Tampere
25 Apr, Thursday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot



Kirjoittanut: Roosa Kaakinen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 10 minuuttia.

Esseen kirjoittajat: Roosa Kaakinen & Kia Oilinki

JOHDANTO

Ihmisellä, joka on puhevammainen, tarkoitetaan kuulevaa ihmistä, joka ei arjen kommunikointitilanteissa tule toimeen puheen avulla. Vaikeutena voi esimerkiksi olla puheentuotto tai puheenymmärrys. Suomessa noin 65 000 ihmistä kokee eriasteisia puhe- ja kommunikointivaikeuksia. Heistä noin puolet tarvitsevat apuvälineitä, joiden avulla korvataan puhetta kommunikoidessa. Kommunikointiin voi vaikuttaa heikentävästi esimerkiksi CP-oireyhtymä, kehitysvammaisuus, autisminkirjon muodot, kielelliset kehityshäiriöt, aivoverenkierron häiriöt, aivovammat, MS- ja ALS-tauti sekä muistisairaudet. (Papunet 2020a.)

Puhetta tukeva, täydentävä ja korvaavaa kommunikointia kutsutaan yleisnimellä AAC (augmentative and alternative communication). Tällä tarkoitetaan viestintää, jossa hyödynnetään esimerkiksi tukiviittomia tai kuvia. (Papunet 2022.) Myös kommunikointiin liittyy oikeuksia. Jokaisella ihmisellä on oikeus kommunikointiin ja oikeus on määritelty myös laissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Puhevammaisella ihmisellä on oikeus esteettömään kommunikointiin. Näitä kommunikoinnin esteitä voi olla esimerkiksi kielelliset (rajallinen sanavarasto, vaikeus ymmärtää monimutkaisia kielellisiä ilmaisuja), vuorovaikutukselliset (muut osallistujat eivät anna riittävästi aikaa kommunikoinnille tai he eivät hallitse puhevammaisen tapaa kommunikoida), tiedonsaannilliset (puutteelliset keinot hankkia tietoa), luotettavuudelliset (muiden ihmisten puhevammaiseen kohdistuva uskomattomuus ja kyseenalaistaminen) sekä yhteiskunnalliset esteet (muiden ihmisten uskomukset ja ennakkoluulot, jotka ovat esteenä kommunikoinnille). (Papunet 2020b.)

Tässä esseessä olemme syventyneet erilaisiin puhetta korvaaviin kommunikointikeinoihin ja esittelemme muutamia niistä. Kommunikointikeinoja on runsaasti ja niitä voidaan valita käyttäjälähtöisesti. Kommunikointikeinojen avulla voidaan tukea henkilön osallistumista.

 

Puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä käyttäviä asiakasryhmiä

Kuten johdannossa kerrottiin, puhetta korvaavat kommunikointikeinot tulevat tarpeeseen monella ihmisryhmällä. Kommunikointikeinojen tarve ei rajaudu tiettyyn ikään välttämättä ja kommunikointivaikeudet voivat olla synnynnäisiä tai myöhemmällä iällä puhekyvyn ja kielellisten taitojen menetyksestä aiheutuneita. Esimerkiksi kehityksellistä kielihäiriötä ilmenee lapsuus- ja/tai nuoruusiässä. Suomalaisista lapsista noin seitsemällä prosentilla on todettu jonkintasoinen kehityksellinen kielihäiriö ja puheen kehityksen viivästymistä esiintyy jopa 19 prosentilla lapsista. Kehityksellinen kielihäiriö ilmenee hidastuneena kehityksenä kielellisessä oppimisessa ja toimintakyvyssä. Sanojen oppiminen voi olla hitaampaa, ensisanat ilmenevät myöhään, jo opittuja sanoja voi jäädä pois käytöstä ja lapsi ei ala normaalin kehityksen mukaisesti yhdistämään sanoja lauseiksi. Puhuminen voi olla epäselvää tai lapsi voi olla myös puhumaton. Näin ollen kerronnassa on vaikeuksia. (Aivoliitto N.d.a.)

