Tampere
27 May, Monday
14° C

Proakatemian esseepankki

Psykologinen palautuminen – mielen ja kehon elpymistä työn aikaansaamista rasituksista



Kirjoittanut: Iidaliina Manninen - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Psykologinen palautuminen
Anniina Virtanen
Esseen arvioitu lukuaika on 9 minuuttia.

Kirjoittanut Petra Kokko ja Iida Manninen

 

Idea tehdä essee palautumisesta tuli puhtaasti siitä, kun huomasimme omien arki-iltojemme kuluvan sängyssä tai sohvalla maaten. Päällisin puolin tuntuu siltä, että osaamme tasapainottaa työn ja koulun, mutta tarkoitammekin vain niiden kahden tasapainoa. Nimittäin harvemmin tulee mainittua vapaa-aikaa tai palautumista, koska sellaiselle ei ole tehty tilaa kalenteriin. Olemmekin huomanneet ainakin muutamien viime vuosien aikana kuinka tällainen ”multitasking” eli monisuorittaminen, on ollut nosteessa ja kuinka oikein ihannoidaan, että aamusta iltaan asti ollaan menossa jossain. Tuntuu, että sekä työssä, että vapaa-ajalla tietyntyyppinen suorittaminen on ollut ihannoinnin kohteena jo jonkin aikaa. Uskomme kuitenkin, että olemme menossa kohti sellaista tulevaisuutta, jossa kiire ei enää määrittele sitä, kuinka onnistuneita olemme elämässä.

 

Anniina Virtasen kirjassa Psykologinen palautuminen lähestytään mielen palautumista työn sekä arjen kokemusten kautta. Kirjassa pohditaan kuinka stressin kasaantumisen kierteen voisi katkaista sekä tutustutaan palautumisvajeeseen. Löysimme myös useamman palautumista käsittelevän artikkelin.

 

Mitä on psykologinen palautuminen

Psykologinen palautuminen tarkoittaa mielen ja kehon elpymistä työn aikaansaamista rasituksista. Palautuminen korjaa stressin aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia niin mielessä kuin kehossakin. Kouluun ja työhön liittyvät ponnistelut voivat olla fyysisiä, mutta yhä enemmän myös ajatteluun ja tiedon käsittelyyn liittyviä. Kun onnistumme palautumaan, meillä jää aikaa vapaa-ajalle ja energiaa tehdä itselle tärkeitä ja mielekkäitä asioita. Psykologinen palautuminen viittaa prosessiin, jonka onnistuttua tunnemme itsemme virkeiksi, rentoutuneiksi ja olemme valmiita jatkamaan töiden parissa. (Virtanen 2022, 37).

 

Siirrytään suoraan aiheeseen. Kuusi askelta psykologiseen palautumiseen. Virtanen esittelee kirjassaan DRAMMA-mallin, joka on teoreettinen näkemys, johon seuraavat kuusi askelta pohjautuvat. Mallin esittelemiä palautusmalleja voidaan kutsua psykologisiksi tarpeiksi ja tämä alleviivaa sitä, että nämä kuusi kokemusta ovat tärkeitä hyvinvointimme kannalta, olimme sitten työelämässä tällä hetkellä tai emme. Tutkimukset ja omat kokemukset osoittavat, että onnistunut vapaa-aika tuottaa onnellisuutta, myönteisiä tunteita ja tuo merkityksellisyyttä elämään. DRAMMA-mallin avulla voimme kuitenkin havainnoida, että miksi näin on. Tässä kyseisessä mallissa yhdistyvät monet psykologisia tarpeita käsittelevät teoriat sekä psykologisen palautumisen empiirinen tutkimus. (Virtanen 2022, 69).

