Tampere
22 Jun, Saturday
12° C

Proakatemian esseepankki

Sijoittaminen- Mitä, Miten ja Miksi



Kirjoittanut: Lauriina Matilainen - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 9 minuuttia.

Esseen ovat kirjoittaneet Lauriina Matilainen, Emmi Salminen sekä Roosa Haaka. 

 

1 JOHDANTO 

 

Voisimme miltei todeta, että sijoittaminen on nykyään muodissa. Vielä jokin aika sitten, sijoittaminen saatettiin mieltää vain varakkaiden ja vanhempien ihmisten toimintana, mutta nykyään sitä voi tehdä hyvinkin matalalla kynnyksellä. Tähän on varmasti vaikuttanut suuresti sosiaalisen median kasvaminen osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää. Näin ollen myös nuoremmat ihmiset ovat innostuneet sijoittamaan, sillä sitä pystyy harjoittamaan pienilläkin summilla.  

 

Käymme tässä esseessä läpi sijoittamista kokonaisvaltaisesti. Tutustumme sijoittamisen käsitteen lisäksi eri sijoituskohteisiin. Käsittelemme myös sijoittamismuotoihin liittyviä riskejä.  

 

2 SIJOITTAMINEN – MITÄ JA MIKSI? 

 

Sijoittaminen tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sijoituskohteiden ostoa ja myymistä. Sijoituskohteista odotetaan arvonnousua, jonka vuoksi niitä pidetään hallussa kohteesta ja tavoitteesta riippuen tietyn aikaa.  

 

Sijoittaminen on säästämistä. Sijoittamisen avulla voit 

  1. turvata tulevaisuuttasi 
  2. varautua yllättäviin tilanteisiin 
  3. toteuttaa unelmiasi 
  4. vaikuttaa.  

 

(Sijoittaja.fi n.d.) 

 

Kun otamme vertailuun säästämisen säästötilille ja sijoittamisen esimerkiksi osakemarkkinoille, on ero pitkällä tähtäimellä todella suuri. Sanotaan, että säästötilille voi saada tällä hetkellä noin yhden prosentin tuoton, kun taas sijoittamalla osakemarkkinoille voit saada seitsemän prosentin tuoton. Jos sijoitettava summa on esimerkiksi 10 000€, tuottaa se seuraavanlaisesti: 50 vuodessa säästötilin talletus tuottaisi 16 446 € ja sijoitus osakemarkkinoille 294 570 €. Toki tämä edellyttää sitä, että vuosittainen tuotto on 7 %. (Sijoittaja.fi n.d.) Alla olevasta taulukosta näet, kuinka paljon 10 000 euron sijoitus tuottaisi eri tuottoprosenteilla.  

 

 

 

Taulukko 1. 10 000 euron sijoituksen tuotoista eri tuottoprosenteilla. (Sijoittaja.fi n.d.) 

 

3.  SIJOITTAMISEN ALOITTAMINEN 

 

Sijoittamisessa on todella paljon erilaisia mahdollisuuksia ja siksi onkin erittäin tärkeää, että jokainen sijoittaja aloittaisi oman sijoitusstrategian pohtimisen laatimalla ensiksi sijoitussuunnitelman. Suunnitelmassa kannattaa huomioida seuraavat asiat: 

 

  • Nykytilanne – taloudellinen tilanteesi tällä hetkellä 
  • Oma budjetti – sijoitettavan kertasumman tai kuukausittaisen summan suuruus 
  • Riskinsietokyky – sijoitusten arvon heilahteluihin liittyvät riskit 
  • Sijoitustavoitteet – tietty tavoite vai fiilispohjaista toimintaa 
  • Sijoitushorisontti – lyhyt vai pitkä tähtäin. 

(Nordnet n.d.) 

 

Seuraavaksi sijoittajan tulisi valita itsellensä suunnitelman pohjalta sopiva strategia ja lähteä tutustumaan strategiaan syvällisemmin esimerkiksi kirjallisuuden avulla. Sijoittajapiireissä on myös monia erilaisia ryhmiä eri sosiaalisen median alustoilla, josta voi löytää samanhenkisiä ihmisiä ja keskustella esimerkiksi ajankohtaisista trendeistä. Sitten vain sijoittamaan! (Nordnet n.d.) 