Myös kielellisen ymmärtämisen vaikeudet ovat tavallisia kehityksellisessä kielihäiriössä. Lievemmät ymmärtämisongelmat voivat ilmetä vasta kouluiässä, jolloin esimerkiksi pidemmät ohjeet, käsitteet ja vaikeammista asioista keskusteleminen voi olla haasteellista. Kommunikoinninvaikeuksiin voi liittyä turhautumista, kun henkilö kokee, ettei häntä ymmärretä. Kehitykselliseen kielihäiriöön voi lisäksi liittyä liitännäisvaikeuksia, kuten motorista kömpelyyttä, tarkkaavuuden häiriöitä, toiminnanohjauksen ongelmia sekä aistisäätelyn vaikeuksia. Myös sosiaalisissa taidoissa ja tunnesäätelyssä voi ilmetä vaikeuksia. (Aivoliitto N.d.a.)

Myös kehitysvammaisuuteen liittyy usein jonkinlaisia vuorovaikutustaitojen, puheen ymmärtämisen tai puheen tuoton ongelmia. Usein puheen tuotto on vaikeampaa kuin puheen ymmärtäminen, ja ymmärtämiseen liittyvät ongelmat jäävät helpommin huomaamatta. Kommunikointiin voi vaikuttaa myös esimerkiksi näkö- ja kuulovammat sekä rakenteelliset epämuodostumat. Kehitysvammaisen henkilön kanssa keskustelussa haasteena voi ilmetä myös keskittymiskyvyn haasteet sekä vaikeudet omaksua sosiaalisia sääntöjä liittyen kanssakäymiseen ja keskusteluun. Kehitysvammasta riippuen myös kommunikointikyky vaihtelee. Kaikkien kehitysvammaisten vuorovaikutustaidot eivät koskaan kehity tietoisen kommunikoinnin tasolle. (Verneri.net 2022.)

CP-vammaan liittyy usein erilaisia liitännäisoireita, joihin vaikuttavia tekijöitä on aivovaurion sijainti ja laajuus sekä syntymähetki. Tyypillisiä liitännäisoireita on esimerkiksi näköön ja kuuloon liittyvät vammat ja vaikeudet, suun motoriset ongelmat, kommunikoinnin vaikeudet, syömisongelmat, kognitiiviset ja käyttäytymisen vaikeudet sekä epilepsia. Iso osa CP-vammaisista nuorista ja lapsista pystyy kommunikoimaan puheella, mutta osa tarvitsee kommunikointiin puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja (AAC). Tyypillisesti CP-vammaan liittyviä kommunikoinninhaasteita on puheen epäselvyys ja puuttuva puhekommunikaatio. (CP-hanke.)

Aivoverenkierronhäiriössä (AVH) aivojen toiminta häiriintyy ja seurauksena voi ilmetä esimerkiksi motorisia tai kielellisiä vaikeuksia. Aivojen toimintahäiriöitä voi ilmetä myös aivovamman, -kasvaimen tai –tulehduksen seurauksena. Aivoverenkierronhäiriön seurauksena syntyneen kudosvaurion vaikutus on yksilöllinen ja se voi vaikuttaa sairastuneen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Seurauksena voi esimerkiksi olla pysyviä tai ohimeneviä halvausoireita, tuntopuutoksia, häiriöitä kielellisissä toiminnoissa sekä muussa psyykkisessä suoriutumisessa. Sairastuneita vuosittain on noin 25 000. (Aivoliitto n.d.b.)

