Tampere
18 May, Saturday
23° C

Proakatemian esseepankki

Sopeudu muutokseen tai putoa pelistä



Kirjoittanut: Rasmus Kautto - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Tekoäly: ihminen ja kone
Mika Aaltonen
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

 

“Elämän surullisin piirre on, että tiede tuottaa tietoa nopeammin kuin ihmiskunta ehtii viisastua.” (Aaltonen, M. 2019). 

 

Johdanto 

Koko ihmisen historian ajan valtavirta on vastustanut muutosta erityisesti, jos se tulee nopeasti sekä muuttaa ihmisten päivittäistä arkea ja tapaa toimia. Tämä on luonnollista ja se on ohjelmoitu biologisesti meihin. Inhimillisinä olentoina meitä usein pelottaa uusi ja tuntematon. Kivikaudella tuntematon alue saattoi tarkoittaa petoja kuhisevaa sademetsää tai toisen tuntemattoman heimon reviiriä ja niistä seuraavia kamppailuja. Nykypäivänä harvemmin joudumme fyysisen uhan kohteeksi käsitellessämme meille uusia vieraita muutoksia, mutta joskus ne pakottavat meidät luopumaan itsellemme tärkeistä asioista, statuksesta, roolista, vallasta tai jopa kotipaikasta. Nykyisenä tunnettu internet keksittiin vuonna 1984. Se levittäytyi nopeasti globaaliksi ilmiöksi ja mahdollisti uudenlaisien työpaikkojen ja liiketoimintamallien syntymisen, kuten verkkokauppa liiketoiminta. Sen aikaiset vastarannan kiiskit olivat vastaan muutosta ja jäivät nuolemaan näppejään, kun hakukoneen keksijät ja muut internet miljonäärit laskivat tuottojaan. Elämme nyt vastaavanlaisia aikoja tekoälyn kehityksen aallonharjalla. Sanotaan, että yhteiskuntamme on muuttumassa radikaalisti uuden teknologian kehityksen myötä. Tässä esseessä tulen käsittelemään tekoälyä sekä sen mukana tulevaa muutosta, niin isossa kuvassa, kuin myös konkreettisilla esimerkeillä. 

 

Mitä on tekoäly? 

Tekoäly määritellään Euroopan parlamentin nettisivustolla seuraavasti “Tekoälyllä tarkoitetaan koneen kykyä käyttää perinteisesti ihmisen älyyn liitettyjä taitoja, kuten päättelyä, oppimista, suunnittelemista tai luomista.” (Euroopan parlamentti 2023) 

Tämän ansiosta tekniset järjestelmät voivat havainnoida ympäristöään, käsitellä havaintojaan ja ratkaista ongelmia saavuttaakseen annetun tavoitteen. Kyseiset järjestelmät kykenevät muokkaamaan käytöstään tiettyyn rajaan asti analysoimalla aiempien toimien vaikutuksia ja työskentelemällä itsenäisesti. (Euroopan parlamentti 2023) 

Tekoälyn käyttö arjessa  

Kyseisen teknologian nykyisestä käytöstä voidaan nostaa esimerkkejä lähes jokaisella liiketoiminnan alalla. Näkyviä esimerkkejä ovat verkon hakukoneet, käännöskoneet, kyberturvallisuus, disinformaation vastainen taistelu, tuotteiden ja logistiikan optimointi. Tämän lisäksi on paljon muita esimerkkejä, kuten itseohjautuvat autot, tehtaissa käytetyt robotit, älykäs maanviljely, asioiden internet sekä tietysti älypuhelinten ja tietokoneiden virtuaaliset avustajat. Älykäs maanviljely tarkoittaa älykkäitä kastelu- ja eläinten ruokinta -järjestelmiä sekä robottien hyödyntämistä haittakasvien poistossa. Asioiden internet pitää sisällään verkkoon yhdistetyt kodinkoneet ja esimerkiksi älykellot. (Euroopan parlamentti 2023) 

Tekoälyn kehitys on kovassa vauhdissa. Tekoälyn näkyminen arjessa tulee tulevaisuudessa vain näkymään suuremmin. Tämän vuoksi tulisikin jokaisen ymmärtää tekoälystä ainakin perusasiat. Erityisesti johtajien ja yrittäjien tulee ymmärtää tekoälyn toiminnasta sekä sen luomista mahdollisuuksista sekä muutoksista eri aloilla liiketoiminnan kannalta. 