 

Seuraavissa osioissa lähdemme tutustumaan tarkemmin eri sijoituskohteisiin.  

 

4. MITÄ OVAT RAHASTOT? 

 

Monet saattavat aloittaa sijoittamispolkunsa rahastoista, sillä ne mielletään “turvallisimmaksi” tavaksi sijoittaa. Sijoittaessasi rahastoon saat rahasto-osuuksia, jotka salkunhoitaja sijoittaa puolestasi (Sijoittaja.fi n.d.). Sinun ei siis itse tarvitse valita sijoituskohdetta, sillä salkunhoitaja hoitaa tämän puolestasi. Sinun täytyy valita itsellesi vain sopiva riskitaso. 

 

4.1 Rahastojen hyvät ja huonot puolet 

 

+ Hajautushyödyt, jolloin riski pienenee 

+ Rahastosijoittaminen on yllättävän helppoa sekä huoletonta 

+ Pystyt aloittamaan pienilläkin rahasummilla 

+ Voit lunastaa rahasi koska vain pois 

 

— Tuottopotentiaali on matalampi kuin esimerkiksi osakesijoittamisessa 

— Rahaston kulut heikentävät kokonaistuottoa 

— Sinulla ei ole vaikutusmahdollisuuksia sijoituksen tuottoon.  

(Osakesijoittaja.fi n.d.)  

 

4.2 Sijoitusrahastotyypit 

 

Sijoitusrahastojen suosio on kasvanut viime vuosina, jolloin myös sijoitusrahasto valikoima on laajentunut. Nykyään yleisimpiin rahastotyyppeihin kuuluu jo 11 eri vaihtoehtoa.  

 

Yleisimmät rahastotyypit ovat: 

  • Osakerahastot 
  • Korkorahastot 
  • Indeksirahastot 
  • Yhdistelmärahastot 
  • Nordnetin Indeksirahastot 
  • ETF- rahasto eli indeksiosuusrahasto 
  • Rahastojen rahastot 
  • Vipurahastot 
  • Hedge-rahastot 
  • Metsärahastot 
  • Kiinteistö- ja asuntorahastot.  

(Osakesijoittaja.fi n.d.) 

 

Käydään seuraavaksi tarkemmin läpi muutama näistä yleisimmistä rahastotyypeistä. Aloitetaan osakerahastoista, jotka nimensä mukaan sijoitetaan osakkeisiin. Osakerahastot ovat riskiltään sekä tuotto-odotukseltaan korkeimmasta päästä. Osakerahastoja löytyy paljon erilaisia ja eroavatkin toisistaan pääasiassa kohdemarkkinan osalta. (Osakesijoittaja.fi n.d.) 

 

Tutustutaan seuraavaksi korkorahastoihin, joissa sijoitetaan erilaisiin korkotuotteisiin. Korkorahastoja löytyy paljon erilaisia, mutta pääasiallisesti niitä pidetään tuotto-odotukseltaan sekä riskiltään matalimpina. Korkorahastoissa saatetaan sijoittaa esimerkiksi valtionlainoihin tai hyvien yritysten velkakirjoihin. (Osakesijoittaja.fi n.d.) 

 

Yhdistämällä osake- ja korkorahasto saadaan yhdistelmärahasto, jossa varat sijoitetaan esimerkiksi 50–50 % periaatteella näihin kahteen omaisuusluokkaan. Riskiltään ja tuotto-odotukseltaan yhdistelmärahastot ovat keskikastissa. (Osakesijoittaja.fi n.d.) 