AVH voi aiheuttaa afasiaa ja/tai dysartriaa. Afasia on aikuisiässä ilmenevä kielellinen häiriö, jossa aivojen kielellisen verkoston toiminta on häiriintynyt ja oireina voi esiintyä esimerkiksi puheen tuoton, puheen ymmärryksen, lukemisen sekä kirjoittamisen vaikeuksia. Myös vaikeudet laskemisessa voivat liittyä afasiaan. Afasiassa henkilön kyky ajatella ei ole vaikeutunut vaan ongelma on viestinnässä. Afaattinen henkilö voi pystyä seuraamaan ja osallistumaan keskusteluun paremmin, mikäli keskustelun tahti on rauhallinen ja apuna hyödynnetään esimerkiksi kirjoittamista, piirtämistä ja kuvia. Dysartriassa taas ongelmina ovat erilaiset artikulaation, äänen tuoton, puhe nopeuden ja hengityskontrollin ongelmat. Puhe voi olla puuroutunutta, artikulaatio epätarkkaa ja puhenopeus hidastunutta. “Puhtaasti dysartrisessa vaikeudessa ei ole kielellisiä ongelmia, vaan puheen ymmärtäminen, sanan löytäminen sekä lukeminen ja kirjoittaminen ovat säilyneet entisellään”. (Aivoliitto n.d.c.)  Aivovamman seurauksena oireina voi ilmetä esimerkiksi voimakasta väsymystä, muistihäiriöitä, aloitekyvyn heikkenemistä, toiminnan ja ajattelun hidastumista, sanojen löytämisen vaikeutta, tunteiden ja käyttäytymisen hallinnan vaikeuksia sekä erilaisia fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä, epilepsiaa ja erilaisia halvausoireita. Oireita ilmenee aivovamman vakavuudesta riippuen. (Aivovammaliitto n.d.)

Myös esimerkiksi eteneviin muistisairauksiin voi liittyä vuorovaikutuksen muutoksia. Muistisairaan voi olla vaikeampaa ilmaista itseään ja ymmärtää ympäristönsä viestintää. Muistisairaus johtuu yleisimmin Alzheimerin taudista ja aivojen verenkiertohäiriöistä. Useimmiten oirekuvassa esiintyy muistihäiriöiden ohella myös kielellisiä vaikeuksia, havaintotoimintojen häiriöitä sekä ajattelun ja toiminnan ohjauksen vaikeutumista. Muistisairaan voi esimerkiksi olla haasteellista löytää sanoja, jonka vuoksi keskustelun tahti voi hidastua. Hän saattaa myös käyttää vääriä sanoja tai unohtaa mistä hän oli puhumassa. Usein muistisairauden edetessä myös kielelliset vaikeudet lisääntyvät ja kommunikointi voi muuttua jopa sanattomaksi. (Papunet 2019.)

 

Erilaisia kommunikointikeinoja

Seuraavaksi esittelyssä muutamia erilaisia kommunikointikeinoja. Esseen laajuuden vuoksi valitsemme mukaan vain muutaman, koska keinoja on hyvin paljon. Me valitsimme esseeseemme seuraavat kommunikointikeinokeinot ja –vaihtoehdot: GoTalk Now –sovelluksen, kuvakommunikaation, kuvien käyttö toiminnanohjauksen tukena, kirjaintaulun, sekä olemus- ja selkokielen. Lisäksi on esimerkiksi erilaisia laitteita, joilla näön avulla kommunikoidaan (Yle 2021), erilaisia puhelaitteita sekä 2–4 vaihtoehdon värikkäillä nappuloilla varustettuja yksinkertaisia kommunikaatiovaihtoehtoja (Haltija n.d). Kommunikointikeinoja on myös esimerkiksi tukiviittomat ja piirtäminen. Erilaisilla keinoilla tuetaan henkilön puheen ymmärrystä, ilmaisua, osallistumista ja oma-aloitteellisuutta. (Aivoliitto n.d.d.)

GoTalk NOW -sovellus iPadille

Tutustuimme GoTalk NOW -sovellukseen ymmärtääksemme sen toimintaa paremmin. Alkuun sovelluksen sisällön rakentaminen saattaa olla hidasta, mutta pikkuhiljaa, kun järjestelmää tottuu käyttämään, se alkaa sujumaan helpommin. Voisi kuvitella, että sovelluksen sisällön luominen on haastavaa ja runsaasti aikaa vievää, mutta sovellus osoittautuikin hyvin helpoksi käytettävyydeltään. Olemme kohtuullisen tottuneita käyttämään tietokoneita ja tabletteja, joten sovelluksen käyttö oli melko yksinkertaista. Voisi kuitenkin kuvitella, että esimerkiksi joillekin ikääntyneille sovelluksen käyttö voisi olla haasteellisempaa jo tietotekniikan vuoksi, koska heistä monet eivät ole niin tottuneita tietoteknisiin ratkaisuihin.