 

Kuka hyötyy tekoälystä?  

Tekoäly ja siihen liittyvät sovellukset ovat jo luoneet paljon uusia tapoja tuottaa arvoa yrityksille sekä lopputuotosten päässä oleville kuluttajille. Viime vuosien aikana on syntynyt yrityksiä, joiden koko liiketoiminta perustuu tekoälyyn. Näissä yrityksissä ihmiset saavat palkkansa tekoälyn ansiosta. Iso kysymys onkin hyötyvätkö tekoälystä vain harvat. Tekoälystä on arvioitu kasvavan useiden miljardien arvoinen teollisuus.  

Tekoälyn ja siihen liittyvien teknologioiden kehittäminen on todella kallista. Sellaiset tahot, joilla on suuria määriä pääomaa sekä laskennallisia resursseja, jotka he voivat sijoittaa varhaisessa vaiheessa tekoälyyn ja siihen liittyvien teknologioiden kehitykseen rakentavat huomattavan kilpailuedun, joka tuottaa lisää menestystä. Tämä luo tilanteen, jossa harvat toimijat ottavat haltuunsa valtavan osan taloudellisesta arvosta, jonka tekoäly tuottaa. Isossa kuvassa kuitenkin useat ihmiset hyötyvät kehityksestä. Tekoälyn luoma kehitys alentaa tiettyjen tavaroiden ja palveluiden kustannuksia. Ihmisten kyky toimia töissä ja kotona kehittyy. Tekoälyn ja siihen liittyvien teknologioiden kehitys parantaa ihmisten arkea, tähän liittyvät uudet mahdollisuudet ja kyvykkyydet jakautuvat useampien ihmisten kesken. (Aaltonen, 2019 s.22) 

 

Miten tekoäly vaikuttaa työpaikkoihin? 

Valitettava tosiasia on se, että uuden teknologian myötä suuri osa työpaikoista tulee katoamaan. Tilalle syntyy myös uudenlaisia työpaikkoja, mutta niiden määrä on todennäköisesti pienempi. 

Kai-Fu Lee on yksi arvostetuimmista aasialaisista tekoälyasiantuntijoista, hän kirjoittaa, että tekoäly ja automaatio sekä niihin liittyvä ennen näkömätön kehityskulku, johtaa dramaattisiin vaikutuksiin, jotka koskevat suurinta osaa meistä. Vaikutukset liittyvät joka toiseen tämänhetkiseen työpaikkaan, erityisesti niihin työpaikkoihin, jotka sisältävät seuraavia piirteitä. (Aaltonen 2019, s 37.) 

  • Työ on toistuvaa, se tehdään samankaltaisissa olosuhteissa: tiskien pesu, ompelu, kokoonpanolinjan tarkastus, inventaariolaskenta jne. 
  • Työssä tapahtuva vuorovaikutus sisältää kiinteitä elementtejä: asiakaspalvelu, puhelinmyynti.. 
  • Työ perustuu yksinkertaisiin luokittelu tehtäviin ja kuvioiden tunnistamiseen: arkistointi, kotitehtävien tarkistaminen.. 
  • Työ keskittyy hyvin suppeaan alaan: pankkipalveluiden puhelinmyynti, kirjanpito.. 
  • Työ ei vaadi kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta: lajittelu, kokoaminen, tiedon syöttö jne. (Aaltonen 2019, s 37.) 

Lee antaa selkeän neuvon nuorille, jotka suunnittelevat uraansa:  

Vältä listalla olevia töitä. Jos olet jo töissä, mieti miten voit päivittää osaamistasi ja rakentaa työtä, joka ei ole helposti korvattavissa. 

