Tampere
30 May, Thursday
24° C

Proakatemian esseepankki

Pikakatsaus ryhtiin: Ryhti ja kipu.



Kirjoittanut: Matias Falkenberg - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Huomioitavaa aluksi, että äärimmäisyyksiä on olemassa ja ne ovat aina oma asiansa. Tässä tekstissä käsitellään keskivertoista ryhtiä mikä ovat tuomittu joko hyväksi tai huonoksi. 

 

Some-niskasta ja sen aiheuttamista haitoista puhutaan nykyään paljon. Jatkuva puhelimen selailu ja pään roikottaminen alaspäin ei tee hyvää rangan rakenteille. Selkeää yhteyttä “some-niskan” ja kivun välillä ei kuitenkaan ole pystytty todistamaan. (Damasceno ym. 2018; Grob, Frauenfelder & Mannion 2007) Kuulostaahan se järkevältä, että pää jatkuvasti roikkuen rangan rakenteet rasittuvat ja alkavat ylikuormittumaan. Tämä alaspäin katsominen ja pään roikottaminen ei kuitenkaan ala yhtäkkiä, vaan yleensä vähitellen pienissä ajanjaksoissa. Kaulamme on kuitenkin tarpeeksi vahva kannattelemaan päätämme erilaisissa asennoissa. Jos pään ei olisi tarkoitus kyetä olemaan erilaisissa asennoissa ja kaulan lihakset eivät olisi riittävän vahvat kannattelemaan sitä, olisi pää yksittäisen luun päässä oleva pallo, jota tasapainottelisimme. 

Pitkään tietokoneella töiden tekeminen alkaa sattuman niskaan ja hartioihin. Pitkän päivän aikana voi huomata olevansa usein lyyhistyneessä asennossa ja ryhti on muutenkin vähän painunut kasaan päivän jälkeen. Tässä vaiheessa laskee helposti asioita yhteen ja toteaa, että huono ryhti aiheuttaa kipua niskaan. Richardsin ym. (2021) mukaan kasassa oleva, vähän rennompi ryhti ei vaikuta olevan kivun aiheuttaja. Suorempi ja jäykempi ryhti puolestaan vaikutti olevan enemmän yhteydessä kipuun. Tämäkään ei varmasti ole yksiselitteisesti kivun aiheuttaja. (Richards ym. 2021) Niska ja hartiaseudun kipuilun päätetyössä ja pitkään paikallaan ollessa todennäköisemmin aiheuttavat yksitoikkoiset asennot ja liikkeen puute ryhdin sijaan. Niidenkään ei voi itsessään väittää selittävän kipua täysin. 

Ihminen mieluummin istuu itselle mukavassa asennossa, vaihtelee sitä ja liikkuu välillä, kuin yrittää väkisin pitää itseään suorassa. On huomattavan kuormittavaa mielelle ja lihaksille yrittää taistella kahdeksan tunnin työpäivä istuen suorassa ja jäykkänä kuin rautakanki. Meille kaikille on käynyt joskus niin, me yritämme tietoisesti suoristaa itseämme ja heti kun ajatus herpaantuu palaamme takaisin tuttuun, luontaisesti itselle mukavaan asentoon. Aktiivinen suoran ryhdin ylläpitäminen aiheuttaa turhaa kuormitusta, kun käytät tietoisen ajattelun kapasiteettia asiaan, jonka alitajunta voisi tehdä.  

Niin sanottuun huonoon ryhtiin liittyy käsitys siitä, että se johtaa myöhemmin ongelmiin. Tämä ajatus pohjaa vahvasti siihen, että nivelten tulisi olla optimaalisessa asennossa, jotta kuormitus olisi oikeanlaista. Tämä ajatus käy järkeen, kun miettii asiaa mekaaniselta kantilta, mutta emme voi miettiä elävää ihmistä pelkästään mekaanisesti. 

Tulevaisuutta on hankala ennustaa. Emme voi varmuudella sanoa, että jokin asia tulee aiheuttamaan ongelmia. Okadan ym. (2009) tutkimuksessa tutkittiin eri mallisten kaularankojen vaikutusta rakenteellisten muutosten ja kivun syntyyn. Kymmenen vuoden tutkimuksessa todettiin suoremman kaularangan nostavan mahdollisuutta rakenteellisiin muutoksiin, mutta muutoksiin ei kuitenkaan voitu suoraan yhdistää mitään oireilua. (Okada ym. 2009) Rakenteelliset muutokset ovat muutenkin osana normaalia ikääntymistä, joten kymmenen vuoden seurannassa on oletettavaa, että niitä tulee fyysisistä ominaisuuksista riippumatta.  

Näin ollen voidaankin miettiä, että vaikka niin kutsuttu huono ryhti aiheuttaisikin rakenteellisia muutoksia, muttei huomattavaa haittaa yksilölle, niin onko se silloin ongelmia, joihin pitäisi puuttua? 

Tutkimustiedon mukaan vaikuttaisi siltä, että ryhdin ja kivun välinen yhteys ei olisi niin mustavalkoinen mitä monesti luullaan. Vaikuttaisi myös siltä, että uskomuksemme vaikuttavat vahvasti kokemukseemme. Jos uskomme, että pitkään huonossa ryhdissä oleminen on aiheuttanut niskakipua, niin alkaa ne helposti yhdistämään aina toisiinsa. Tässä kuitenkin unohtuu kivun monivaikuttuneisuus ja pelkkä pitkään paikalla oleminen voi aiheuttaa epämukavia tuntemuksia ja kipua. Unohtamatta muita mahdollisia vaikuttajia kuten stressi, vähäinen uni, tupakointi ja erilaiset sairaudet. 

 

Lähteet: 

Damasceno, G. M., Ferreira, A. S., Nogueira, L. A. C., Reis, F. J. J., Andrade, I. C. S., & Meziat-Filho, N. (2018). Text neck and neck pain in 18-21-year-old young adults. European spine journal : official publication of the European Spine Society, the European Spinal Deformity Society, and the European Section of the Cervical Spine Research Society, 27(6), 1249–1254. 

Grob, D., Frauenfelder, H., & Mannion, A. F. (2007). The association between cervical spine curvature and neck pain. European spine journal : official publication of the European Spine Society, the European Spinal Deformity Society, and the European Section of the Cervical Spine Research Society, 16(5), 669–678. 

Richards, K. V., Beales, D. J., Smith, A. L., O’Sullivan, P. B., & Straker, L. M. (2021). Is Neck Posture Subgroup in Late Adolescence a Risk Factor for Persistent Neck Pain in Young Adults? A Prospective Study. Physical therapy, 101(3), 

Okada, E., Matsumoto, M., Ichihara, D., Chiba, K., Toyama, Y., Fujiwara, H., Momoshima, S., Nishiwaki, Y., Hashimoto, T., Ogawa, J., Watanabe, M., & Takahata, T. (2009). Does the sagittal alignment of the cervical spine have an impact on disk degeneration? Minimum 10-year follow-up of asymptomatic volunteers. European spine journal : official publication of the European Spine Society, the European Spinal Deformity Society, and the European Section of the Cervical Spine Research Society, 18(11), 1644–1651. 

Kommentoi