GoTalk Now sovelluksen ilmaiskokeiluversiossa saa tehdä viisi sivullista sanoja, joka tuntuu melko vähältä. Pitkäaikaisessa käytössä olisi todennäköisesti tarpeellista ostaa sovelluksen maksullinen versio, jotta saa riittävän laajan sanavaraston. GoTalk NOW sovellus maksaa AppStoressa 99,99 € ja GoTalk NOW PLUS sovellus maksaa 169,99 €. Suomessa on käytössä myös muita puhesynteesiä hyödyntäviä kuvakommunikointiohjelmia (Papunet), mutta me perehdyimme vain tähän, joka on aiemminkin työelämässä tullut vastaan.

Sovelluksen sisällön luomisessa on tärkeää ottaa huomioon esimerkiksi osaako henkilö lukea. Jos henkilö osaa lukea, voi ottaa myös pelkän tekstin kuvakkeita, kun taas henkilöllä, joka ei osaa lukea, on erityisen tärkeää, että kuvat ovat selkeitä ja kertovat tarkasti, mitä painikkeella tarkoitetaan. Sovelluksessa voi hakea kuvia sen oman kuvapankin lisäksi myös internetistä, jolloin esimerkiksi jogurtin voi valita jopa merkin ja maun tarkkuudella, jolloin se on käyttäjälle varsin helposti tunnistettava tuote.

Tuotteeseen ja sen käyttöön tabletilla liittyy luonnollisesti myös huolta. Esimerkiksi Mäkelän Pro gradu -tutkielmassa vanhempien yksi huoli oli, että tabletti voisi tuhoutua, jos sen ottaa esimerkiksi hiekkalaatikolle mukaan. He myös kokivat, että sisällä rauhallisessa tekemisessä ja pöydän ääressä tabletti on erinomainen kommunikaatioväline. IPad koettiin monipuoliseksi kommunikointikeinoon ja se oli syrjäyttänyt perheessä aiemmat kommunikointikeinot, kuten viittomat, irtokuvat ja kommunikointikansion. Erityisen tärkeiksi ominaisuuksiksi perhe kertoi äänen, helpon muokattavuuden ja kommunikointiohjelman helppokäyttöisyyden. (Mäkelä 2015.)

Siiran Pro gradu -tutkielmassa, jossa tutkittiin puheterapeuttien kokemuksia tablettitietokoneiden käytöstä puheterapiassa, puheterapeuteista moni koko olevansa täysin samaa mieltä seuraavien väitteiden kanssa: “lapsiasiakkaani ovat oppineet käyttämään tablettia nopeasti” sekä “lapsiasiakkaani ovat kiinnostuneita tabletista”. Myös esimerkiksi ”tabletit ovat hyödyllisiä työssäni”, ”käytän terapiassa mieluummin tablettia kuin kannettavaa tietokonetta tai pöytäkonetta” ja ”kokonaisuudessaan tabletti ja sen ominaisuudet sopivat puheterapiakäyttöön hyvin” saivat paljon ”täysin samaa mieltä” arvioita puheterapeuteilta. (Siira 2015.)

Alla on muutama kuvaesimerkki GoTalk NOW -sovelluksesta. Etusivulle määritimme neljä kuvaketta: “Hei”, “minä”, “haluan” ja “tunne”. Sovelluksessa on mahdollista asettaa kuvakkeisiin erilaisia toimintoja, kuten äänitoiminto, jolloin joko kuvakkeen teksti tai erikseen määritetty lause kuuluu. Kuvakkeisiin on myös mahdollista asettaa siirtymätoiminto, jolloin kuvaketta koskiessa näkymä siirtyy määritetylle sivulle. Esimerkiksi “tunne” kuvakkeesta pääsee “tunteet” -sivulle, jossa on kuvakkeissa erilaisia emojeita. Etusivun “haluan” -kuvakkeesta taas pääsee sivulle, jossa on erilaisia aktiviteetteja. Sisältö luodaan luonnollisesti käyttäjän tarpeiden mukaisesti ja nämä ovat vain itseluotuja esimerkkejä havainnollistamaan sovellusta ja sen toimintaa.

