Tampere
20 May, Monday
8° C

Proakatemian esseepankki

Pikakatsaus ryhtiin: Onko ryhtiä mahdollista korjata?



Kirjoittanut: Matias Falkenberg - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Ihminen pyrkii sopeutumaan erilaisten ärsykkeiden myötä ympäristöönsä. Harrastukset vaativat meiltä erilaisia ryhtejä erilaisissa asennoissa. Esteettiset lajit ovat tässä erittäin hyvä esimerkki. Esteettisissä lajeissa nimensä mukaisesti painotetaan paljon ulkoista olemusta ja ulkonäköä. Balettitanssijoilla on tunnetusti hyvin suora ryhti, joka on osana haluttua estetiikkaa. Tanssijat yleisestikin harjaantuvat paljon ryhdin hallinnassa, kun he käyvät läpi monia erilaisia asentoja ja ryhtejä suoritustensa aikana. 

Tutkimusten mukaan lihasten mekaaninen kuormitus pitkään ja säännöllisesti tehtynä aiheuttaa lihasmassan kasvua. Vastusharjoittelussa ei tule ärsykettä ja mukautumista pelkästään lihaksiin, vaan kaikkiin liikkeessä vaadittuihin rakenteisiin. (Brumitt & Cuddeford 2015; Urquhart, Wluka, Teichtahl,  & Cicuttini 2007.) Ryhdin muodostuminen ja muuttuminen on pitkä prosessi, joten kuormituksien muuttuminen kudoksissa ei tapahdu ihan hetkessä, ellemme tietoisesti ala kuormittamaan kudoksia eri tavoin. Ryhtimme ei ole yhdessä yössä mennyt kumarammaksi, joten se ei varmastikaan muutu hetkessä suoremmaksi tai muuten tavoitteidemme mukaiseksi. 

Kehon mukautumiskyvyn ansiosta vastusharjoittelulla voidaan siis vaikuttaa ryhtiin. Sheikhhoseinin ym. (2018) mukaan erilaisilla kaularangan alueen ryhtiharjoitteilla voidaan vaikuttaa mainitun alueen ryhtiin, sekä saada vaikutusta kipuun. (Sheikhhoseini, Shahrbanian, Sayyadi & O’Sullivan. 2018) Onko harjoittelun kuitenkaan tarpeellista olla tarkkaa ryhtiharjoittelua vai riittäisivätkö ryhdin muuttamiseen suurilla liikeradoilla tehdyt liikkeet? Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että jos haluamme kehittyä joissain tietyissä asioissa, vaatii se usein myös tietynlaista harjoittelua. 

Ryhdin hallintaa olisikin hyvä harjoitella erilaisissa asennoissa, varsinkin sellaisissa, joita ei usein päivittäisessä elämässä tule vastaan. Ryhdin hallintaa olisi hyvä harjoittaa myös tilanteissa, joissa on potentiaalia joutua suuremman kuormituksen kohteeksi. Kun joutuu yhtäkkiä tekemään erilaisessa ryhdissä asiaa, johon ei ole tottunut, voi siitä aiheutua lyhytaikaisia kiputiloja tai jumin tunnetta. Kipu on kuitenkin niin moniulotteinen ja monivaikutteinen asia, ettei siitä voi sanoa täydellä varmuudella mikä sen aiheuttaa. Monipuolinen harjoittelu erilaisissa asennoissa on kuitenkin kannattavaa.  

Tarkalla ryhtiharjoittelulla ei suoranaisesti ole niin suurta merkitystä kivun kannalta, vaan harjoittelulla ja järkevällä kuormituksella yhdessä. Erilaisella harjoittelulla järkevästi annosteltuna voidaan vaikuttaa moneen erilaiseen tuki- ja liikuntaelimistä johtuvaan kiputilaan. (van der Heijden ym. 2018; Hayden ym. 2021) Kivun hoidossa täytyy aina ottaa huomioon henkilön yksilölliset tekijät, kuten yksilön tarpeet, toimintakyky ja mahdolliset tapaturmat. Kivun hoidossa ei voida ajatella, että yksi tapa sopii kaikille. 

Harjoittamalla kehoamme voimme siis oppia uusia asentoja. Ryhdin muuttaminen on mahdollista, mutta se vie pitkän aikaa. Mikä määrittää huonon ryhdin, jos huonon ja hyvän ryhdin rajat eivät ole selkeät. Tarkoittaako huono sitä, että jotain täytyy tai sitä edes voi korjata. Olisiko ennemmin hyvä puhua ryhdin muokkaamisesta, kuin korjaamisesta, sillä mitä korjaamme, jos mikään ei ole rikki? 

Työmme, harrastuksemme ja yleisesti elämämme muokkaa ryhtiämme huomattavasti. On siis oletettavaa, ettemme kaikki seiso ja istu samalla tavalla. Ryhti on toki osa yleistä olemustamme, mutta se ei kuitenkaan kerro meistä oikeasti juuri mitään. Voi siis todeta, että minkäänlainen ryhti ei tee sinusta toista parempaa tai huonompaa. 

 

Lähteet: 

Brumitt J. & Cuddeford T. 2015. CURRENT CONCEPTS OF MUSCLE AND TENDON ADAPTATION TO STRENGTH AND CONDITIONING. International journal of sports physical therapy, 10(6), 748–759. 

Urquhart, D. M. Wluka, A. E. Teichtahl, A. J. & Cicuttini, F. M. 2007. The effect of physical activity on the knee joint: is it good or bad?. British journal of sports medicine, 41(9), 546–547. 

Sheikhhoseini R., Shahrbanian, S. Sayyadi, P. & O’Sullivan, K. 2018. Effectiveness of Therapeutic Exercise on Forward Head Posture: A Systematic Review and Meta-analysis. Journal of manipulative and physiological therapeutics, 41(6), 530–539. 

van der Heijden, R. A. Lankhorst, N. E. van Linschoten, R. Bierma-Zeinstra, S. M. & van Middelkoop, M. 2015. Exercise for treating patellofemoral pain syndrome. The Cochrane database of systematic reviews, 1, CD010387. 

Hayden, J. A. Ellis, J. Ogilvie, R. Malmivaara, A. & van Tulder, M. W. 2021. Exercise therapy for chronic low back pain. The Cochrane database of systematic reviews, 9(9), CD009790. 

Kommentoi