 

5. MITÄ OVAT KRYPTOT? 

 

Syvennytään seuraavaksi meille uuden aihealueen pariin eli kryptovaluuttaan, joka on digitaalinen valuutta. Kryptovaluutta hyödyntää lohkoketjuteknologiaa sekä kryptografiaa. (Hyppänen 2022) Mitä sitten tämä lohkoketjuteknologia ja kryptografia tarkoittavat? Osa kryptovaluutoista perustuu lohkoketjuteknologiaan, joten sen toiminnan ymmärtäminen on jokaisen kryptovaluutoista kiinnostuneen tärkeä ymmärtää. Lyhyesti sanottuna lohkoketjuteknologia tarkoittaa teknologiaa, joka mahdollistaa sen, että lohkoketjun eri osapuolet voivat luoda ja ylläpitää erilaisia hajautettuja ja jaettuja tietokantoja. (Northcrypto n.d.) Sivustolla lohkoketjua verrattiin ikään kuin tilikirjaksi, jota jaetaan vertaisverkkoon kuuluvien tahojen kesken. Kryptografialla puolestaan tarkoitetaan tapaa, jolla informaatio voidaan salata ja koota myöhemmin uudestaan. (Northcrypto n.d.)  

 

Kryptovaluuttoja on olemassa paljon erilaisia, mutta tunnetuimmat kryptovaluutat ovat Bitcoin ja Ethereum. Näillä kahdella on suurin markkinaosuus kryptovaluuttojen keskuudessa ja oletkin joskus saattanut kuulla näistä, vaikka et olisikaan kryptoihin perehtynyt.  

 

5.1 Miten kryptovaluutan hinta määräytyy? 

 

Kryptovaluuttojen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan, niin kuin myös osakkeiden ja muiden arvopapereiden kohdalla. Kryptovaluuttojen arvo on täysin markkinoiden varassa eikä sille ole siis minkäänlaista takausta. (Rahavelho 2020.) Hinnan noustessa kysyntä on tarjontaa suurempi ja taas toisinpäin, kun hinta laskee, on tarjonta kysyntää suurempi (Rahavelho 2020). Kysyntään ja tarjontaa vaikuttavat erilaiset asiat, kuten poliittiset päätökset, talouskriisit ja erilaiset rahoitusmaailman tapahtumat (Rahavelho 2020). Ihan niin kuin muissakin sijoitusmuodoissa.  

 

5.2  Mitkä ovat kryptojen parhaita puolia ja miksi niihin kannattaisi sijoittaa? 

 

Nyt kun olemme saaneet pintaraapaisun kryptovaluutasta, niin käydään läpi miksi niihin kannattaisi sitten sijoittaa. Haluamme kuitenkin muistuttaa, että kryptovaluutat ovat erittäin riskipitoinen sijoituskohde. Muista sijoittaa aina vain sen verran kuin olet valmis menettämään.  

 

  1. Ei eturyhmiä. Perinteistä rahaa säätelee vahvasti keskuspankki, joka mahdollistaa esimerkiksi uuden rahan painamisen tai rahan arvon muuttamisen. Kun taas kryptovaluuttaa ei hallinnoi kukaan yksittäinen taho, jolloin vastaavat toimet eivät ole mahdollisia.
  2. Rajallinen määrä. Rajoitetun määrän vuoksi kryptovaluutoilla ei onnistu uuden rahan luominen. Kryptovaluutat ovatkin ikään kuin virtuaalista kultaa.  
  3. Nopeus ja edullisuus. Pystyt siirtämään kryptovaluuttoja nopeasti ympäri maailmaa. Kauppaa pystyt käymään ilman välikäsiä, jolloin rahoituslaitosten puute pienentää myös kustannuksia ja tekee kaupankäynnistä halvempaa.  
  4. Turvallisuus ja luotettavuus. Kryptovaluuttoja ei pysty väärentämään, toisin kuin taas perinteistä rahaa pystyy. Lohkoketjuteknologia, johon alussa tutustuimme, takaa kryptojen turvallisuuden.  

(Rahavelho 2020)  

 

 

6. OSAKESIJOITTAMINEN 

 

Juha-Pekka Kallunki, Minna Martikainen sekä Jaakko Niemelä ovat yhdessä kirjoittaneet Ammattimainen sijoittaminen- kirjan. He kertovat kirjassaan eri sijoittamismuodoista, sijoittamisen verotuksesta, sijoittamisen onnistumisesta sekä riskeistä. 