Kuvio 1. Itseluotu esimerkki 1 GoTalk NOW -sovelluksesta

Kuvio 2. Itseluotu Esimerkki 2 GoTalk NOW -sovelluksesta

Kuvio 3. Itseluotu esimerkki 3 GoTalk NOW -sovelluksesta

 

Kuvien käyttö kommunikoinnissa

Papunetin kuvatyökalulla on mahdollista luoda omaan tai asiakkaan tarpeeseen sopivia kokonaisuuksia. Sillä on mahdollista esimerkiksi muokata valitsemaansa valmista kommunikointitaulua paremmin sopivaksi tai luoda täysin uusia kokonaisuuksia sivuksi tai esimerkiksi irtokuviksi leikattavaksi. Kuvien kokoa ja määrää sivua kohden on mahdollista säätää tarpeen mukaan. Sopiva määrän irrallisia kuvia voi esimerkiksi myös yhdistää narulla tai avainrenkaalla, jolloin kuvat kulkevat ainakin aikuisella hyvin mukana. Irtokuvat kiinnitettynä toisiinsa on hyödyllisiä esimerkiksi kiinnitettynä laukkuun tai avainnauhaan, jolloin ne kulkevat töissä mukana kätevästi.

Kuvio 4. Esimerkki kuvanipusta

 

Kuvat ovat hyviä esimerkiksi päiväkodissa antamaan ohjeita lapsille ymmärrettävästi. Tuntuu esimerkiksi olevan kohtuullisen yleistä, että päiväkodissa on päiväjärjestys/-ohjelma seinällä kuvitettuna, jotta lapsien on helpompaa tietää mitä päivän aikana tapahtuu. Myös Karhun ja Kuivalan opinnäytetyössä “Kuvin puhuttu – kuvat kommunikoinnin tukena ja välineenä” on esitelty Hovinsaaren päiväkodissa käytössä oleva päiväjärjestys ja opinnäytetyössä kerrotaan, että päiväjärjestyksen säännöllinen käyttö luo rutiineja, lisää turvallisuuden tunnetta ja tukee ajan hahmottamista. On myös mukavaa kokoontua aamupiiriin käymään läpi tulevaa päivää. Opinnäytetyössä kerrotaan myös esimerkkejä, kuinka kuvia on sijoiteltu esimerkiksi ohjaamaan pukeutumista ja käsienpesua, näin lapsi pystyy toimimaan omatoimisemmin saadessaan kuvitetut ohjeet. (Karhu & Kuivala 2017.)

Etenkin varhaiskasvatuksessa kuvitetut leikit ja laulut ovat hyödyllisiä osallistuttamaan kaikkia lapsia ja esimerkiksi selventämään laulun kulkua tai leikin ohjeita. Sanna Suikin opinnäytetyössä “Pienten puhetta. Kuvakommunikaatiota pienille.” on esitelty kommunikaatiovihko, joka syntyi opinnäytetyön tuotoksena. Siinä on valmiit kuvasarjat päiväjärjestykseen ja avainnauhaan, WC ja käsienpesuohjeistus, kalenterikuvia, pukeutumiskuvia, kolme varista ja jänis istui maassa laulut sekä kapteeni käskee leikin ja muistipelin kuvat. Opinnäytetyö on tehty käytettäväksi maahanmuuttajalasten sekä erityislasten kanssa erityisesti päiväkodissa. (Suikki 2016.)

