Tampere
22 May, Wednesday
7° C

Proakatemian esseepankki

Progressiivisesti vai tasaisesti kaikille?



Kirjoittanut: Markus Tervo - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Vaikka molemmat dokumentit käsittelevät verotusta, löytyy niistä molemmista kuitenkin oma aatteensa ja linjansa. Martti Nybergin raportista paistaa läpi oikeiston arvoja, kun taas Vasemmistoliiton puheenjohtajan Martti Korhosen kolumni on kirjoitettu pitkälti ”työläispuolueen” aatteiden pohjalta vastalauseeksi porvarihallituksen ajamaa tasaveromallia kohtaan. Nybergin esitys käsittelee muun muassa työnteon ja verotuksen suhdetta, työhön kannustamista ja sen kannattavuutta sekä esittää oman mallinsa tasaverotuksesta joka hänen mukaansa olisi kasvua tukeva verojärjestelmä.

Nybergin mukaan nykyinen verojärjestelmä on hankala ja monimutkainen, ja ne ihmiset jotka suunnittelevat paremmin toimintaansa hyötyvät. Hänen mielestä on myös väärin että yksityinen elinkeinon harjoittaja hyötyy taloudellisesti enemmän jos hän omistaa yrityksen, kuin henkilö joka tekisi saman työn ilman yritystä. Nybergin lause ”Ei ole järkevää käyttää aikaansa miettien, miten paljon nostaa ansiotuloja, ja miten paljon pääomatuloja, jotta voi minimoida verotuksen” kiteyttää melko hyvin idean maksimaalisesta resurssien käytöstä jolla talouskasvu olisi hänen visionsa mukaan nopeinta. Tärkeimpänä pointtina tekstistä kuitenkin nousee esille sanoma siitä että tuloveropainotteisen järjestelmän vaihtaminen kulutusveropohjaiseen lisäisi mm. yritysten tuloja ja sen seurauksena myös investointeja sekä kotitalouksien säästämistä, mikä hänen mukaansa edistäisi tuottavuuden ja kansantalouden kasvua parhaiten varsinkin pitkällä aikavälillä.

Martti Korhosen suhtautuminen asiaan on lähestulkoon päinvastainen. Korhosen mukaan tasavero vallitsee jo poikkeuksetta kaikissa muissa verotettavissa kokonaisuuksissa poissuljettuna palkoista maksettavan tuloveron. Tämän tasaveron alle hänen mukaansa kuuluu esimerkiksi niin sosiaalimaksut, koulutusverot kuin pääoma- ja yritys- sekä kunnallisverotkin. Hän perustelee kantaansa sillä että progressiivinen verotus on yleisin verotusmuoto länsimaissa, ja hänen mielestään oikeudenmukaista olisi että kaikki verotuksen alaiset kohteet kuuluisivat progressiivisen verotuksen piiriin

Tasaveron hyödyt olisivat aikalailla juurikin niitä asioita joita jo aiemmin mainitsin, kuten mm. kannustinloukkujen vähentyminen sekä sen seurauksena mahdollinen talouskasvu mutta se pitäisi silti sisällään riskejä. Tasaverotus suosisi varsinkin ahkeria sekä yritteliäitä ihmisiä, mutta varjopuolena huonompituloisten voisi tehdä tiukkaa pärjätä arjessaan samalla veroprosentilla ns. ”rikkaiden” kanssa. Aate pohjautuukin hyvin oikeistolaiseen ajatukseen siitä että saat sen mitä ansaitset ja jonka eteen olet töitä tehnyt. Suomessa kuitenkin pitäisi olla kaikilla samanlainen mahdollisuus menestyä, mutta toki kotiolot ovat jokaisella erilaiset, ja itsensä jatkokouluttaminen voi olla köyhemmissä perheissä hyvin haasteellista ilman suurempaa pääomaa. Myös progressiivisesta verotusjärjestelmästä tasaveroon vaihtamista ei pystyttäisi järjestää hetkessä, joka tuottaisikin suuria haasteita, varsinkin kuin valtion tämänhetkinen talous on jo veloilla. Suurena riskinä olisi myös ihmisten välisten tuloerojen mahdollinen kasvamisen.

Toisaalta myös täydelliseen progressiiviseen verotusjärjestelmään siirtyminen toisi mukanaan luonnollisesti omat haasteensa. Voi vain kuvitella kuinka hankalaksi menisi nykyisillä resursseilla järjestää esimerkiksi tuloista riippuvainen arvonlisävero jokaiselle tuloluokalle erikseen. Jos kuitenkin ajatellaan mustavalkoisesti, niin suurempi määrä ihmisiä tulisi paremmin toimeen jos rikkailta otettaisiin enemmän ja jaettaisiin vähempivaraisille. Toisaalta se kuitenkin saattaisi tappaa ihmisiltä tavoitteellisuuden sekä halun menestyä, kun kovasta työstä ja uhrauksista saatu hyöty olisi lähes olematon. Keneltäköhän sitten otettaisiin kun rikkaita ei enää olisi, tai kuinka moni ylipäätään jaksaisi raahautua töihin, kun valtion tuillakin eläisi melkein yhtä mukavasti? Myös arvokas ja haluttu talouskasvu olisi tämän kaltaisessa tilanteessa melkoisen pientä.

 

Markus Tervo

Kommentoi