  1. Detachment eli työstä irrottautuminen
  2. Relaxation eli rentoutuminen
  3. Autonomy eli omaehtoisuus tai autonomia
  4. Mastery eli tahdonhallinta
  5. Meaning eli merkityksellisyys
  6. Affiliation yhteenkuuluvuus

Näiden eri teorioiden pohjalta muodostui kuuden kohdan palautumiskokemuksien kokonaisuus DRAMMA. Tätä mallia tai muitakaan teorioita ei välttämättä kannata täysin pitää absoluuttisena totuutena, vaan ennemminkin tutkimukseen perustuvina ehdotelmina siitä, minkä tyyppisiä asioita kannattaa ottaa huomioon hyvinvointia edistäessä. Kannattaa keskittyä niihin, jotka tuntuvat vastaavan sinun omia tarpeitasi ja mieltymyksiä. (Virtanen 2022, 71–74).

 

Iltalehden Hyvä olo -artikkelissa on esitelty palautumispiirakka, joka on jaettu kuuteen eri osa-alueeseen: uneen; luontoon; mielen valmennukseen; kehon ja mielen aktiiviseen palautumiseen; keskittymiseen; rentoutumiseen ja rauhoittumiseen; sekä ravintoon. Tämän tarkoituksena on havainnollistaa, että palautumisessa ei ole kyse pelkästä unesta, ravinnosta ja liikunnasta. Miltä hyvä palautuminen sitten tuntuu ja miten se näkyy elämässä? Psykofyysisen fysioterapeutin Ulla Ollikkalan mukaan silloin ihminen on sopusoinnussa itsensä kanssa. On hyvä pohtia esimerkiksi, onko elämässä läsnä iloa ja huumoria, onko oma olotila rauhallinen tai millaiset energiatasot ovat. Jokaisen pitää kyetä tunnistamaan millainen on palautuneena, jotta voi parantaa omaa palautumistaan. (Hyvä olo.)

 

Työstä irrottautuminen

Mitä mielesi käy läpi, kun työ- tai koulupäivän jälkeen matkustat kotiin?

Palautumisen kokemuksista työstä irrottautuminen on tutkituin ja tavallaan myös tärkein. Kuinka voi oikein palautua, jos töiden jälkeenkin ajatukset ovat yhä työasioissa. Molemmat tunnistamme itsemme tällaisina vatvojina, jotka jatkavat kouluasioiden ajattelua, vaikka ei juuri sillä hetkellä tekisikään mitään niihin liittyvää. Eli kummallekaan pelkkä työ- tai kouluhommien lopettaminen ei riitä. Uskommekin, että nämä asiat vaikuttavat ainakin oman unen laatuun sekä yleiseen väsymykseen. Yksi keskeinen tekijä, joka vaikeuttaa työstä irrottautumisista on tietenkin teknologia. On luonnollista, että mieli kiinnittyy työasioihin, kun esimerkiksi sähköposti-ilmoitukset pomppaavat ruudulle. Tuntuu myös, että nykypäivänä useat kokevat jonkunlaista painetta olla tavoitettavissa, vaikka sitä suoranaisesti kukaan ei vaatisi – on tällöin mielen vaikea irrottautua täysin työasioista. (Virtanen 2022, 77).  Melko usein käy myös tilanteita, että muka rennosti selaa esimerkiksi Instagramia, ja yhtäkkiä vastaan tulleesta postauksesta saakin jonkin kouluasioihin liittyvän idean. Kohta jo huomaakin kirjaavansa asioita muistiin tai napsivan kuvakaappauksia. Ja se siitä rentouttavasta hetkestä.

 

Useissa työpaikoissa työpäivät sisältävät tunneperäisiä tilanteita esimerkiksi asiakaspalvelualalla tai sosiaali- ja terveysalalla. Myös muissa yhteisöissä erinäiset konfliktit ja ristiriidat kuormittavat monia työajan jälkeenkin (Virtanen 2022, 75–78). Myös käsittelemättömät työpaikan ristiriidat ja työn palkitsemattomuus kuormittavat ihmisiä samalla tavalla kuin muutkin elimistöä kuormittavat asiat. Siksi olisikin hyvä pysähtyä miettimään työssä jaksamista ja arjen tukemista, tarvittaessa myös pyytämään niihin apua. (Puhti.)