 

Kirjaintaulu kommunikoinnin apuvälineenä

Mikäli henkilöllä ei ole kielellisiä vaikeuksia, voi kommunikoinnin apuvälineenä toimia kirjoittaminen. Henkilö voi kirjoittaa itse paperille tai hyödyntää kirjaintaulua. Kirjaintaulu voi olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun viestiminen ei onnistu näppäimistön tai kynän avulla. Kirjaintaulu on tulostettu ja siitä löytyy kaikki kirjaimet. Kirjaintaulua käyttävä henkilö voi osoittaa kirjaimia sormella tai katseen avulla. Vaihtoehtoisesti myös avustaja voi käydä läpi kirjaimia järjestyksessä aakkostamalla ja kommunikoinnin apuvälinettä hyödyntävä henkilö ilmaisee valintansa esimerkiksi räpäyttämällä silmiä oikean kirjaimen kohdalla. (Backman, Norrbacka & Rostedt 2022.) Kirjaintaulu voi olla hyödyllinen ja selkeä kommunikoinnin apuväline. Sen avulla henkilö voi muodostaa sanoja ja lauseita kirjaimia osoittamalla. Tämä mahdollistaa sen, että henkilö voi tulla ymmärretyksi sanasta sanaan, vaikka ei kommunikoi puheen avulla. Kirjaintaulua voi hyödyntää ja käyttää monin eri tavoin yksilöllisesti käyttäjän tarpeiden mukaan.

 

Olemuskieli

Kehonkieli, ilmeet ja eleet ovat luonnollisia kanssakäymisen muotoja ihmisten välillä. Osa voi olla tietoista käyttäytymistä ja osa tiedostamatonta. Eleet voivat olla useimmiten tuttuja ja niitä voidaan oppia tulkitsemaan eri tilanteissa. Niiden käyttö voikin siis usein olla nopeampaa ja luontevampaa kuin viestintä sanallisesti. (Kehitysvammaliitto n.d.)

Olemuskieli voi olla joillekin vaikeimmin puhevammaisille henkilöille ainoa kieli, jonka avulla he voivat ilmaista itseään ja jota he myös voivat ymmärtää parhaiten. Mikäli osoittaminen, kuvat ja esittävät eleet eivät toimi vuorovaikutuksen keinoina, korostuu tällöin olemukseen perustuva viestintä. Olemuskieliset ilmaisut voivat olla usein todella yksilöllisiä ja hienovaraisia, eikä niitä välttämättä ole aina helppo tulkita. Usein läheiset ihmiset oppivat tulkitsemaan puhevammaisen henkilön sanatonta viestintää parhaiten. Olemuskieltä voidaan kuitenkin oppia tulkitsemaan ja havaitsemaan ja parhaiten se onnistuu yhteistyössä läheisten kanssa. (Papunet 2022.)

Haasteita olemuskielessä voi olla sen tulkitsemisen vaikeus. Kuten aiemmin mainittiin, olemuskieltä voi olla vaikea tulkita ja yleensä se vaatii puhevammaisen tuntemista, jotta oppii tulkitsemaan mitä hän haluaa olemuskielen avulla kertoa. Eleet voivat olla kullakin hyvin yksilöllisiä, joten etenkin aluksi niiden tulkitseminen voi olla haastavaa. Kun asiakkaan oppii tuntemaan voi olemuskieli kommunikoinnin keinona olla hyvinkin selkeä ja hyvä tapa kommunikoida.

 

Selkokieli

Selkokielellä tarkoitetaan yleiskieltä helpommin ymmärrettävää tekstiä tai puhetta. Selkokielessä käytetään helppoa lauserakennetta, tuttua sanastoa ja kerrotaan pääkohdat asioista. Mikäli yleiskieli on liian vaikeasti ymmärrettävissä, mahdollistaa selkokieli sen, että henkilö pystyy lukemaan sellaista tekstiä, joka on ymmärrettävää. Tämä edistää henkilöiden mahdollisuutta vaikuttaa omiin päätöksiinsä sekä osallistumiseen yhteiskunnassa. (Backman, Norrbacka & Rostedt 2022.)

Ohjeita selkokieleen on kehitetty Suomessa jo 1980-luvulta lähtien. Kun selkotekstiä kirjoittaa, on tärkeää huomioida mitä kerrotaan sekä mikä tekstilaji on. Mielipidekirjoitukset ja viranomaisten tiedotteet ovat esimerkiksi tekstilajiltaan erilaisia. Tekstistä tulee karsia turha tieto pois ja keskittyä oleelliseen eli tekstin pääasiaan. Sanavalintojen tulisi olla helppoja ja vaikeat sanat on syytä selittää auki. (Backman, Norrbacka & Rostedt 2022.)