 Kolmenlaiset järjestelmät, niiden välinen vuorovaikutus ja päällekkäisyydet edistävät siirtymistä uudenlaiseen yhteiskuntaan.  

  • Näitä ovat luonnolliset järjestelmät (fysiikka, kemia, biologia) 
  • kognitiiviset järjestelmät (neurotieteet, psykologia, tekoäly)   
  • palvelujärjestelmät (koulutus, johtaminen, ihmistieteet). 

 Työpaikkoja tulee olemaan tulevaisuudessa huomattavasti vähemmän. Nämä edellä mainitut alat (järjestelmät) ovat vaikeasti korvattavissa olevia, uudella teknologialla. (Aaltonen 2019, s 38.) 

 

 

Neljäs teollinen vallankumous 

Näin nykypäivänä erotamme teollisen vallankumouksen eri vaiheet toisistaan, ensimmäinen teollinen vallankumous 1700-luvun lopulla, kun fyysiset järjestelmät (vesi- ja höyrykoneet) uudistivat teollisuutta. Toinen teollinen vallankumous 1500-luvun alku, tällöin fyysiset järjestelmät (sähkökoneet ja massatuotanto) toivat teollisuuden uudelle tasolle. Näiden jälkeen tuli kolmas teollinen vallankumous 1950-luvulla informaatiojärjestelmät (kehittyneempi elektroniikka) tehosti entisiä sähkölaitteita. Tämän kaiken seurauksena syntyi neljästeollinen vallankumous 2010-luvulla, jossa fyysiset sekä informaatiojärjestelmät yhdistyvät. (Aaltonen 2019, s 44.) 

 

Edeltävän kymmenen vuoden aikana 8 suurinta valmistajamaata on käynnistänyt kansallisen ohjelman, jonka agendana on tuotannon muuttaminen uusia teknologioita hyödyntämällä. Neljäs teollinen vallankumous yhdistetään ensisijaisesti Saksaan, jossa valtio esitteli oman ohjelmansa vuonna 2011. Myöhemmin USA, Italia, Ranska, Australia, Kanada ja Espanja. Aasiasta Etelä-Korea, Japani ja Kiina ovat käynnistäneet omat vastaavat ohjelmat. Uudenlainen kilpailu maiden välillä on alkanut. T&K&I eli Asioiden internet, tekoäly, lohkoketjut ja AR & VR, ovat suurien investointien kohteena. Klaus Schwab, World Economic Forumin perustaja sanoo, että neljäs teollinen vallankumous perustuu kolmannen varaan, mutta se ei ole jatkumo kolmannesta, vaan se pitää sisällään ominaisia piirteitä. Tällä hetkellä kehittämiseen tehdyt investoinnit ovat historiallisen suuria, niiden vaikutukset koskettavat laajasti ihmisiä, yrityksiä ja yhteiskuntia. Kyky tuottaa uutta tietoa ja päästä siihen käsiksi on rajatonta. Uudet teknologiat, kuten tekoäly, robotiikka, asioiden internet, 3D-tulostus, nanoteknologia, bioteknologia, materiaalitiede ja kvanttilaskenta, lisäävät valtavasti uusia mahdollisuuksia. Olemme tekoälyn ympäröivänä. Tekoäly ohjaa autoa ja droneja. Se luo meille suosituksia ja ehdottaa mitä katsomme ja kulutamme, mieltymyksiemme perusteella. Se hoitaa eri kielien väliset käännökset. Sitä hyödynnetään uusien lääkkeiden etsimiseen ja ihmisten mielenkiinnon kohteiden ennakointiin. Tulevaisuudessa neljäs teollinen vallankumous muuttaa kuljetusta, viestintää, kauppaa ja logistiikkaa. Hyödyt levittyvät kaikille, mutta suurimmat taloudelliset hyödyt ohjautuvat kyvyillä varustetuille ihmisille ja visionäärisille sijoittajille. (Aaltonen 2019, s 48.) 

