Tampere
24 May, Friday
12° C

Proakatemian esseepankki

Pura rutiinit atomeiksi



Kirjoittanut: Ilona Pankko - tiimistä Hurmos.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Pura rutiinit atomeiksi
James Clear
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto

”Uuden vuoden lupaukseni on meditoida joka päivä 15 minuuttia!” tai ”Kesäkuntoon 2023, let’s go!” ovat lauseita, joita varmasti olemme kuunnelleet jo pienestä pitäen, ja jopa itse lausahtaneet näin. Myös minä olen tähän sortunut moneen otteeseen miettimättä sen suuremmin, mitä lause pitää sisällään. Ajattelin, että näin syksyn alussa, jos joskus on hyvä perehtyä rutiineihin vähän syvemmällä tasolla ja pohtia niiden tarkoitusta tavoitteiden saavuttamiseksi, ja tueksi päätin ottaa kirjan, Pura rutiinit atomeiksi (James Clear 2018). Perehdytään kuitenkin ensimmäisenä vähän omaan suhtautumiseeni rutiineihin ja niiden merkitykseen minun elämässäni.

Oman elämäni rutiinit

Minulle rutiinit ovat aina olleet tärkeitä, ja niistä kiinnipitäminen lähes välttämätöntä, jotta mielenkiintoni aiheeseen kuin aiheeseen pysyy. Ensimmäiset rutiinit kunnolla minuun liittyen muistan ala-asteelta, kun harrastin Ilveksen ikäkauteni edustusjoukkueessa jalkapalloa, ja se olikin ensimmäinen harrastus minulle, johon liittyi tavoitteita.

Kirjassa kuitenkin moneen otteeseen mainittiin, että tärkeintä ei ole tavoitteet, vaan menetelmät, eli tavat lähteä kohti tavoitteita. Kirjassa hyvin mainittiinkin menetelmistä ja tavoitteista, lähtiessämme peliin, uskon vastajoukkueella olleen täysin sama tavoite voittaa peli, tässä kohtaa on hyvä muistaa, että aina on vain yksi voittaja. Kirjan avulla minulle avautui silmät menetelmiin ja matkan tärkeyteen. Pelin ratkaisi joukkue, kummalla on ollut paremmat menetelmät tavoitteen toteuttamiseksi (Clear 2018.)

Noh, uudet harrastukset ja mielenkiinnon kohteet ovat minulle joka viikoittaista ollut jo ihan pienestä pitäen. Harrastuksia minulla on ollut kymmeniä jo lapsena ja vanhemmiten enemmän vapaa-ajan mielenkiinnonkohteita, johon minun pitäisi itse sitoutua ilman kenenkään apua. Joku viikko tavoitteeni on kutoa villasukat, kun seuraavalla viikolla suoritankin 30 päivän pilates – haastetta netistä. Näin jälkikäteen mietittynä yksikään tämän kaltainen tavoite ei ole minulla toteutunut, ja näin jälkikäteen onkin hyvä todeta, ettei niistä mistään tullut minulle rutiinia. Ne olivat vain tavoitteita hetkeen, kun saan sukat valmiiksi tai pilatesta on viimeinen päivä meneillään. Niiden toteuttaminen ei missään kohtaa tullut osaksi arkeani ja rutiinejani.

Mitä tarkoittaa rutiinit?

Rutiinit ovat osana arjen hallintaa. Alkuun ne voivat turhauttaa ja ärsyttää, mutta pidemmän päälle ne vain auttavat arkea ja tuovat siihen isoa kevennystä. Tärkeille asioille, joita halutaan oppia pitää löytää arjesta tilaa ja ylipäätään uusien tottumuksien pitää sopia arkeen.

Clearin ajatukset rutiineista ja niihin pääsystä ovat mielestäni erittäin silmiä avaavaa, en ole tullut ajatelleeksikaan monia asioita. ”Ihmisen käyttäytyminen muuttuu koko ajan: tilanne tilanteelta, hetki hetkeltä ja sekunti sekunnilta. Tämä kirja käsittelee kuitenkin sitä, mikä ei muutu. Se kertoo inhimillisen käyttäytymisen perusteista: niistä kestävistä periaatteista, joihin voi luottaa vuodesta toiseen. Kirja tarjoaa ajatuksia, joiden pohjalta pystyy rakentamaan yrityksen, perheen ja elämän”, Clear lupaa.

Rutiinit säästävät hyvin energiaa. On kuitenkin hyvä muistaa, että pienet poikkeavat toiminnat voivat lisätä energiabuustia hetkellisesti. Eli välillä kannattaa poiketa rutiineista, vaikka juomalla aamukahvin kahvilassa (Österholm 2015.)