 

Palautumattomuus voi näkyä ihmisissä monin eri tavoin, kuten ärtyneisyytenä, keskittymiskyvyttömyytenä, muistihäiriöinä, väsymyksenä ja voimattomuutena (Hyvä olo). Kuulostaa siltä, että jonkunlaiset rajat olisi hyvä asettaa vapaa-ajalle ja työlle. Kaikki olemme kuitenkin erilaisia ja toiselle saattaa sopia, että töitä tehdään tarkasti kahdeksasta neljään, kun taas joustavat työajat palvelevat jotain muuta paremmin. Rajat voivat myös olla häilyvät, mutta irrottautumisen kannalta on hyvä miettiä, millaiset rajat ovat tarpeen oman palautumisen tukemiseksi.

 

Otetaan muutama täsmävinkki työn ja vapaa-ajan rajaamiselle:

  • Yksiselitteinen päätös sille milloin työpäivä alkaa ja loppuu. Milloin on palauttavien taukojen aika?
  • Viestinnän pelisäännöistä sopiminen koko työyhteisön kesken. Tee selväksi, että vastausta työsähköpostiin on turha odottaa ilta-aikaan. Harvemmin asia on sellaista, joka ei voisi odottaa seuraavaan aamuun. Yhteiset pelisäännöt myös selkeyttävät mitä keneltäkin voidaan odottaa.
  • Kyseisen työsähköpostisovelluksen ilmoitukset kannattaa laittaa ajastuksella pois työaikojen ulkopuolella. Monissa työpaikoissa on myös erikseen työpuhelimet, mitkä voi laittaa kokonaan äänettömälle.
  • Jos on taipumusta siihen, että työpäivät venyvät, kannattaa sopia jotain menoa päivän päätteeksi. Esimerkiksi kaverin kanssa tapaaminen. Tätä helpottaa myös, jos käy säännölliseen kellonaikaan harrastuksissa tai muuten sovituissa tapaamisissa. Näin työpäivän purkittaminen sujuu helpommin, kun on etukäteen sopinut jotain. (Virtanen 2022, 79-80).

 

Olemme huomanneet, että koulupäivän jälkeen sänky ja tv-sarjat houkuttelevat ja aina passiivinen makoilu ei ole paras tapa palautua. Se voisi olla esimerkiksi liikuntaharrastus, taiteen tekeminen tai syvälliset keskustelut ystävän kanssa. Pääasia siinä on, että ajatukset tempaisevat irti työstä. Ensi viikosta lähtien haastammekin toisemme käymään edes yhtenä iltana viikossa liikkumassa pihalla vaikkapa vain kävelyn muodossa.

 

Onko työasioiden ajattelu vapaa-ajalla aina haitallista palautumisen kannalta?

Täydellinen irrottautuminen, niin että työasiat eivät ikinä kävisi vapaa-ajalla mielessä, on aika epärealistinen tavoite. Vaikka tutkimukset ovat osoittaneet, että työstä irrottautuminen on tärkeä osa palautumista, ei sen puute ole aina merkki siitä, että olisimme ylikuormittuneita tai uupumuksen tiellä. Työ- ja kouluasioiden myönteinen ajattelu vapaa-ajalla itseasiassa voi vaikuttaa meihin positiivisesti esimerkiksi lisäämällä työssä koettua omistautumista ja energisyyttä. Myös työpäivän aikana koetut myönteiset fiilikset vahvistavat samojen tunteiden vaikutusta myös vapa-ajalla. Myönteiset fiilikset lievittävät stressiä – myös silloin, kun fiilis johtuu töistä. Jos huomaat ajattelevasi työasioita vapaa-ajalla, kokeile antaa ajatuksen mennä menojaan sen sijaan, että sitä jäisi sen enempää miettimään ja vatvomaan. On hyvä pitää mielessä, että parhaimmillaan onnistumiset ja hyvinvointi työssä voivat vaikuttaa myös yksityiselämään ja sitä kautta vapaa-aikaan. Tämä pätee myös toisin päin. (Virtanen 2022, 87–88).