 

Kallunki ym. mukaan osake tarkoittaa omistusosuutta osakeyhtiöstä. Yhtiön osakepääoma muodostuu osakkeista, jotka yhtiö on laskenut liikkeelle maksullisessa tai maksuttomassa osakeannissa. Osuus, jonka sijoittaja on itselleen yhtiöstä ostanut, on osuus, jonka verran hän yhtiöstä omistaa. Eli jos esimerkiksi osakkeenomistajia on yhteensä 10 ja sinä omistat yhden osakkeen, sinun omistusosuutesi yhtiöstä on tällöin 10%. 

Yhtiö voi yhtiökokouksen päätöksellä korottaa osakepääomaansa. Yhtiö voi laskea liikkeeseen uusia maksullisia tai maksuttomia osakkaita. (Kallunki, Martikainen & Niemelä 2019, 76.) 

Osakkeenomistajan oikeudet voidaan jakaa hallinnolliseen päätösvaltaan sekä taloudellisiin oikeuksiin. Taloudellisia oikeuksia ovat oikeus yhtiön jakamiin osinkoihin sekä etuoikeus merkitä uusia osakkeita osakeannissa. Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Osakeyhtiön hallitukseen kuuluu usein suurimmista osakkeenomistajista tai heidän valitsema edustaja. (Kallunki ym.2019, 77.) 

 

6.1 Osakkeiden tuotto 

 

Etukäteen on vaikea ennustaa osakkeiden tuottoa. Kuitenkin osakemarkkinat hinnoittelevat osakkeet niin, että niistä saatava tuotto vastaa pitkällä aikavälillä niihin sisältyvää riskiä. Osakekurssit nousevat aika ajoin, sillä talous kasvaa ja talouden kasvu näkyy yritysten kasvussa. Talouden kasvu perustuu kehittyneiden talouksien maissa pääasiallisesti teknologian kehittymiseen sekä yleisesti tuottavuuden kasvuun. Talous kuitenkin elää ja erilaiset suhdannevaihtelut voivat vaikuttaa talouteen voimakkaastikin.  

Pitkällä aikavälillä osakkeet ovat olleet tuottavin sijoituskohde. Lyhyellä aikavälillä osakkeet sisältävät riskejä, sillä talouden suhdannevaihtelut sekä osakemarkkinoiden nopeat muutokset voivat olla merkittäviä. Riskejä voi vähentää hajauttamalla eli sijoittamalla useiden yrityksien osakkeisiin. (Kallunki ym. 2019, 77.) 

 

Osinko on voitto-osuus, jota yhtiöt maksavat osakkailleen. Osingoista ja arvonnoususta muodostuu osakesijoituksen tuotot. Yleensä suomalaiset pörssiyhtiöt jakavat osinkoa kerran vuodessa. Arvonnousu saattaa olla hidasta, jonka takia osakesijoittaminen nähdään pitkän aikavälin sijoituksena. Yhtiökokouksessa päätetään osakkeenomistajien kesken osingonjaosta sekä osingon suuruudesta. (Kallunki ym. 2019, 79.) 

 

6.2 Riskit osakesijoittamisessa 

 

Osakesijoittamiseen liittyy kahdenlaisia riskejä: osakemarkkinoiden kehittyminen sekä yksittäisten yhtiöiden taloudellinen menestys. Yhtiön menestykseen vaikuttavaa riskiä kutsutaan epäsystemaattiseksi riskiksi eli käytännössä se tarkoittaa osakkeen hinnan muutosta. Yksittäisen yhtiön osakekurssiin vaikuttaa kaikki yhtiön julkaisemat tiedot yhtiön tilasta. Ne voivat muuttaa sijoittajien käsitystä yhtiön tulevasta menestymisestä ja tulosodotuksista. Osakkeen hintaan vaikuttaa myös osakemarkkinoiden yleinen vaihtelu eli markkinariski. (Kallunki ym. 2019, 84.) 

