Tampere
18 May, Saturday
19° C

Proakatemian esseepankki

RAKENTEELLINEN DISSOSIAATIO JA POSTMODERNEJA ANALOGIOITA



Kirjoittanut: Jetro Sukkela - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

IT DID DID

Puhuin taannoin ihmisen kanssa, jolla on diagnosoitu DID eli dissosiatiivinen identiteettihäiriö. Se tarkoittaa, että hänen identiteettinsä on jakautunut useampaan osaan, jotka eivät tienneet toistensa olemassa oloista, mutta kun hän sai kuulla häiriöstä, alkoi pitkä identiteettien tutustumisprosessi. Eri tunnetilat vaihtoivat jopa sekunneissa hänen identiteettiensä läsnäoloa, joilla jokaisella oli oma käsitys itsestään.

Hänen häiriöönsä on liittynyt myös oppimisvaikeuksia, koska jos hän oppi jollain identiteetillä uuden asian, muut identiteetit eivät oppineet sitä. Hänen on pitänyt oppia samoja asioita moneen kertaan ja hän unohtaa eri tiloissa tavallisia taitoja, kuten englannin kielen ja työkalujen käytön. Identiteettien toisiinsa tutustuttamisella hän sanoi saavansa aikaan eheämmän kokonaisuuden itsestään, mutta se on tosiaan vuosien työ.

Noissa jutuissa oli yllättävän paljon tuttua. Koska mielen ominaisuudet ilmenevät usein skaalalla, kuten vaikka masennuksen vaikeus, tunteiden voimakkuudet tai sekoitukset, eikä ilmiöille ole aina on-off-tiloja, mietin, miten nämä kyseiset mielen ominaisuudet näkyvät yleisemmin maailmassa. Kun ihmisten aivot ovat keskenään enemmän kuin vähemmän samankaltaisia kehitysmekanismeineen ja joillain aivojen kehitys johtaa kehitykselliseen häiriöön, missä menee raja häiriön ja näennäisesti terveesti kehittyneiden aivojen välillä? Hermoyhteyksien vahvistumisia ja heikentymisiä tapahtuu aivoissa jatkuvasti ja joillain on niissä yhteyksissä enemmän katkoksia. Tässä tulee niin puskista revittyä vertailua, että ihmettelen itsekin.

 

MIELEN PIRSTOUTUMINEN

Dissosiaatio on mielen luonnollinen tapa suojella itseään ylivoimaisissa tilanteissa pirstoen irralleen kipua, muistia, tunteita, toimintaa, kognitiota ja identiteettiä käsitteleviä osia. Sitä tapahtuu myös voimakkaan immersion aikana vaikkapa virtuaalitodellisuudessa. Normaalit dissosiaatiot kestävät vain lyhyitä aikoja, jonka jälkeen mielen osat integroituvat yhteen, mutta pitkittynyttä ja elämää vaikeuttavaa dissosiaatiota kutsutaan dissosiatiiviseksi häiriöksi ja rakenteelliseksi dissosiaatioksi. (Suokas-Cunliffe & Van Der Hart 2006)

Traumatisoituessa persoona jakautuu, kun autonomisen hermoston säätelemä puolustusrakenne ei pääse integroitumaan takaisin osaksi persoonaa vaan erkaantuu emotionaaliseksi persoonallisuudeksi EP:ksi. Toinen osa persoonaa on ANP, näennäisesti normaali persoonallisuus (apparently normal personality). EP:llä on tunteineen muisto traumasta, kun ANP jatkaa normaalia elämää turtuneena irrallaan traumasta ja EP:stä. (Suokas-Cunliffe & Van Der Hart 2006)

 

ANP ja EP

ANP voi näyttää ulkoisesti selviävän hyvin jokapäiväisessä elämästä jokseenkin tunteettomana. Hänen elämässään on jäljellä järki. EP tulee esiin, kun jokin muistuttaa traumasta ja se kantaa sisällään puolustusrakennetta, joka koostuu pakenemisesta, taistelusta ja alistumisesta, mutta myös yhteydettömyydestä aikuisuuteen. EP:llä on liikaa tunteita ja voi olla lapsen kaltainen. Se voi estää nykyhetken realistista havainnoimista.

Vaikeammat dissosiaatiohäiriöt muodostuvat varhaislapsuuden pitkäkestoisesta traumatisoitumisesta, kun kokemusten yhdistämisessä oleelliset hippokampus ja prefrontaalinen aivokuori ovat kypsymättömiä. Tässä kompleksisessa traumatisoitumisessa myös EP on jakautunut puolustusrakenteineen useampaan osaan. (Suokas-Cunliffe & Van Der Hart 2006)

Kun lapsen integrointikyky on liian heikko kehittääkseen ja ylläpitääkseen yhtä ANP:tä jakautuu sekin useaan osaan EP:n myös edelleen jakautuessa. Se on tertiäärinen rakenteellinen dissosiaatio, johon dissosiatiivinen identiteettihäiriö kuuluu. (Suokas-Cunliffe & Van Der Hart 2006) Tällöin normaalia elämää eläviä persoonia on useita, jotka eivät välttämättä tiedä toistensa olemassaolosta.