Selkokielinen puhe voi olla tukena keskustelussa, jossa henkilöllä on vaikeuksia ymmärtää ja tuottaa puhetta. Puheessa on tärkeää huomioida, että jokainen saa mahdollisuuden vuorovaikutukseen taitojensa mukaan sekä kokee olevansa yhtä tärkeä viestijä, kuin muutkin. Ajan antaminen niin puheen tuottamiseen kuin ymmärtämiseen keskustelussa on myös huomionarvoinen ja tärkeä asia. Puheen tukena voidaan käyttää myös eleitä, ilmeitä, piirtämistä, viittomia sekä muita keinoja.  (Backman, Norrbacka & Rostedt 2022.)

 

Pohdinta

Vuorovaikutus asiakkaan kanssa on oleellinen ja tärkeä osa fysioterapeutin vastaanotolla. Tutkimisen yhtenä tärkeimpänä osana voidaan pitää asiakkaan haastattelua. On siis tärkeää, että kaikki ihmiset tulisivat ymmärretyksi niin fysioterapeutin kuin muidenkin terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotolla. Tämän vuoksi kommunikoinnin apuvälineisiin sekä puhetta tukeviin keinoihin on tärkeää perehtyä. Asiakkaaksi voi tulla henkilö kenellä on puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeuksia, joten perustietämys eri kommunikoinnin apuvälineistä ja keinoista olisi hyvin suotavaa.

Esseen myötä pääsi syventämään jo olemassa olevaa tietämystä erilaisista kommunikoinnin apuvälineistä sekä puhetta tukevista keinoista. Aikaisemmin työelämässä olemme päässeet hyödyntämään esimerkiksi GoTalk Now-sovellusta, kuvakortteja sekä kirjaintaulua. Kommunikoinnin apuvälineitä ja keinoja on useita, ja niitä voidaan hyödyntää monien eri asiakaskuntien parissa työskennellessä. On tietenkin yksilöllistä, mikä apuväline tai keino on kullekin henkilölle paras. Tärkeää on, että ammattilaisena pystyisi ymmärtämään ja ohjaamaan asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla sekä luomaan toimivan vuorovaikutussuhteen huolimatta siitä, mikä kommunikoinnin keino tai tapa on.

Omien kokemuksien myötä voimme sanoa, että kommunikoinnin apuvälineet ovat hyödyllisiä keinoja sekä mahdollistavat asiakkaan osallistumista, ymmärretyksi ja kuulluksi tulemista. Kommunikointi niiden avulla yleensä alkaa sujua luontevammin ja helpommin, mitä paremmin asiakkaan oppii tuntemaan. Tässä esseessä esittelimme vain muutamia apuvälineitä ja keinoja kommunikoinnin tueksi, joten erilaisiin keinoihin voisi vielä jatkossa tutustua lisää.

 

Lähteet: 

Aivoliitto. N.d.a. Kehityksellinen kielihäiriö lapsilla ja nuorilla. Verkkosivu. Viitattu 4.10.2022. Luettu 4.10.2022.  https://www.aivoliitto.fi/kehityksellinenkielihairio/tukikeinot/#9f54e1de

 

Aivoliitto. N.d.b. Mikä on aivoverenkiertohäiriö (AVH)? Luettu 4.10.2022. Viitattu 4.10.2022.  https://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio/faktat/#9f54e1de

 

Aivoliitto. N.d.c. Puheen ja kielen häiriöt: afasia ja dysartria. Verkkosivu. Viitattu 4.10.2022. Luettu 4.10.2022.  https://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio/sairastumisen-jalkeen/muutokset/kieli-puhehairiot/#9f54e1de

 

Aivoliitto. N.d.d. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot. Verkkosivu. Viitattu 4.10.2022. Luettu 4.10.2022.  https://www.aivoliitto.fi/kehityksellinenkielihairio/tukikeinot/#9f54e1de

 

Aivovammaliitto. n.d. Aivovammatietoa. Viitattu 4.10.2022. Luettu 4.10.2022. http://aivovammaliitto.fi/aivovammatietoa/

 