 

6.3 Käytännön ohjeita osakesijoittamiseen 

 

Kallunki ym. mukaan suorat osakesijoitukset sisältävät riskejä. Sijoittaja voi menettää koko sijoittamansa summan. Tämän takia he ovat koonneet muutaman keskeisen periaatteen onnistuneelle osakesijoittamiselle. 

  1. Muista aina riittävä hajautus (salkussa vähintään 10 erilaista yhtiötä). 
  2. Osakesijoitus on lähtökohtaisesti pitkäaikainen sijoitus (minimissään 3 vuotta). 
  3. Mitä paremmin tunnet jonkin yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen kehityksen, sitä enemmän voit siihen sijoittaa, kuitenkin maksimissaan noin yhden viidesosan salkustasi. 
  4. Pienten yhtiöiden osuus salkusta ei saa olla liian suuri, korkeintaan 30-50% koko salkun arvosta. 
  5. Tappiot huonoista yhtiöistä kannattaa realisoida usein nopeasti, mutta voitot hyvistä yhtiöistä hitaasti. 
  6. Epälikvidien eli heikosti rahaksi muutettavien osakkeiden osuus salkusta ei saa olla liian suuri. 
  7. Älä panikoidu kurssien laskiessa ja vältä turhaa kaupankäyntiä yleensäkin. 
  8. Hyödynnä vuoden 2020 alusta alkaen osakesäästötilin edut. 
  9. Keskustele sijoittamisesta ja sijoituskohteista sijoituksen ammattilaisten ja muiden sijoittajien kanssa. 

(Kallunki ym. 2019, 87.) 

 

7. ASUNTOSIJOITTAMINEN 

 

Asuntosijoittamisen suosio on kasvanut viime vuosina Suomen vuokranantajien verkkosivuston mukaan. Asuntosijoittamisen yksi parhain puoli on se, ettei se ole yhtä suhdanneherkkää kuin moni muu sijoittamisen muoto. Varsinkin kasvavien kaupunkien asunnoissa riittää kysyntää pitkällä aikavälillä. (Suomen vuokranantajat n.d.) 

 

7.1 Vuokra-asunto 

 

Asuntosijoittamista on monenlaista. Yksi ja nykyään yleisin tapa asuntosijoittamiselle on ostaa oma-asunto ja laittaa se vuokralle. Vuokra-asunnon omistamisessa on hyviä ja huonoja puolia. YIT verkkosivuilla Sanna Hughes on kertonut 10 vinkkiä sijoitusasunnon ostoa suunnittelevalle asuntosijoittajalle. Hughesin mukaan asuntosijoittaminen perustuu vuosittaiseen vuokratuottoon. Sijoitusasuntoa valittaessa on syytä tutustua taloyhtiön tietoihin huolellisesti. On hyvä ottaa selvää mahdollisista tulevista remonteista ja siitä, mitä remontteja on jo tehty. Taloyhtiön yhtiöjärjestys sekä tilinpäätös auttavat sinua saamaan käsitystä siitä, missä tilanteessa itse taloyhtiö sillä hetkellä on.  

Vuokra-asunnon omistamisen hyvä puoli on jatkuva vuokratulo. Toki vuokralainen kannattaa valita huolellisesti, sillä kaikilla ei ole esimerkiksi luottotiedot kunnossa. Toinen hyvä puoli on arvonnousu. Mitä huolellisemmin asuntoa pidetään yllä, sitä arvokkaampi se on etenkin kasvukeskuksissa. (Hughes n.d.) 

Huonoja puolia on asunnon arvon heikentyminen. Asunnon arvon heikentyminen voi tapahtua tahallisesti tai tahattomasti. Esimerkiksi vuokralaisen aiheuttama vesivahinko tai jos jostain syystä et löydä vuokralaista asuntoon, mutta joudut itse maksamaan velkaa asunnosta. Erinäiset riitatilanteet vuokralaisen kanssa esimerkiksi heikon  vuokrasopimuksen takia, voivat olla yksi riski asuntosijoittamisessa. (Hughes n.d.) 

 

7.2 Omistusasunto 

 

Omistusasunnon hyvä puoli on se, että maksat asunnosta koko ajan itsellesi. Vaikka joutuisit ottamaan velkaa, vähennät velkaa joka kuukausi pankkiin. Jos olet vuokralla, maksat joka kuukausi vuokranantajalle.  

