Tampere
22 May, Wednesday
22° C

Proakatemian esseepankki

Resilienssiä tarvitaan



Kirjoittanut: Joni Sydänlammi - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Yrittäjän Syke
Katja Rajala
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Mitä on resilienssi?

*satunnaisissa kohdissa olen vapaasti kääntänyt resilienssiä omaavan henkilön joustavaksi tai sitkeäksi.

Resilienssi on ihmisen eli yksilön psyykkinen voimavara, joka auttaa säilyttämään toimintakyvyn stressaavissa ja ongelmaisissa tilanteissa. Resilienssi on elintärkeä osa myös yhteiskuntaa ja luontoa. Resilienssiin yksilössä vaikuttaa kasvatus, biologiset ominaisuudet, kokemukset ja toimintaympäristö sekä läheiset.

Resilienssi vaikuttaa ihmisissä myös vaikeuksista selviämisen lisäksi niistä palautumisessa eli sopeutumisessa muutokseen. Kaiken tämän lisäksi resilienssi on osa ihmisen elämänkulkua, koska se edesauttaa ihmistä tunnistamaan kykyjään ja voimiaan, sekä oppimaan hyödyntämään niitä tarkkaillessaan ympäristöään ja toimintatapojaan, eli vähentää ihmisen samojen virheiden ja ongelmien kohtaamista.

Psykologiset tutkimukset ovat nostaneet esille resilienssin taustalla vaikuttavat geneettiset tekijät ja yksilön sekä ympäristön vuorovaikutussuhteet. Näiden pohjalta on osoitettu, että resilienssi muodostuu voimavaroista, jotka ovat sisäisiä ja ulkoisia resursseja. Sisäisillä resursseilla tarkoitetaan geneettisiä taipumuksia, jotka ovat merkittävässä asemassa muun muassa ihmisten sosiaalisten ja kognitiivisten taitojen muodostumiselle. Ulkoisiin resursseihin kuuluvat esimerkiksi perhe ja muut sosiaaliset suhteet, jotka vaikuttavat keskeisesti yksilön minäkuvan muodostumiseen.

 

https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/koulutus-kasvatus-ja-oppiminen/mita-resilienssi-on

https://fi.wikipedia.org/wiki/Resilienssi

https://www.verywellmind.com/what-is-resilience-2795059#citation-4

 

Esimerkkitilanteita, joista selviämiseen auttaa resilienssi:

  • Läheisen kuolema
  • Ero
  • Suuret epäonnistumiset
  • Sota
  • Terrorismi
  • Luonnonkatastrofit
  • Työpaikan menettäminen
  • Terveydelliset vaikeudet
  • Taloudelliset vaikeudet

 

 

”Joustava” henkilö

Resilienssi ei poista vaikeita ja stressaavia tilanteita. Sitkeä henkilö ei ”katso elämää vaaleanpunaisten linssien läpi”, vaan ymmärtää että takaiskuja sattuu ja joskus elämä on hyvinkin vaikeaa ja kivuliasta. He yhtä lailla kokevat negatiivisia tunteita, mitkä ovat seurausta traumaattisista tapahtumista, mutta heidän psyykkinen kyky mahdollistaa heille tunteiden työstämisen ja palautumisen.

Resilienssi antaa ihmisille voimaa työstää ongelmia ja voittaa vastoinkäymiset, jotta he voivat jatkaa elämäänsä. Katastrofin kuten 9/11 hyökkäysten jälkeen on osoitettu, että joustavat ihmiset kärsivät vähemmän masennuksen oireita, kuin moni muu ”uhri”. Ihmisen kohdatessa jopa sanoin kuvailemattomia tapahtumia, resilienssi ei auta vain selviämiseen vaan ”kukoistamiseen” jatkossakin.