 

Neljännessä teollisessa vallankumouksessa on kolme selvää teknologista trendiä:  

  1. Yhteen liittyminen. Asioiden internet yhdistää yli 8,4 miljardia esinettä toisiinsa. Yli 700 asioiden internetin alustaa toimii eri teollisuuksissa. Sekä teknologia- että teolliset yritykset ovat kiinnostuneet kehittämään kyseistä trendiä. (Aaltonen 2019, s 49.) 

Tämä mahdollistaisi valtavan määrän datan keräystä ihmisten mieltymyksistä ja ostokäyttäytymisestä, jonka avulla voitaisiin vastata paremmin ihmisten tarpeisiin ja mieltymyksiin. Tämä mahdollistaa jopa täydellisen asiakaskokemuksen luovia tuotteita ja palveluita. 

2. Äly. Tekoäly, kasvanut tietojenkäsittelyteho ja datan saatavuus vauhdittavat koneoppimisen algoritmien esille nousua. Kuvan- ja puheentunnistus toimivat jo todella hyvin. Kuitenkin tekoälyn koko potentiaali on vielä hyödyntämättä. Lisäksi ainoastaan pientä osaa datasta käytetään päätöksen teon tukena. (Aaltonen 2019, s 49.) 

Tulevaisuudessa johtajat tulevat käyttämään tekoälyä ja sen datan analysointi taitoja tulevien tilanteiden ja tarpeiden ennakoinnissa, joiden perusteella voidaan tehdä parempia päätöksiä. 

3. Automaatio. Automaatioteknologialla voitaisiin automatisoida 60 prosenttia tuotannon tehtävistä. Robotteja käytetään kuitenkin vielä vähän teollisuudessa. Esimerkiksi Etelä-Koreassa, joka on niin sanotusti alan edelläkävijä, vain 530 robottia on vasta käytössä 10 000 työntekijän yhteistyössä. (Aaltonen 2019, s 49.) 

Yhteen liittyminen, äly ja automaatio mullistavat tuotannon logiikkaa jo lyhyellä aikavälillä. Tuotannosta tulee itsenäisempää ja itseohjautuvaa. Enemmän aikaa jää uusille innovaatioille ja tuotannon kehittämiselle. Parempi tieto arvoketjuista ja ekosysteemeistä johtaa uusiin ja syvempiin integraatioihin eri toimijoiden kesken. Uudenlaisia palveluita ja organisoitumiskäytäntöjä syntyy. (Aaltonen 2019, s 49.) 

Useampi yritys elää jo neljättä teollista vallankumousta. 

Lontoossa joukkoliikenne palvelu TFL käyttää Oyster Cardia. Tämä kortti toimii matkalippuna, junassa, metrossa ja linja-autossa. TFL pystyy seuraamaan liikenteen sujuvuutta omien järjestelmiensä avulla ja digitaalinen Oyster Card tuottaa sille tietoa matkustajista, niiden sijainnista ja määrästä. TFL pystyy hyvittämään matkustajien korttia, jos matka jostain syystä kestää kauan tai peruuntuu. (Aaltonen 2019, s 50.) 

 

Thiess on maailman suurin kaivospalveluja tuottava yritys. Se omistaa ja vuokraa 700 kaivostyökalua. Yrityksellä on käytössään sensoreita, jotka välittävät tietoa eri asiakkaiden, asioiden ja komponenttien sijainnista, käytöstä ja kunnosta. Tietoa käytetään johtamiseen, työkalujen korjaamiseen ja ennakoivaan ylläpitoon. (Aaltonen 2019, s 50.) 

 

Tämä kehitys muuttaa perinteisen ihminen-kone vuorovaikutuksen. Aiemmin ihminen on käyttänyt konetta, työkalua tai teknologiaa hyväkseen. Nyt vuorovaikutus suhde on muuttunut yksisuuntaisesta kaksisuuntaiseen, koneet kertovat ihmisille asioita itsestään ja ympäristöstään. Näin koneet lisäävät ihmisten älykkyyttä ja ihmiset voivat kehittää koneita entisestään. (Aaltonen 2019, s 51.) 