Omistusasunnon toinen hyvä puoli on se, että pystyt tekemään asunnolle mitä haluat. Pystyt remontoimaan asuntoa mieluiseksi ja näin ollen kasvattaa asunnon arvoa.  

Miia on kertonut oma Koti Valkoinen blogissaan omistusasunnon hyvistä ja huonoista puolista. Yksi huono puoli omistusasunnon omistamisesta on asuntomarkkinoiden suhdannevaihtelut, paikkakunta- ja aluekohtaiset muuttotappiot, sekä taloyhtiössä/talossa ilmenevät korjaustarpeet lisälainoineen. Nämä kaikki vaikuttavat suoraan omaisuuden arvoon. 

 

7.3 Remontoi ja myy 

 

Yksi asuntosijoittamisen keinoista on ostaa asunto itselleen ja remontoida se. Tämän jälkeen asunnon pystyy myymään kalliimmalla hinnalla. Toki tähän vaikuttaa ostetun asunnon lainanmäärä sekä remonttiin kuluneen mahdollisen lainan määrä. Mikäli ostat asunnon edullisesti ja pystyt säästämään remonttikuluissa, pystyt tienaamaan voittoa jälleenmyynnistä. (Hughes n.d.) 

 

 

8. METSÄSIJOITTAMINEN 

 

Hannu Huuskonen on kertonut sijoittajan verkkosivuilla metsäsijoittamisesta. Huuskosen mukaan metsäsijoitus on vakaa ja hyvin sijoitussalkun riskiä hajauttava omaisuusluokka. Metsä kasvaa talouden kehityksestä riippumatta.  

 

Metsäsijoitukset soveltuvat erinomaisesti vakaata tuottoa hakeville sijoittajille. Varsinkin jos he haluavat nostaa salkkunsa tuotto-/riskisuhdetta. Metsäsijoituksien tuotot eivät seuraa yleistä talouskehitystä, jonka ansiosta se hajauttaa tehokkaasti perinteisiä salkkuja. Lisäksi metsämaan sekä puun hinta on kehittynyt vakaasti suunnilleen samassa tahdissa inflaation kanssa. Metsäsijoitukset ovat tuoneet hyvän inflaatioturvan. (Huuskonen 2020.) 

 

Hoidetut metsät tuottavat selkeästi paremmin kuin keskimääräinen suomalainen metsäomistus, kun huolehtii aktiivisesti ja suunnitelmallisesti niitä. Puiden optimaaliseen kasvuun vaikuttavat oikea-aikaiset ja –otteiset taimikonhoidot, metsänharvennukset, uudistushakkuut, kasvatus- ja terveyslannoitukset sekä muut metsänpalstan kannalta järkevät toimenpiteet. Näin metsästä saatavaa tuottoa voidaan nostattaa. (Huuskonen 2020.) 

 

Suurin osa metsän perinteisestä tuotosta tulee tukkipuiden myynnistä. Tämän takia tukkipuiden hakkuiden ajoitus puun kasvun ja hinnan kannalta on yksi tärkeimmistä päätöksistä. Reaalisesti vuosituotot voivat olla 5-6 % kulujen jälkeen, mikäli takana on onnistuneet metsäkaupat ja optimaalinen metsän hoito. (Huuskonen 2020.) 

 

Puu soveltuu raaka-aineena monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Lisäksi usko puun kysynnän riittävyyteen tukevat tuoreet investointipäätökset. Lisäksi puun energiakäytön odotetaan myös kasvavan. Varjopuolena metsäsijoittajalle on puun stabiilina pysynyt nimellishinta. Lisäksi Suomessa metsät kasvavat selvästi niiden käyttöä enemmän. (Huuskonen 2020.) 

 

Tyypillisemmin metsään sijoitetaan ostamalla metsätiloja, hankkimalla yhteismetsää tai merkitsemällä metsärahastoa. Metsäsijoitus on pitkän ajan sijoitus, mutta metsäsijoitusten likviditeettiä voi parantaa huomattavasti metsärahastojen sekä yhteismetsäosuuksien avulla. (Huuskonen 2020.) 

