Tampere
26 May, Sunday
17° C

Proakatemian esseepankki

Rikastu maalaisjärjen avulla



Kirjoittanut: Lauriina Matilainen - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Rich Dad Poor Dad
Robert Kiyosaki
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Kuuntelin Robert T. Kiyosakin kirjoittaman kirjan nimeltä Rich Dad Poor Dad. Kirja kertoi amerikkalaisesta taloudellisesta riippumattomuudesta. Kirjassa esiintyi kaksi isää, joista toinen oli rikas ja toinen köyhä. Köyhä isä oli kirjan tekijän Robert Kiyosakin isä. Rikas isä oli Kiyosakin kaverinsa Miken isä, joka oli yrittäjä. Kirjassa tuotiin esille erilaisia vertauskuvia ja opetuksia siitä, miten taloudellisia asioita voidaan katsoa kahdesta eri näkökulmasta. 

Kirjassa käytettiin termiä “street smart”, joka ei ihan täysin ole suomennettuna maalaisjärki, mutta käytän sitä sanaa tässä esseessä, sillä se kuvaa vähän sitä mitä kirjassa haettiin takaa. 

Köyhä isä oli koulutettu, mutta häneltä puuttui niin sanottu maalaisjärki. Rikas isä oli vähän koulutettu, mutta hänellä oli maalaisjärkeä. Kiyosaki sai kummaltakin isältä oppeja, mutta sisäisti vain rikkaan isän oppeja. Köyhä isä ajatteli enemmänkin hyviä kouluarvosanoja, jotta saisi sitä kautta mahdollisimman hyvän ammatin. Köyhä isä ajatteli perinteisesti, että ihmisen on tehtävä kovasti töitä, säästää rahaa ja olla ostamatta asioita, joihin ei ole varaa. Hän uskoi, että hyvä työpaikka varmassa yrityksessä on asia, jota pitäisi suosia. Köyhän isän mielestä avain menestykseen oli kouluttautuminen. Hän oli korkeasti koulutettu, mutta hän kärsi taloudellisesti. Hän uskoi, ettei hänestä voi tulla ikinä rikasta miestä. Hän oli huolissaan esimerkiksi sairaslomista, ylennyksistä, lomista sekä sosiaalietuuksista. Sivusta katsottuna tilanne näytti siltä, että köyhää isää kiinnosti enemmän edellä mainitut asiat, kuin itse työ. Toisin sanoen hän vain suoritti elämäänsä- hän eli oravanpyörässä. (Kiyosaki 2020, 00:03:11) 

Kiinnitin huomiota siihen, kuinka rikas isä osasi tuoda todellisuuden esille hyvien esimerkkien avulla. Hänen pohdintansa ja teoriansa pohjautui paljolti maalaisjärkeen. Rikkaan isän mielestä töitä tehdään oppiakseen. ( Kiyosaki 2020, 00:02:54). Kun taas köyhän isän ajatusmaailma oli hyvin pitkälle samanlainen mitä yleistetysti monilla ihmisillä on tapana ajatella. Monet ihmiset tekevät töitä vain rahan takia.  

Köyhän isän ajatusmaailma pyöri ajatuksessa, että on tehtävä paljon töitä, jotta on tarpeeksi rahaa maksaa laskut. Rikas isä taas ajatteli “anna rahan tehdä töitä hänelle” periaatteella. Kirjoittaja huomasi 9 vuoden ikäisenä, että rikkaan isän ajatusmaailmassa on enemmän järkeä. Kirjoittaja oppi rikkaalta isältä, kuinka vältetään ajatusta “minulla ei ole varaa siihen” vaan mieluummin ajatellaan “kuinka minulla olisi varaa siihen”. ( Kiyosaki 2020, 00:05:13)  

Kiyosaki ottaa esimerkkitilanteeksi hetken, jolloin hän ja hänen kaverinsa Mike menivät Miken rikkaalle isälle töihin. Rikas isä maksoi heille todella vähän palkkaa, josta pojat suuttuivat, sillä se oli epäoikeudenmukaista. Lopulta he tajusivat sen, että jos haluat rikastua, on sinun tehtävä töitä itsellesi. Kiyosaki valitti rikkaalle isälle, ettei hänellä riitä rahat kaikkeen. Rikkaan isän mukaan tilanteeseen ei pidä tyytyä vaan enemminkin kysyä kuinka voi tehdä lisää rahaa. Rikkaan isän mukaan aivot pysähtyvät seuraavanlaisen ajatukseen jälkeen “minulla ei ole varaa kaikkeen”. Kun taas verrataan ajatusta “kuinka tehdä lisää rahaa”, tällöin aivot aktivoituvat toimintaan”. (Kiyosaki 2020, 00:06:19)  

Uskon, että edellinen esimerkki antaa hyvän kuvan siitä, mihin moni meistä suomalaisistakin sortuu. Monesti ajatellaan, ettei rahat riitä johonkin asiaan ja siihen tilanteeseen vaan tyydytään. Kirjassa mainittiin sana passiivisuus, joka lipuu yllemme todetessamme, ettei varat riitä kaikkeen. Huomasin itse eron opiskelijana ollessani, kuinka ei olekaan varaa ihan kaikkeen haluamaansa. Lopetin ajattelemasta “minulla ei ole varaa” ja aloin miettimään “kuinka tehdä lisää rahaa” niin kuin kirjassakin painotettiin. Toki ymmärrän, että tilanne on helpommin sanottu kuin tehty, mutta kirjan esimerkit auttoivat avaamaan asiaa toisella tapaa.  

Kaikille ei ole mahdollista “poistua oravanpyörästä”, jossa köyhä isä oli. Tärkeämpää on ehkä ajatella mitä kaikkea “oravanpyörän” ulkopuolella voi olla. Niin kuin kirjan sanomastakin huomaa, pelkällä maalaisjärjellä voi rikastua. Toki taloudelliset kulttuurierot vaikuttavat paljon, kun verrataan suomalaista ja amerikkalaista talousjärjestelmää. Mutta ehkä tärkeintä on miettiä mihin asioihin pystyy itse vaikuttaa ja mihin ei.  

Kommentoi