 

 

https://www.verywellmind.com/what-is-resilience-2795059#citation-4

 

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0028393218305736?via%3Dihub

https://www.cambridge.org/core/journals/disaster-medicine-and-public-health-preparedness/article/abs/community-resilience-psychological-resilience-and-depressive-symptoms-an-examination-of-the-mississippi-gulf-coast-10-years-after-hurricane-katrina-and-5-years-after-the-deepwater-horizon-oil-spill/2B9E6CB8D5749D866D7FF75DA9011E5D

 

Kolme keinoa selvitä vastoinkäymisestä

Dr Lucy Hone on Uuden Zeelannin hyvinvointi- ja resilienssilaitoksen johtaja, tutkija Aucklandin yliopoistolla, akateeminen tutkija, best-selling kirjailija ja asiantuntija lehdille kuten Psychology Today, the Sunday Star Times ja Next magazine. Hän on monille kansainvälisesti tuttu 2019 vuonna tekemästään TED-puheesta ”The three secrets of resilient people”, jossa hän jakaa oman tarinansa selviytymisestä suuresta menetyksestä. Kaikki akateeminen ja ammatillinen ymmärrys resilienssistä, joutuu käytännön testiin, kun Lucyn 12 – vuotias tytär menehtyy auto-onnettomuudessa.

  1. Tapahtuneen tiedostaminen ja hyväksyminen

Jokaista ihmistä koettelee vastoinkäymiset, pieninä ja suurina, ne täytyy tiedostaa tapahtuneiksi. Uhriutumisajattelua tulisi välttää.

  1. Rajattu huomiointi

Keskittyä asioihin, joihin voi vaikuttaa. Pyrkiä hyväksymään tapahtunut, johon ei pysty itse vaikuttamaan. Etsiä kiitollisuuden aiheita elämästä.

 

  1. Auttaako vai vahingoittaako tekosi sinua?

https://www.youtube.com/watch?v=NWH8N-BvhAw

 

 

Voiko Resilienssiä kehittää?

Resilienssi on osaamista hyödyntää ja tunnistaa taitojaan ja kykyjään eli ulkoisia ja sisäisiä voimavaroja. Näin ollen se ei ole pysyvä ominaisuus. Resilienssiä kehittääksesi et tarvitse elämää mullistavaa tapahtumaa tai ongelmaa. Siihen riittää pienetkin arjen teot, kuten koululaisilla kokeeseen valmistautuminen. Kehityksen eli resilienssin vahvistamisen kannalta erityisen tärkeää kuitenkin on omien vahvuuksien tunnistaminen ja käyttäminen. Ongelmat täytyy kuitenkin kohdata. Resilienssin kehittämistä varten on hyvä tiedostaa omia motivaatiotekijöitä, koska motivoituneena kohtaat herkemmin elämän haasteita.

Tutkimuksissa (Krisse Lipponen, (2020), Resilienssi Arjessa) on osoitettu resilienssin ja itsemyötätunnon korreloivan keskenään. Eli haastavissa tilanteissa on tärkeää vaalia toiveikkuutta ja myötätuntoa. Tämän johdosta tiedostamme itsetunnon olevan tärkeä tekijä resilienssin kehittämisessä, koska sinun täytyy tuntea itseäsi ja omia kykyjä, jotta voit motivoituneesti ja tietoisesti ylittää haasteita elämässä.

Resilienssin kehittymiseen on vaikuttanut merkittävästi nuoruudessa ja lapsuudessa koetut asiat ja ympäristöt. Etenkin nuorena koetut positiiviset onnistumiset haasteissa ovat lisäämään henkilön itsetuntemusta omista kyvyistään, mikä edesauttaa joustavuutta vanhempana. Vanhana positiiviset kokemukset toimivat tietysti verrattavina kehittäjinä. Lisäksi resilienssin kannalta merkityksellistä on taito pyrkiä pitämään itsestään huolta. Levätä, liikkua ja syödä hyvin.

https://www.nuori.fi/2021/01/25/resilienssi-on-taito-sopeutua/

 

 

Resilienssi ennaltaehkäisynä ekstremismiin?

Ekstremismi tarkoittaa monesti erityisesti uskonnollista tai poliittista mielipiteiden tai asenteiden äärimmäistä jyrkkyyttä, ääriajattelua tai äärimmäisyyksiin menevää toimintaa.

Väkivaltainen ekstremismi tarkoittaa ekstremismiä, jossa väkivaltaa ihannoidaan käytetään tai sillä uhataan tai se oikeutetaan aatemaailmalla perustellen.

