Tampere
21 May, Tuesday
17° C

Proakatemian esseepankki

Psyyke, keho, suorituskyky



Kirjoittanut: Janne Backman - tiimistä Flyyna.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Psyyke, keho, suorituskyky

 

Ajattelu ja kehonkieli ovat sidoksissa toisiinsa vahvasti. Nämä kaksi vaikuttavat yhdessä ja erikseen taas vahvasti suorituskykyyn erilaisissa tilanteissa, kuten kokeissa, urheilusuorituksissa tai ihan vaan sosiaalisessa kanssakäynnissä. Vaikutus suorituskykyyn voi olla positiivinen tai negatiivinen. Mielen ja kehon välinen yhteys on erittäin vahva.

Nuorempana harrastin yleisurheilua ja kisasinkin pikamatkoja hyvällä menestyksellä. Kuitenkin lähes aina aamusta asti oli levoton olo ja lähtö kisapaikalle oli vastenmielinen. Kerran jännitys oli patoutunut niin suureksi, että ilmoitin etten halua lähteä hallille. Taustalla oli varmasti epäonnistumisen pelkääminen, tai oletus siitä, että suoritus menee penkin alle. Tähän ei ollut mitään syytä esimerkiksi taustalla oleva loukkaantuminen. Mutta epäonnistuminen on monelle iso este, mistä olisi hyvä pyrkiä eroon. Ei välttämättä kokonaan epäonnistumisen pelosta, vaan oppia taklaamaan sen luomia mentaalisia esteitä. Toivottavasti tästä esseestä irtoaa yksi, jos toinenkin työkalu, jonka avulla pystyy muovaamaan negatiivisen latauksen positiiviseksi.

Kun henkilöllä on positiivinen ja itsevarma olo, tämä heijastuu usein myös kehonkieleen. Henkilö seisoo suorassa, katsoo itsevarmasti eteenpäin ja ajattelee saavuttavansa tavoitteen. Tämä asenne ja kehonkieli huokuu itsevarmuutta ja vaikuttaa positiiviesti suoritukseen esimerkiksi työhaastattelussa, urheilukilpailussa tai esiintyessä.

Jos taas henkilöllä on negatiivinen ajattelumalli, se voi näkyä myös kehonkielestä. Esimerkiksi hermostunut tai pelokas henkilö saattaa puristaa käsiään yhteen, ristiä kätensä puuskaan tai vältellä katsekontaktia. Usein henkilön naamasta saattaa lukea minkälainen tunnetila hänellä on kyseisellä hetkellä. Nämä fyysiset merkit voivat välittää negatiivisia signaaleja ympäristölle ja vaikuttaa suoritukseen esimerkiksi haastattelussa tai esiintymistilanteessa.

Palaten aikaisempaan tarinaan. Lopulta hallille päädyttiin. Lämmittelyt oli mitä oli, ja mieli poikkelehti jatkuvasti ajatuksesta toiseen. Fokus oli aivan väärissä asioissa, kuten ei tästä tule mitään, onneksi kohta tämä on ohi ja mitä jos en juoksekaan. Sain ohjeeksi mennä syrjään ja hengittää. Usa:n erikoisjoukkojen box breathing on ollut itselläni käytössä tämän jälkeen stressaavissa tilanteissa. Seuraavaksi sain mielestäni naurettavan kehotuksen: ”Nosta kädet ilmaan, kuin tuulettaisit. Sano ääneen jes.” Iso suositus, kannattaa kokeilla. Energiaa virtasi kehoon ja jännitys kutistui lähes mitättömiin. Juoksu meni paremmin kuin koskaan aikaisemmin, nimittäin rikoin oman halliennätykseni.

Edellämainittu tapa on yksi mielenhallinnan keinoja. Yksi toinen keino, jota suosittelen on tunteen ankkurointi. Ankkuroituja tunteita on syntynyt jokaiselle ihmiselle pitkin heidän elämiään. Tunneankkureita on monenlaisia, ja sellaisen luomiseen tarvitaan ymmärrystä siitä, miten tunneankkurit syntyvät. Näitä ankkureita voi olla näkyvä-, tuntuva-, liike-, haju-, maku-, ja kuuluva ankkuri. Eli tietty tunne liitetään johonkin asiaan, ja tämän ankkurin aistiessaan ihmisen valtaa ankkuriin liitetty tunne. Kosketuksella tai liikkeellä voidaan luoda ihmiselle vahvakin tunne. Esimerkiksi ihminen voi opetella saamaan itsevarman olon vaikkapa puristamalla peukalon ja nimettömän yhteen. Ankkurointia ei opi hetkessä. Se on puhtaasti toistoja ja harjoitusta vaativa taito. Oppimalla omien tunnetilojen muodostumisen ja ankkurien merkityksen niissä, opit ohjaamaan myös omia tunnetiloja.

Tarinassa, jonka kerroin ilmenee tämän esseen sisältö vahvasti. Negatiivisesta ajatuksesta tarttui huono olo kehoon. Suoritus olisi varmasti mennyt myös huonosti, sillä kehon energiaa sitoutuu negatiiviseen ajatteluun. Ihmisen keho on erikoinen, sillä sitä kyetään huijaamaan erittämään erilaisia välittäjäaineita pelkkien ajatuksien ja liikkeiden avulla.

Otetaan loppuun myös hieman “teoriaa”

Tieteelliset tutkimukset psykosomaattisen tiedekunnan alalta ovat olleet avaamassa ymmärrystämme, miten mielen ja kehon välinen yhteys vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tämä yhteys, joka on usein jäänyt perinteisen lääketieteen ulkopuolelle, on alkanut saada ansaitsemaansa huomiota. Moderni tutkimus on tuonut valtavasti tietoa siitä, miten psyykkiset tekijät, kuten stressi ja ahdistus, voivat ilmetä fyysisinä oireina. Esimerkiksi, stressin on todettu olevan yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin ja ruoansulatusongelmiin. (Aarnio ym, 2016)

Tämä kehon ja mielen välinen dialogi on herättänyt kiinnostusta myös vaihtoehtoisten hoitomuotojen parissa. Otetaan esimerkiksi jooga. Se ei ole vain fyysistä harjoitusta, vaan sen on osoitettu vaikuttavan myös mielenterveyteen. Joogaharjoituksen aikana vapautuu stressiä lievittäviä hormoneja, ja meditatiiviset asiat auttavat mieltä rauhoittumaan. Samoin mindfulness-harjoitukset, jotka keskittyvät hetkessä elämiseen ja tietoisen läsnäolon vahvistamiseen, ovat osoittautuneet tehokkaiksi stressin ja ahdistuksen hoidossa. Olen itse tehnyt mindfulness-harjoituksia. Jos olen esimerkiksi todella väsynyt, enkä kykene ajallisesti nukkumaan lyhyitä päiväunia, olen tehnyt n. 15 minuuttia kestävän harjoituksen. Sen jälkeen on erittäin virkeä olo.

Myös akupunktio, joka perustuu kehon energiavirtojen tasapainottamiseen, on saanut tieteellistä tukea vaikutuksilleen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että akupunktiolla voi olla merkittäviä vaikutuksia kroonisen kivun lievittämisessä, mikä puolestaan vaikuttaa positiivisesti mielialaan ja stressitasoihin. (Aarnio ym, 2016)

 

https://blog.neuronation.com/en/how-your-body-language-influences-your-thinking/

https://www.sciencefocus.com/news/thinking-positively-can-be-good-for-your-body-too-not-just-your-brain/

Skeema 4 Tunteet psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys.

Kommentoi