 

Tekoälyn tuomat muutokset tiedostetaan eduskunnassa 

Tutkin Suomen eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan luomaa dokumenttia (1/2022), jonka teemana on tekoälyratkaisut tänään ja tulevaisuudessa. Dokumentin sivulla 77 käsitellään käytännön esimerkkejä, liittyen tekoälyn luomiin mahdollisuuksiin nykyhetkellä sekä tulevaisuudessa. 

Todellisia esimerkkejä käytännöstä, Luova tekoäly osoittaa jo tällä hetkellä monia toimivaksi havaittuja sovelluksia. Taiteen saralla, niin visuaalisessa ilmaisussa kuin sävellyksissäkin, on havaittavissa erilaisia tekoälyyn pohjautuvia menetelmiä, jotka ovat olleet käytössä jo useiden vuosien ajan. Esimerkiksi laaja joukko kuvia impressionistisista taiteilijoiden töistä voidaan toimittaa syötteeksi tekoälyohjelmalle, joka tehtävänään yhdistää ne synnyttäen aivan uudenlaista taideteosta. Tekoälyn luoma taide on erittäin hankala erottaa ihmisen tuottamista luomuksista. Hieman yleisempiä ilmentymiä löytyy monista uusista ruokaresepteistä. Nämäkin ovat usein vahvan tekoälyavun tuotosta. Käyttäjä voi antaa koneelle tietoja omista ruokamieltymyksistään, minkä jälkeen algoritmi harkitsee, millaisen uuden ruokalajin näistä aineksista voisi ideoida. Autoteollisuus on jo pidemmän aikaa hyödyntänyt monipuolisia älykkäitä osasia autojen rakenteissa. Merkittävin murros tulee kuitenkin todennäköisesti itseohjautuvien autojen kehityksessä. Myös erilaiset tekoälyä hyödyntävät pakettien kuljetusjärjestelmät ovat tekemässä vallankumouksellisia edistysaskeleitaan. Parhaillaan uutisissa raportoidaan Virossa tapahtuvista pakettien kuljetuksista, joissa osa operoinnista nojaa robottikuljettimiin. Vastaavalla tavoin myös sotilasoperaatioissa on jo pitkään käytetty ohjuksia, jotka ohjaavat itse itseään ja kykenevät vaihtamaan kohdetta omatoimisesti. Tekoälyyn perustuvat valvontajärjestelmät ovat yleisiä monissa maissa, kuten Kiinassa. Kasvojen tunnistussovelluksia hyödynnetään aktiivisesti maassa, mutta niillä on myös potentiaalia hallita pääsyä kouluihin tai työpaikoille. Lännessä näihin käyttötapoihin liittyy kuitenkin usein sekä eettisiä että juridisia rajoitteita. Erilaiset sovellukset pankkimaailmassa ovat laajalle levinneitä. Tekoälyn avulla voidaan analysoida osakekursseja tai pyrkiä ennakoimaan taloudellisia suuntauksia. Markkinoinnissa ja poliittisessa toiminnassa voidaan käyttää hyväksi neuroverkkoja ja niiden tarjoamaa tietoa ihmisten käyttäytymisestä. Jopa älykkäitä sovelluksia on olemassa, jotka edistävät yritysten hallitustyötä. Lääkärit voivat turvautua tekoälyyn tukiessaan riskianalyysejä, simuloimassa molekyylien ominaisuuksia tai havaitsemassa syöpiä kuvantamistutkimuksissa. Potilaan antamia tietoja voidaan automaattisesti kerätä puheesta, jonka jälkeen tekoälyohjelmat pystyvät analysoimaan niissä ilmeneviä terveysongelmia. Robottien käyttö kirurgiassa on kokeellista, sillä se voi huomattavasti kasvattaa terveydenhuollon suorituskapasiteettia. Tekoälyn tukemat toiminnot ovat asteittain laajentumassa ja eri sovellusalat ovat integroitumassa yhteiskuntaan. Jatkuvasti pyritään parantamaan jo olemassa olevia ratkaisuja ja keksimään uusia, tekoälyyn perustuvia tai tekoälyä hyödyntäviä toimintoja. Tekoälyn nopeus ja valtava tietojenkäsittelykapasiteetti mahdollistavat merkittävän uudistumisen arkisessa luovuudessa yhteiskunnassa. (Eduskunta.fi 2022) 