 

Rentoutuminen

Ihminen tarvitsee kuormitusta, ilman kuormitusta ei nimittäin ole myöskään palautumista (Työterveyslaitos). Palautumisen kokemuksista rentoutuminen on varmaankin se yleisin, sillä yleensä kun puhutaan palautumisesta, tulee mieleen lepo. Eräs hyvä tapa rentoutua on raivata tilaa palauttavalle ja rauhalliselle liikunnalle. Palauttava liikunta ei rasita kehoa liikaa ja on nautinnollista mielelle. (Virtanen 2020, 91.) Meille tästä tuli ensimmäisenä esimerkkinä mieleen luonnossa liikkuminen. Petra on kokeillut myös joogaa, mutta ei pystynyt keskittymään niillä tunneilla ollenkaan. Erilaisen rentoutumishetkien aikana, ajatukset päässä vain entistä enemmin sinkoilivat sinne tänne. Iidalle sopiva rentoutumiskeino on käsitöiden tekeminen, erityisesti neulominen sohvan nurkassa on erinomainen keino. Nykyään vaan harmittavan usein tulee tartuttua puikkoihin.

 

Henkiset ja fyysiset voimavarat lisääntyvät liikunnan avulla. Liikunta myös vähentää stressiä, psyykkistä kuormittuneisuutta ja työuupumusta sekä auttaa irrottautumaan työstä. Kannattaa miettiä saisiko liikuntaa ujutettua jopa koulu- tai työpäiviin jollain tapaa. Mitä enemmän arkeen saa lisättyä liikuntaa, sitä paremmin ihmisten on koettu palautuvan. Oleellista kuitenkin on liikunnan säännöllisyys. Liikunta syventää myös unen laatua. Jaksamisen ja palautumisen sekä henkisen hyvinvoinnin kannalta hyvä yöuni on tärkeää. Uni palauttaa kuormituksesta, niin fyysisestä kuin henkisestä. 18–64-vuotiaille suositeltava unen määrä on 7–9 tuntia. (Työterveyslaitos.) Ja kuinka usein hyvistä yöunista tuleekaan tingittyä kiireisen arjen keskellä. Meistä varmasti kumpikin voi myöntää, että yöunista tinkii yleensä ensimmäisenä, jos jostain on tingittävä.

Unen puute on yleisin syy riittämättömään palautumiseen. Väsymyksen syy selittyy hyvin usein riittämättömällä unella, mutta syytä etsitään helposti muun muassa työstä, perheen ja elämän kuormittavuudesta, sosiaalisista suhteista ja syömisestä. Uni pitäisi kuitenkin korjata ensimmäisenä kuntoon. Suurin osa palautumisesta tapahtuu yön aikana, silti päivään kannattaa sisällyttää palauttavia taukoja, eli sellaisia hetkiä, jolloin työn kuormittavuuteen saadaan taukoa. Päivän aikana pidetyt pienet tauot tukevat rauhallista yöunta, sillä liiallinen kiireen ja stressin tunne päivän aikana heijastuu usein myös iltaan ja yöhön. Uni ja nukkuminen määrättävät sen, miten päivällä jaksaa ja kuinka hyvin suoriutuu päivän tehtävistä. (Puhti.)

 