 

Suomalainen erikoisuus on yhteismetsä rakenteensa ansiosta. Se on samalla tehokas omalla lailla säädelty metsäsijoittamisen muoto. Tällöin sijoittaja pääsee helposti ja turvallisesti mukaan suurempaan metsäsijoittajien ryhmittymään, mikä hajauttaa riskejä ja tekee metsäsijoittamisesta helppoa. (Huuskonen 2020.) 

 

9. ARVOPAPERISIJOITUKSET 

 

Arvopapereilla voidaan käydä kauppaa sekä ne sisältävät oikeuksia omistajalleen, kerrotaan Capital:in sivustolla. Osakkeisiin viitataan usein arvopapereina. Capitalin mukaan “Osakkeet, jotka antavat oikeuden osuuteen yhtiön tuloista ja hallinnasta, ovat arvopapereita “(Capital n.d.). 

Arvopaperit eivät aina ole kovin arvokkaita. Valtion joukkovelkakirjoja pidetään yleensä turvallisempina sijoituksina, mutta ne antavat pienempää tuottoa sijoittajille. (Capital n.d.) 

  

10. JOUKKOVELKAKIRJALAINA 

 

Minilex:in verkkosivuilla tuodaan esille joukkovelkakirjalainasta tietoa. Minilex:in mukaan “Joukkovelkakirjalaina on joko valtion tai yrityksen liikkeelle laskema laina, jolla pyritään nostattamaan yrityksen vierasta pääomaa” (Minilex n.d.).  

 

Suuryritysten ja julkishallinnon keskuudessa joukkovelkakirjalaina on suosittu rahoitusmuoto. Joukkovelkakirjalainan liikkeelle laskeva yritys sitoutuu yleensä maksamaan lainan ostajalle jonakin tiettynä ajankohtana. Se voi olla esimerkiksi kolmen vuoden kuluttua joukkovelkakirjalainan liikkeellelaskusta lainan nimellisarvoa vastaavan summan. Yritys, joka on lainan liikkeelle laskenut yritys maksaa lainan ostajalle myös korkoa laina-ajalta.  Liikkeeseenlaskun yhteydessä joukkovelkakirjoja voi hankkia. Ne lasketaan liikkeeseen paperi- tai arvo-osuusmuotoisina. Niiden mukana julkaistaan esite, jossa tulee ilmoittaa muun ohessa lainan ehdot sekä tietoja liikkeeseenlaskijasta. Joukkovelkakirjalainoja ovat jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita, kuten esimerkiksi osakkeet. (Minilex n.d.) 

 

Joukkovelkakirjalainat ovat monesti pieniriskisiä sijoitustuotteita. Myös niiden tuotto-odotukset voivat olla muihin arvopapereihin verrattuna pienempiä. On hyvä muistaa, että joukkovelkakirjalainoihin liittyy liikkeeseenlaskijariski, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa liikkeeseenlaskija todetaan maksukyvyttömäksi lainan erääntyessä tai laina-ajan aikana. (Minilex n.d.) 

 

11. POHDINTA 

 

Tämän esseen tarkoitus oli tarjota hyvin kokonaisvaltainen kuva sijoittamisesta sen hyvine ja huonoine puolineen. Itse ainakin opimme paljon uutta ja saimme hyviä eväitä tuleviin sijoitushetkiin. On tärkeää muistaa, että pienilläkin summilla pääsee hyvin alkuun ja sijoittamisen aloittamiseksi ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea. Riittää, että olet motivoitunut opiskelemaan asiasta lisää, ja että taloudellinen tilanteesi kestää mahdolliset menetetyt rahat. Kannattaa siis vain aloittaa mahdollisimman pian, mikäli tilanteesi niin sallii! Nykyään tietoa löytää todella paljon esimerkiksi sosiaalisesta mediasta ja kirjallisuudesta, mutta kannattaa kuitenkin muistaa lähdekriittisyys.  