 

 

Samaisessa Tulevaisuusvaliokunnan dokumentissa (s.78) käsitellään myös tulevaisuuden näkymiä liittyen tekoälyyn. 

Luova uudistaminen tulevaisuudessa  

Luova tekoäly ja tekoälyn käyttö ovat syntyneet jo varsin aikaisessa älykkään teknologian kehittämisvaiheessa 1960-luvulla. Tutkijat ideoivat neuroverkkomalleja jo 1950-luvun lopulla, ja samaan aikaan luotiin perusta symboliselle laskennalle. Tällöin luovan tekoälyn tekniset perusratkaisut saivat muotonsa. Vuosikymmenten kuluessa sekä algoritmit että tietokoneet ovat kokeneet luovuuden näkökulmasta läpimurron toisensa jälkeen. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö kehitys seuraavina vuosikymmeninä nopeutuisi sitä mukaa kun tietotekniikka kehittyy. Uutena tekijänä on kuitenkin tullut esiin se, että tekoälyyn pohjautuvat toiminnot kokevat myös merkittäviä muutoksia. Hyvä esimerkki on automaatiotyöttömyys. Se tarkoittaa sitä, että älyllisesti yhä vaativammissa tehtävissä tullaan käyttämään älykkäitä järjestelmiä. Sen seurauksena tehtäviä aiemmin hoitaneiden ihmisten pitää etsiä uusia tehtäviä. Tällaisten isojen sosiaalisten muutosten johdosta on tekoälysuunnittelussa pyrittävä aiempaa kokonaisvaltaisempaan ajatteluun. Ei riitä, että ihmisen käyttöön suunnitellaan älykäs tekninen laite. Olennaista on se, että toiminnan muuttumista katsotaan kokonaisuutena. Organisaatioita on kehitettävä, ja työntekijät johtoa myöten on koulutettava uusiin toimintamalleihin. Tässä yhteydessä organisaatio ei tarkoita pelkästään yksittäistä yritystä tai julkishallinnon toimijaa, vaan asiaa on syytä miettiä myös kansakunnan tasolla. Uuden teknisen kulttuurin synty vaatii todella paljon innovaatiojärjestelmän eri osilta. Yritykset ja organisaatiot joutuvat arvioimaan uudelleen omat toimintamallinsa ja kehittämään niitä aikaa vastaavalla tavalla. Toimintojen organisoiminen ei enää ole vain teknisen koulutuksen saaneiden ihmisten asia. Hyvä ohjelmoija ei juuri koskaan ole hyvä hallintotieteilijä tai organisaatiokehittäjä. Tämän vuoksi uudistuksen tekeminen edellyttää monialaisia tiimejä, joiden jäsenet ovat eri alojen asiantuntijoita. Muutokset ovat välttämättömiä. Jos maamme ei kykene toimimaan luovalla tavalla, on varmaa, että esimerkiksi aasialaiset kilpailijat valtaavat markkinat. Suomalaisten ongelmana on yleensä kotimaisen skaalan pienuus. Tämän johdosta on tärkeää olla aivan kärjessä, sillä suurien resurssien avulla kilpailijat voivat viedä markkinat. Kärkiosaaminen suojaa kuitenkin toimintoja. Suurin este järkeville muutoksille on ihmisten mielissä. On helppo juuttua vanhoihin ajattelumalleihin ja pyrkiä jarruttamaan kehitystä. Ihminen voi uskoa, että maailma säilyy ennallaan, vaikka tekoäly tunkeutuu pala palalta jokaiselle toimintasektorille. Muutokset tuntuvat monista epämukavilta, koska ne vaativat ponnistelua. Historiassa on kuitenkin melkoinen määrä esimerkkejä siitä, miten luovan ja innovatiivisen ajattelun pysähtyminen voi johtaa vain taantumiseen. Tietenkin monet uudistusyritykset osoittautuvat välillä harhalaukauksiksi. Tätä tosiseikkaa on helppo käyttää motiivina, jos ei halua mukautua välttämättömiin muutoksiin. Tätä tosiseikkaa on helppo käyttää motiivina pyrkimykselle olla mukautumatta. Maailma kuitenkin muuttuu, eikä aika jää odottamaan ketään. (Eduskunta.fi 2022) 