Muita keinoja kehon rentouttamiseen, joita Psykologinen palautuminen-kirjassa mainitaan, ovat saunominen sekä erilaiset hieronta ja muut kosketus- ja rentoutumishoidot. Jokainen varmasi löytää sen itselle sopivan ja mieluisimman tavan rentouttaa kehoa, mutta suunnataanpa hetkeksi tarkastelemaan, kuinka mieli rentoutuu. Kaikki voivat varmasti samaistua tunteeseen, kun haluaisi vain heittää aivot narikkaan ja uppoutua johonkin täysin erilaiseen, kuin mitä oma arki on. Tämä rentoutus voi jollekin tarkoittaa aikakausilehtien lukemista, toisille YouTube videoiden katsomista ja toinen kuluttaa aikaa tv-sarjojen parissa. Mitään ehdotonta tapaa rentoutua ei silti ole, koska yksilöinä meidän kehomme ja mielemme palautuvat eri tavoin. Vaikka pitkällä aikavälillä ruudun liiallinen tuijottaminen ei välttämättä ole ideaalein palautumiskeino, on viihteeseen uppoutumisella ehdottomasti paikkansa palautumisessa. Silloin ulkoiset ärsykkeet harvoin pääsevät häiritsemään. Varmasti haastavinta rentoutumisessa on antaa itselle lupa siihen. Antaa lupa vaihtaa vapaalle ja ajatella ja tehdä sellaisia, itselle tärkeitä – ei välttämättä niin hyödyllisiä, juttuja. Tietynlaisesta tehokkuusajattelusta – ainakin vapaa-ajalla, olisi syytä pyrkiä hetkeksi irti. Vapaa-ajalla, mihin ei muutenkaan tarvitsisi sisällyttää ollenkaan tehokkuuden vaatimuksia, tekisi hyvää vapauttaa mielemme arjen pienille iloille. Rentoutuminen on jo itsessään tärkeää, sen perusteella, että se tuntuu hyvältä. Sitä ei tarvitse perustella sen takia, että jaksaisi paremmin töissä tai koulussa. Rentoutuminen nähdään jo itsessään mielekkään tai nautinnollisen tekemisen seurauksena. (Virtanen 2022, 94–98).

 

Omaehtoisuus

Omaehtoisuus on työstä irrottautumiseen ja rentoutumiseen verrattuna ehkä vaikeammin tavoitettava kokemus. Vaikutusmahdollisuudet ja omaehtoisuudet siihen, että meillä on itse niin sanottu kontrolli missä määrin voimme vaikuttaa omiin aikatauluihin ja tekemisiin vapaa-ajalla. Nämä ovat edellytykset sille, että voimme ylipäätään tavoitella onnistumisia myös palautumisen muilla osa-alueilla. Onko sinun vapaa-aikasi itsesi näköistä? Jäähän sinulle aikaa tehdä myös sinulle tärkeitä asioita – sen sijaan, että reagoisit vain muiden odotuksiin? (Virtanen 2022, 99–100).

 

Omaehtoisuuteen liittyy kontrollin ja vaikutusmahdollisuuden lisäksi myös sisäinen kokemus. Sisäisellä kokemuksella tarkoitetaan sitä, että pystymme itse toimimaan omien arvojen ja päämäärien mukaisesti. Yksi omaehtoisuuden keskeisistä muodoista on mahdollisuus vaikuttaa omaan ajankäyttöön, oman ajan puute ei yksiselitteisesti tarkoita sitä, ettei vapaa-aikasi olisi sinun näköistäsi. Oman arjen rakentaminen vaatii usein itsetutkiskelua. Kenelle tai mille haluat varata aikaasi? Miten paljot haluat omaa aikaa? (Virtanen 2022, 101–102).

 

Petra huomaa itsessään jälleen kerran niitä piirteitä, joissa juoksee mieluummin muiden pillin tahtiin kuin omansa. Tarve vahvistaa omia rajoja huomataan yleensä, kun niitä ei enää ole. Välillä tuntuu, että vaikka olisi kuinka väsynyt, lupautuu silti auttamaan muita. Näiden omien rajojen vahvistaminen ja löytyminen on ensisijaisen tärkeää hyvinvoinnin ja palautumisen kannalta. Omalla kohdalla omien rajojen asettamiseen kuuluu esimerkiksi ei:n sanominen. Toisaalta omaehtoisuudessa on kyse myös siitä, että opimme tunnistamaan mille oikeasti haluamme sanoa kyllä. Ja, että sanomme sen, vaikka pelottaisi. (Virtanen 2022, 102–103).