4 askelta parempien rutiinien rakentamiseen

Ensimmäisenä tulee ärsyke. Ärsyke tuottaa aivoihisi tarpeen ryhtyä toimintaan. Ärsyke johtaa sinua palkinnon luokse. Muinaiset esi-isät ovat keskittyneet ärsykkeisiin, jotka auttavat heitä selviämään, kuten ruokaan ja juomaan. Nykypäivänä tämä tietty on kulkeutunut enemmän muihin ärsykkeisiin, jotka tuottavat tyytyväisyyden tunnetta (Clear 2018.)

Toisena vuoroon tulee tarve. Tämä on rutiinien motivoiva voima. Tarvitsemme motivaation tai tarpeen, jotta muutos voi tapahtua. Emme tavoittele rutiineja itsessään, vaan muutosta sen tuottamassa tilassa (Clear 2018.) En jaksaisi millään pestä hampaita illalla, se ei rutiinina miellytä minua. Jos ajattelen hampaiden harjauksen niin, että se tuottaa minulle raikkaan ja puhtaan suun, menen pesemään hampaat heti, tässäkin takana ei ole rutiini vaan motivaatio ja tarve.

Tarpeen kohdalla on hyvä muistaa, että jokaisellahan on eri tarpeet ja motivaatiot. Näin kaikista ärsykkeistä ei tule meille kaikille rutiineja. Joku voi juoda aamulla kupposellisen kuumaa kahvia, koska se sisältää kofeiinia ja tuottaa lämpimän ja ihanan olon. Toinen taas haluaa aamulla lasillisen ensimmäisenä jääkylmää vettä, koska aamun kuiva suu ja uninen keho vaatii ennemmin jotain kylmää ja raikasta. Sitä paitsi joillekin aamuinen kofeiini voi aiheuttaa jopa huonon olon.

Kolmantena askeleena odottaa reaktio. Se tarkoittaa itsessään rutiinia, eli toimintaa. Reaktiota ei tietysti aina tapahdu, sillä tähän tarvitsemme motivaation ja sujuvuuden, jotta reaktio voi tapahtua. Varsinkin, jos reaktio vaatii paljon fyysistä tai henkistä ponnistelua, ja et ole valmis siihen, voi askeleet tyssätä tähän vaiheeseen. Reaktion saaminen tavaksi vaatii tietysti sen, että pystyt toteuttamaan vaiheen (Clear 2018.) En voi esimerkiksi nostaa salilla 100 kg maasta, kun en vain yksinkertaisesti tähän pysty.

Reaktion jälkeen meitä odottaa palkinto. Palkinto tyydyttää tarpeitamme. Palkinnot voivat ihan yksistäänkin tuottaa hyötyjä, esimerkiksi työpaikalla ylennys lisää kunnioitusta ja palkkaa. Välittömänä hyötynä kuitenkin on saavuttaa parempi asema tai tulla vaikka hyväksytyksi (Clear 2018.)

Palkinnot saavat aikaan tunteen, josta me tiedämme, mikä toiminta on muistamisen arvoista. Me tarvitsemme arkeemme toimintaa, joka tuottaa meille mielihyvää ja tyydyttää tarpeitamme. Tätä meidän sensorinen hermostomme arjessa tarkkailee jatkuvasti. Palkinnot sulkevat askeleet tapakehäksi, ja jos jokin vaiheista puuttuu, käytös ei tule toistumaan (Clear 2018.)

Pohdinta

Kirja auttoi minua aivan älyttömän hyvin tajuamaan, mistä rutiinit koostuvat ja mikä niiden oikea merkitys on. Itselleni, jolle rutiinit ovat aina olleet tärkeitä, mutta myös erityisen haastavia, tämä on erityisen oivaltavaa.

En ole ajatellut rutiineja ennen kuin ajatuksen tasolla. Ajattelin rutiinin olevan vain joku sana, jota kaikki kylvää edes sun taas. En ajatellut, että siihen liittyy oikeasti mitään aiheellista ja tärkeää. Tämä avasi silmäni sille, mitä voisin tehdä, että eri toiminnoista syntyy minulle rutiineja. Niiden merkitys on yllättävän iso ja mikään toiminta ei toistu ja tule helpoksi, ellei siitä tule rutiinia.

Lähteet:

Tiina, Ö. 2015. Mitä hyötyä on rutiineista? Terve.fi 7.7.2015. Verkkosivut. Viitattu 21.9.2023 https://www.terve.fi/artikkelit/mita-hyotya-on-rutiineista

James, C. 2018. Pura rutiinit atomeiksi. E-kirja. Tuuma. Viitattu 15.9.2023 https://nextory.com/fi/book/pura-rutiinit-atomeiksi-nain-saat-aikaan-muutoksen-joka-pysyy-424879

Kommentoi