 

 

LÄHTEET 

 

Capital. n.d. Mitkä ovat arvopaperit? Verkkosivu. Viitattu 9.3.2023. https://capital.com/fi/arvopaperit-maaritelma 

 

Hughes, S. N.d. 10 vinkkiä sijoitusasunnon ostoa suunnittelevalle asuntosijoittajalle. Verkkosivu. Viitattu 9.3.2023. 

https://www.yit.fi/asunnot/myytavat-asunnot/asuntosijoittaminen/sijoitusasunnon-osto 

 

Huuskonen, H. 2020. Metsä sijoituskohteena. Verkkosivu. Viitattu 9.3.2023. 

https://www.sijoittaja.fi/26571/metsa-sijoituskohteena/ 

 

Hyppänen, A. 2022. Mikä on kryptovaluutta. Verkkosivu. Viitattu 12.3.2023. https://bitcoinkeskus.com/kryptovaluutta/ 

 

Kallunki, J., Martikainen, M., Niemelä, J. 2019. Ammattimainen sijoittaminen. 8. painos. Helsinki. Alma Talent. Viitattu 9.3.2023. Vaatii käyttöoikeuden. https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.libproxy.tuni.fi/teos/FAIBFXDTEB#/kohta:Sis((e4)llys/piste:tK 

 

  1. 2021. Omistus- ja vuokra-asumisen hyvät ja huonot puolet. Casa-blogit 31.3.2021. Viitattu 9.3.2023

https://omakotivalkoinen.casablogit.fi/2021/03/31/omistus-ja-vuokra-asumisen-hyvat-ja-huonot-puolet/ 

 

Minilex. N.d. Mikä on joukkovelkakirjalaina?. Verkkosivu. Viitattu 9.3.2023. https://www.minilex.fi/a/mik%C3%A4-on-joukkovelkakirjalaina 

 

Nordnet. N.d. Sijoitusstrategia. Verkkosivu. Viitattu 10.3.2023.  

https://www.nordnet.fi/fi/opi-uutta/koulu/sijoittamisen-alkeet/sijoitusstrategia 

Northcrypto. N.d. Mitä ovat kryptovaluutat? Verkkosivu. Viitattu 12.3.2023. https://www.northcrypto.com/fi/about/cryptocurrency 

 

Northcrypto. N.d. Mikä on lohkoketju? Verkkosivu. Viitattu 12.3.2023. https://www.northcrypto.com/fi/about/blockchain 

 

Osakesijoittaja.fi. N.d. Verkkosivu. Viitattu 9.3.2023. https://osakesijoittaja.fi/rahastosijoittaminen/sijoitusrahastot/ 

 

Rahavelho. 2020. Kryptovaluutat tutuiksi – Mitä kryptoista tulee tietää? Verkkosivu. Viitattu 12.2.2023. https://rahavelho.fi/sijoituskohde-kryptovaluutat/ 

 

Sijoittaja.fi. N.d. Aloita Sijoittaminen. Verkkosivu. 10.3.2023.  

https://www.sijoittaja.fi/sijoittaminen/miksi-sijoittaa/ 

 

Sijoittaja.fi. N.d. Rahastot. Verkkosivu. Viitattu 9.3.2023. https://www.sijoittaja.fi/sijoittaminen/mihin-voi-sijoittaa/rahastot/  

Kommentit
  • Pieni tarkennus tähän tekstiin:

    “Jokainen kryptovaluutta perustuu lohkoketjuteknologiaan”

    Tämä lause ei pidä paikkaansa. Kuten Bitcoinkeskuksen kryptovaluutta-artikkelissa (johon artikkelissa on viitattu) todetaan:

    “Markkinoilla on myös kryptovaluuttoja, jotka käyttävät lohkoketjun sijasta puurakennetta muistuttavaa DAG-teknologiaa. Ei mennä tähän kuitenkaan tarkemmin nyt. Kyse on vain muutamista erikoistapauksista.”

    Tunnetuimmat kryptovaluutat hyödyntävät lohkoketjua, mutta poikkeuksiakin on. Tämä on hyvä muistaa.

    2.4.2023
Kommentoi