 

Viime vuosina resilienssi on noussut keskeiseksi käsitteeksi myös väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseen liittyvissä keskusteluissa. Resilienssin näkeminen suojaavana tai ennaltaehkäisevänä tekijänä liittyy siihen, että tutkimusten mukaan yksi riskitekijä, joka lisää ihmisten todennäköisyyttä hakeutua ääriliikkeiden pariin, on erilaiset vaikeaksi ja kuormittaviksi koetut elämäntilanteet. Vaikeudet ja traumaattiset kokemukset heikentävät ihmisten perusturvallisuuden tunnetta ja koettelevat siten ihmisen kykyä uskoa itseensä ja elämänsä merkityksellisyyteen. Tällaisissa epävarmuuden kokemuksissa ääriliikkeiden tarjoamat selkeät näkemykset ja niiden tarjoama sosiaalinen tuki saattavat vaikuttaa houkuttelevilta ja turvallisuudentunnetta lisääviltä vaihtoehdoilta. Koska resilienssi auttaa ihmisiä sopeutumaan ja säilyttämään toimintakykynsä myös haastavissa tilanteissa, sen on ajateltu toimivan vastavoimana ääriliikkeiden edustamille, musta-valkoisille ja ehdottomille ajattelutyyleille.

Edellä kuvattua yksiselitteistä näkemystä voidaan kuitenkin myös kritisoida, koska puhumalla resilienssistä ekstremismiltä tai väkivaltaisilta asenteilta suojaavana tekijänä tullaan tehneeksi pitkälle meneviä johtopäätöksiä resilienssin ja arvojen välisistä yhteyksistä. Ajattelemalla, että resilienssi suojaa joltain arvomaailmalta tai ajattelutavalta, tullaan samalla olettaneeksi, että resilienssi tukee jotain toista arvo- tai ajattelutyyliä. On kuitenkin tärkeä muistaa, että resilienssi ei ole arvokannanotto vaan yksilöllinen voimavara, joka voi saada monenlaisia muotoja. Toisinaan hakeutuminen ääriliikkeen pariin saattaakin kuvastaa nimenomaan yksilön kykyä selviytyä vaikeasta tilanteesta. Resilienssin ennaltaehkäisevän roolin voidaan siis katsoa perustuvan niihin kognitiivisiin ja sosiaalisiin kykyihin, jotka mahdollistavat esimerkiksi mielen joustavuuden ja itsenäisen ajattelun. Suoraviivaisia oletuksia siitä, että resilienssi itsessään olisi vastavoima ekstremistisille arvoille ja maailmankatsomuksille ei kuitenkaan voida tehdä.

 

https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4kivaltainen_ekstremismi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ekstremismi

https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/koulutus-kasvatus-ja-oppiminen/mita-resilienssi-on

 

 

Lähteet:

Katja Rajala: Yrittäjän syke – yrittäjänä elämisen taito

https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4kivaltainen_ekstremismi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ekstremismi

https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/koulutus-kasvatus-ja-oppiminen/mita-resilienssi-on

https://www.nuori.fi/2021/01/25/resilienssi-on-taito-sopeutua/

https://www.youtube.com/watch?v=NWH8N-BvhAw

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0028393218305736?via%3Dihub

https://www.cambridge.org/core/journals/disaster-medicine-and-public-health-preparedness/article/abs/community-resilience-psychological-resilience-and-depressive-symptoms-an-examination-of-the-mississippi-gulf-coast-10-years-after-hurricane-katrina-and-5-years-after-the-deepwater-horizon-oil-spill/2B9E6CB8D5749D866D7FF75DA9011E5D

https://fi.wikipedia.org/wiki/Resilienssi

https://www.verywellmind.com/what-is-resilience-2795059#citation-4

https://www.youtube.com/watch?v=Q7vYuKvpneM

https://journals.lww.com/hrpjournal/Abstract/2018/05000/Understanding_Resilience_and_Preventing_and.6.aspx

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/resilienssi-auttaa-selviytymaan/

 

Kommentoi