Backman, S., Norrbacka, E. & Rostedt, M. 2022. Kommunikoinnin eri mahdollisuudet. Itseopiskelumateriaali Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto. Tulkki (AMK). Viittomakieli ja tulkkaus. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Viitattu 2.10.2022. Luettu 2.10.2022. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/745887/Backman_Norrbacka_Rostedt.pdf?sequence=2&isAllowed=y

 

CP-hanke. Liitännäisoireet. Viitattu 4.10.2022. Luettu 4.10.2022. https://cphanke.wordpress.com/materiaalit/cp-vamma/liitannaisoireet/

Haltija. n.d. Kommunikoinnin apuvälineet. Viitattu 4.10.2022. Luettu 4.10.2022. https://www.haltija.fi/tuote-osasto/kommunikointi-ja-nako/kommunikoinnin-apuvalineet/

 

Karhu, L. & Kuivala, E. 2017. Kuvin puhuttu. Kuvat kommunikoinnin tukena ja välineenä. Sosionomi. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.10.2022. Luettu 25.7.2021. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/134402/Karhu_Laura%20ja%20Kuivala_Essi.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

Kehitysvammaliitto. n.d. Puhetta korvaavat keinot. Luettu 4.10.2022. Viitattu 4.10.2022. https://www.kehitysvammaliitto.fi/tikoteekki/tietoa/puhetta-tukevat-keinot/

 

Mäkelä, M. Tablet-apuvälineen käyttö vanhemman ja lapsen välisessä vuorovaikutustilanteessa. 2015. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. Luettu 22.7.2021. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/98188/GRADU-1448456364.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

Papunet. 2020a. Mitä on puhevammaisuus. Viitattu 4.10.2022. Luettu 4.10.2022. https://papunet.net/tietoa/mita-on-puhevammaisuus

 

Papunet. 2020b. Oikeus kommunikointiin. Viitattu 4.10.2022. Luettu 4.10.2022. https://papunet.net/tietoa/oikeus-kommunikointiin

 

Papunet. 2022a. Puhetta tukeva, täydentävä ja korvaava kommunikointi eli AAC. Viitattu 4.10.2022. Luettu 4.10.2022. https://papunet.net/tietoa/puhetta-korvaava-kommunikointi-eli-aac

 

Papunet. 2022b. Eleet ja olemuskieli viestinnässä. Viitattu 4.10.2022. Luettu 4.10.2022. https://papunet.net/tietoa/eleilmaisu-ja-olemuskieli-viestinnassa

 

Papunet. Kommunikointiohjelmat iPadiin. Viitattu 4.10.2022. Luettu 4.10.2022. https://papunet.net/tietoa/kommunikointiohjelmat-ipadiin

 

Papunet. Muistisairaus vaikuttaa vuorovaikutukseen. Viitattu 4.10.2022. Luettu 4.10.2022. https://papunet.net/tietoa/muistisairaus-vaikuttaa-vuorovaikutukseen

 

Papunetin kuvatyökalu. Papunet. Verkkosivu. Käytetty 5.10.2022.  https://kuvatyokalu.papunet.net/#/muokkaa/3393261

 

Siira, O. Puheterapeuttien kokemukset tablettietokoneiden käytöstä puheterapiassa. 2015. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto. Luettu 2.10.2022.  http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201511052110.pdf

 

Suikki, S. Pienten puhetta. Kuvakommunikaatiota pienille. 2016. Opinnäytetyö. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Luettu 2.10.2022. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/107312/Suikki_Sanna.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

Verneri.net. Kommunikointi. Viitattu 4.10.2022. Luettu 4.10.2022. https://verneri.net/yleis/kommunikointi

 

Yle. 23-vuotiaan Niilo Virran elämä muuttui… Julkaistu 3.12.2021. Viitattu 4.10.2022. Luettu 4.10.2022. https://yle.fi/aihe/a/20-10001766?utm_source=facebook&utm_campaign=yleuutiset&utm_medium=social&fbclid=IwAR1ITuDkWoRUPjCo2Wqcj9LHJUW6zTHPPYg8QvcRddL85EPz6-jHBRS0OqM 

Kommentoi