 

Vaikka läheisten ihmisen kanssa ajan vietto onkin hyvinvoinnille hyväksi, myös yksin oleminen voi parhaimmillaan olla mahtava idea palautumisen kannalta. Ei myöskään aina tarvitse tehdä jotain – voi ottaa edes pienen hetken vain itselleen.

 

 Taidonhallinta

Tämä neljäs DRAMMA-mallin kohta viittaa aktiiviseen vapaa-ajan tekemiseen. Tekemiseen, jonka parissa luomme itselle sopivia haasteita ja oppeja ja niiden myötä saavutuksia sekä oppimisen tunteita. Taidonhallinnalla tarkoitetaan siis omien tietojen ja taitojen laajentamista uusille aihealueille. Uuden harrastuksen tai vaikkapa vieraan kielen opettelu näyttäytyvät usein positiivisessa valossa, kun niitä tarkastellaan työstä palautumista. Vaikka itsensä johtaminen vapaa-ajalla saattaa aiheuttaakin ponnisteluja, yleensä tällaiset toiminnot luovat uusia voimavaroja ja näin ollen tarjoavat pastapainoa arjelle. Miten juuri sinä olet haastanut itseäsi töiden tai koulun ulkopuolella? Entä minkä harrastuksen parissa koet onnistumisia ja uuden oppimista? (Virtanen, 109)

 

On hyvä pysähtyä miettimään miten palautumiselle ja tärkeille asioille saisi tehtyä kalenteriin tilaa. Vapaa-ajan tekeminen on oiva paikka täyttää merkityksellisyyden tunteet, jos niitä ei esimerkiksi tämänhetkisestä työpaikasta saa. Se tärkein palautumisen ja taidonhallinnan kannalta on tietenkin, jälleen, löytää ne itselle kutkuttavimmat asiat. Yksi keino näiden tarkasteluun ja löytämiseen on kiinnittää huomiota, milloin uppoudut johonkin aivan täysin – milloin pääset niin kutsuttuun flow-tilaan. Flow- eli virtauskokemus on tila, johon ihminen pääsee tehdessään jotain sopivasti haastavaa ja mielekästä. Siinä vallitsee tietynlainen tasapainotila: tekeminen ei ole liian tylsää tai helppoa, mutta ei myöskään liian vaikeaa. Tällainen tekeminen tuottaa usein oppimisen ja onnistumisen kokemuksia. Flow-tila voi olla jossain määrin tuttu monille. Siinä tilassa ihminen uppoutuu täysillä tekemiseen ja monesti ajantaju katoaa siinä sivussa ja tuntuu, että asiat sujuvat vähän kuin itsestään. (Virtanen 110–111).

 

Merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus

Kun puhutaan merkityksellisyydestä psykologisessa palautumisessa, puhutaan niistä merkityksistä, joita annamme toiminnallemme ja elämällemme. Kun koemme elämämme merkityksellisenä, voimme paremmin, löydämme motivaatiota tekemiseen ja tunnemme elämän elämisen arvoiseksi. Merkityksellisyys voi olla esimerkiksi arkisia rutiineja eikä mitään sen erikoisempaa – maailmaa parantavaa. Itserakennetut rutiinit ovat todennäköisesti omien arvojen mukaisia ja tukevat omaa hyvinvointia. Merkityksellinen vapaa-ajan tekeminen on huomattu olevan yhteydessä myönteisiin tunnekokemuksiin, rauhan tunteeseen sekä kokemuksen itsestään tärkeänä henkilönä. On tärkeämpää, että elämä tuntuu merkitykselliseltä, kuin se, että etsii väkisin taustalle elämän universaalia tarkoitusta. Kun puhutaan merkityksellisyyden merkityksestä psykologisessa palautumisessa, on kyse siitä että, jokaisella meitä on mahdollisuus elää merkitykselliseltä tuntuvaa elämää ja tunnistamme asiat, jotka saavat elämän tuntumaan elämisen arvoiselta. Se toteutuu joka päivä teoissamme ja valinnoissamme mitä teemme.  Kun mietitään merkityksellisyyttä, voidaan aloittaa sitä missä olemme nyt. Mitä merkityksellistä olet tehnyt, vaikka tällä viikolla? Entä miten voisit saada lisää sellaisia kokemuksia arkeesi? (Virtanen 2022, 120–125).

