten suhteiden rakentamisessa.

Aktiivinen sosiaalinen johtaminen on kuitenkin muutakin kuin tiimiläisten tapaamista tai niistä näistä jutustelua. Se on heidän motivaatioidensa selvittämistä ja niiden ruokkimista, luottamuksen rakentamista, yhteisten onnistumisten ja merkkipäivien juhlistamista sekä erilaisuuksien huomioimista. Kuten Kim Wasson sanoo: “Yksikin tyytymätön henkilö voi pilata hyvin tehdyn suunnitelmasi” eli panosta siihen miten pidät parhaiten tiimisi tyytyväisenä ja motivoituneena.

 

Lähteet:

Wasson, K. 2020. The Socially Intelligent Project Manager. E-kirja. Oakland: Berrett-Koehler Publishers. Viitattu 15.12.2022. Vaatii käyttöoikeuden. https://learning.oreilly.com/library/view/the-socially-intelligent/9781523087129/

Kommentoi