 

Pohdinta 

Elämme mielestäni mielenkiintoisia aikoja, tuntuu siltä kuin olisimme uuden ajan porteilla, odottamassa että suuret ovet aukeavat, emmekä tiedä tarkkaan mitä niiden takana odottaa. Erityisesti minua kiinnostaa millaiseksi työelämä tulee muuttumaan, kun tekoälyn kehityksen myötä ihmiset ja koneet tulevat tekemään symbioosimaisessa vuorovaikutuksessa töitä, kummatkin tarvitsevat toisiaan, kummatkin hyötyvät toisistaan. Nykyiset ammattinimikkeet arkkitehti, graafinen suunnittelija, markkinoinnin sisällöntuottaja, ghostwriter ja taiteilija, nämä kaikki työtehtävät tulevat muuttumaan. Uusien tekoäly järjestelmien avulla pystyy jo nyt luomaan taideteoksia, esine ja rakennus sommitelmia, sisältöä (kuva ja teksti), kohta jopa videosisältöä. Videosisällön luominen tekoälyllä ei ole tosin kaukana, uskon että se on lähivuosina mahdollista. Tämä mahdollistaa valtavasti uusia mahdollisuuksia, koskien markkinointia, elokuva tuotantoa, musiikki alan tuotantoa ja somevaikuttamista. Kykenemme kehittyneillä tekoälyjärjestelmillä luomaan mitä vain, mistä vain ja milloin vain. Tulevaisuudessa uskon, että voimme luoda tekoälyllä kokonaisia elokuvia, musiikkivideoita, markkinointi videoita ja somevaikuttajat Youtube videoita. Pelottavaa on tietysti se, että emme jossain vaiheessa enää helposti tunnista mikä on aitoa videomateriaalia ja mikä taas on tekoälyn luomaa. Todellisuuden ja digimaailman raja hämärtyy. Nykyisellä teknologialla voimme luoda tekoälyllä äänisisältöä, joka perustuu tietyn ihmisen ääneen, tällä tapaa voidaan pahimmassa tapauksessa huijata ihmisiä uskomaan, että kyseinen ihminen on sanonut jotain, mitä hän ei oikeasti ole tehnyt. Tämä johtaa väistämättä lainsäädännön muuttumiseen aikoihin ja teknologiaan soveltuvaksi. Otan kuitenkin tulevan vastaan odottavin mielin. Tulevaisuudessa ei enää merkitse niin paljon perinteiset kädentaidot, kuvankäsittelytaidot tai edes valokuvaustaidot. Se mikä merkitsee, on ihmisen hahmotuskyky, businessäly, kyky nähdä kokonaisuus ja yhdistellä asioita sekä johtamistaidot. 

 

Lähteet:

Euroopan parlamentti, 20.6.2023. Mitä tekoäly on ja mihin sitä käytetään. Artikkeli. Viitattu 16.8.2023. https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20200827STO85804/mita-tekoaly-on-ja-mihin-sita-kaytetaan 

Suomen Eduskunta, tammikuu 2022. Tekoälyratkaisut tänään ja tulevaisuudessa. Asiakirja dokumentti. Viitattu 17.8.2023. https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tuvj_1+2022.pdf  

Aaltonen, M. 2019. Tekoäly: ihminen ja kone. Storytell äänikirja. 

 

Kommentoi