 

Merkityksellisyydestä puheen ollen. Mitkä ovat elämäsi merkityksellisimpiä ihmissuhteita ja onko niillä joku rooli palautumisessa? Ihmisen yksi tärkeimmistä psykologisista perustarpeista on yhteyden tunne toisiin ihmisiin ja läheisyys. On mahdollista, että hyvät ja läheiset ihmissuhteet voivat olla jopa kaikista merkittävin tekijä, joka lisää hyvinvointiamme vapaa-ajalla. Hyviä ihmissuhteita kuvaa psykologisen turvallisuuden tunne. Sen ja sosiaalisen tuen saaminen tukevat hyvinvointia myös työpaikoilla. Kun pystyy olemaan oma itsensä, on kuormittavistakin asioista helpompi puhua ja käsitellä niitä yhdessä muiden kanssa. Mitä turvallisemmin voimme kiintyä muihin, sitä turvallisemmin pystymme luottamaan itseemme ja omiin kykyihin. (Virtanen 2022, 133).

 

Lopuksi

Työ vie helposti suuren osan arjestamme niin, että muut osa-alueet omasta itsestä saattavat jäädä vähemmälle huomiolle kuin haluaisimme.  Vietämme aikaa usein työssä enemmän mitä työsopimuksessa lukee – psykologisessa mielessä. Työ valuu vapaa-ajalle, kun yritämme rentoutua ja palautua. Työstä on tullut viime vuosien saatossa, globalisaation, lisääntyvän kilpailun sekä teknologian kasvun myötä intensiivisempää. Se kuvaa työntekijän kokemusta työn kiihtymisestä ja vaativuuden lisääntymisestä eli työntekijöiltä vaaditaan työpaikoilla yhä enemmän kuin ennen.  Etätyöt ja korona-aika ovat varmasti vaikuttaneet viime vuosien aikana siihen mitä ajattelemme työelämästä. Työelämän eriarvoisuus, kiire, nämä voivat olla termejä, jotka ovat saaneet uusia merkityksiä kuluneiden vuosien aikana. Kriisit pakottavat meidät perusasioiden luo. Mitkä asiat ovat meille tärkeitä työelämässä? Entäpä vapaa-ajalla ja ihmissuhteissa? (Virtanen 179–181).

 

Kiinnitä huomiota palautumiseen jo silloin, kun asiat ovat hyvin. On mahdollista, että unelmaduunissakin voi uupua, jos laiminlyö itsestään huolehtimisen. Muista, että juuri se mikä sinua parhaiten auttaa palautumaan, ei välttämä ole sama asia, kuin somessa seuraamallasi vaikuttajalla tai työkaverillasi.  Tee jotain muuta, kuin se mikä kuormittaa ja tee jotain, mistä nautit. (Virtanen 189).

 

 

Lähteet:

Iltalehti. Hyvä olo. 2022. 7 merkkiä siitä, ettet palaudu riittävästi – ota käyttöön palautumispiirakka. Viitattu 8.12.2022. Tunnista, milloin olet palautunut ja milloin palautuminen on huonoa (iltalehti.fi)

Puhti. Palautuminen tapahtuu pääasiassa unen aikana. Viitattu 8.12.2022. Palautuminen tapahtuu pääasiassa unen aikana – Puhti

Työterveyslaitos. Palautuminen on tärkeä osa elämäntapamuutosta. Viitattu 8.12.2022. Palautuminen on tärkeä osa elämäntapamuutosta | Työterveyslaitos (ttl.fi)

Virtanen, A. 2022. Psykologinen palautuminen. Jyväskylä: Tuuma.

Kommentoi