Kun ihmisellä on rakenteellinen dissosiaatio, on hänellä vaikeuksia muistaa elämäntarinaansa tai hän tuntee kuin puhuisi jonkun muun elämästä. Hänellä on vaikeuksia määritellä, millainen ihminen hän on ja hän voi tuntea irrallisuutta itseensä ja ympäröivään maailmaan. Päivästä voi kadota ”transsitilassa” elettyjä pätkiä. Vireystila on joko liian korkea tai liian matala ja mielialan vaihtelut ovat selittämättömiä. Kun EP tunkeutuu mieleen, hän voi kokea olevansa jonkin vieraan vallassa. (Suokas-Cunliffe & Van Der Hart 2006)

 

RAKENTEELLISEN DISSOSIATION HOITO

Dissosiaatiohäiriöiden hoidossa ihmistä autetaan havainnoimaan vireystilaansa. Kun vointi on stabiili, yritetään saada ANP:tä ja EP:tä keskenään vuorovaikutukseen. Tavoite on saada ihminen kokemaan olevansa elämässään läsnä omana itsenään ja omistamaan elämänsä koko persoonallaan. (Suokas-Cunliffe & Van Der Hart 2006)

 

AIHEUTTAJAT JA OIREET

Traumatisoitumista aiheuttaa varhaislapsuuden kaltoinkohtelu ja laiminlyönti, perheväkivalta, kyvyttömyys paeta, kidutus, ihmiskauppa, orjuus, sota, vakava onnettomuus tai sellaisen todistaminen. Traumatisoitumisen oireita ovat trauman uudelleen kokeminen kuten takaumat valveilla ja painajaiset, trauman välttely ja tunteiden turruttaminen, ylivireystila, johon liittyy unettomuus, keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys, vihan purkaukset, vapina. Traumatisoitumisen oheissairauksiin kuuluu masennus, ahdistuneisuushäiriö, fobiat, päihteiden väärinkäyttö ja kiputilat. Kompleksisen traumatisoitumisen oirehdintaan kuuluu hyödyttömyyden, häpeän ja syyllisyyden tunteet, tunteiden hallitsemattomuus, vaikeuksia tuntea yhteyttä ihmisiin ja haasteita ylläpitää ihmissuhteita. (NHS 2022)

 

MUOVAUTUVA POSTMODERNI IDENTITEETTI

Jakautumattomissa mielissäkin on erilaisia omaksuttuja identiteetin muotoja. Voimme käsittää itseämme eri tavoin työntekijänä, vanhempana, harrastuksen parissa, taiteilijana, yksin ja sosiaalisissa viitekehyksissä. Näissä identiteetti on kuitenkin eheä jatkumo. Julkisessa identiteetissä ilmenee, mitä tahdomme antaa itsestämme ulos päin ja nykymaailman monimuotoisuudessa se voi olla hillitöntä silppua koko postmodernin identiteetin kirjo. (Hyvönen 2008, 7 – 13)

Kun joudumme kiireen ja stressin keskellä muuttamaan toimintatapojamme sulkien pois osaa itsestämme, elämmekö kaksoiselämiä? Työssä keskitymme täysillä työhön ja kun tulee vastaan toisesta elämästä muistuttava asia kuten ystävä, menee pasmat sekaisin. Olen huomannut, kun kassatyöntekijä näkee ystävänsä, vaihtelee puhetapa asiakaspalvelijaäänen ja autenttisen äänen välillä kesken rupattelun. Kuinka pitkälle työtä ja henkilökohtaista elämää voi eriyttää ja voiko se mennä liian pitkälle? Onko työ joskus niin sietämätöntä, että se aiheuttaa dissosiaatiota?

On keskittymisvaikeuksia, muistikatkoksia, ajatukset harhailevat tai sitä menee ihan sanattomaksi vaikeassa tilanteessa. Oletko joinain päivinä täydellinen voittaja ja meneekö toisina päivinä kaikki päin helvettiä? Joillain on rakenteellista dissosiaatiota, joista joillain sitä on enemmän ja joillain vähemmän. Häiriön määritelmä on sen haitallinen vaikuttavuus elämään, mikä on mittareiden puuttuessa vain arvioiden varassa. Kenelläpä ei olisi unholaan painettuja mörköasioita ja haasteita itsensä koossa pitämisessä ylivoimaisina aikoina? Diagnosoimattomia oireilijoita on maailma väärällään. Kannatan varmuuden vuoksi ajatusta mielen integroinnista muuallakin kuin vaarallisen työn jälkipuinnissa, debriefingissä.

Joissain töissä pidetään tärkeänä työskennellä omalla persoonalla, mutta mitä jos korostaisimme enemmän kokonaisen persoonan käyttöä töissä? Tällä hetkellä tuossa käytävällä leikitään ilmapalloilla ja nauretaan hysteerisesti. Yhteisöissä näkyy ihmisten lapsenmielinen leikkisyys usein lähinnä virkistysiltoina humalatilassa. Jos pitäisimme leikkimielisyyttä elossa myös töissä, integroimme kadonneen lapsen energiaa ja innostusta työyhteisöön. Tutustukaamme itseemme ja toisiimme. Puhutaan tunteista ja leikitään, helvetti soikoon!

 

LÄHTEET

Suokas-Cunliffe, A., Van Der Hart, O. 2006. Duodecim: Dissosiaatiohäiriö – varhaisen, jatkuvan traumatisoitumisen pitkäaikaisseuraamus. Luettu 29.4.2023. https://www.duodecimlehti.fi/duo95941

NHS 2022. Complex PTSD – Post-traumatic stress disorder. https://www.nhs.uk/mental-health/conditions/post-traumatic-stress-disorder-ptsd/symptoms/

Hyvönen, L. 2008. Ammatti-identiteetin muodostuminen uudelleenkoulutuksessa ja uudessa ammatissa. Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/79480/gradu03230.pdf?sequence=1

Kommentoi