Tampere
29 May, Wednesday
11° C

Proakatemian esseepankki

Proakatemian pedagoginen perusta



Kirjoittanut: Ville Parkkila - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Proakatemian pedagoginen perusta

Timo Nevalainen

Mikael Lindell

Ville Parkkila

Proakatemiassa oppiminen tapahtuu aktiivisen osallistumisen ja yhdessä tekemisen kautta. Opiskelija on Proakatemiassa tiimiyrittäjä: aktiivinen ja vastuullinen toimija ja toiminnan omistaja, joka rakentaa vastuullista ja kestävää yritystoimintaa yhdessä toisten kanssa. Proakatemiassa johtaminen ja prosessit perustuvat jatkuvasti kehittyvään oppivan organisaation teoriapohjaan (esim. Nonakan ja Takeuchin tietoa luovan organisaation malli (1995) ja Sengen oppivan organisaation teoria (2006)), sekä käytännöstä karttuvaan kokemukseen ja tutkimustietoon. Tiimiyrittäjillä on keskeinen rooli Proakatemian rakenteiden kehittämisessä ja yhteisön strategisessa ja päivittäisessä johtamisessa.

Proakatemian pedagogiikan ja opetussuunnitelman ytimessä on Proakatemian polku yrittäjyyteen, eli arvopolku:

  • luottamus,
  • rohkeus,
  • tekeminen,
  • oppiminen ja
  • menestys

Arvot käsitetään ensisijaisesti yhteydessä tiimiyrittäjyyteen ja Proakatemian yhteisöön. Vahva tiimi ja Proakatemian yhteisö ovat parhaita yksilöiden kasvattajia ja heidän ainutkertaisten henkilökohtaisten vahvuuksiensa edistäjiä.

Keskeisiä suhtautumisen tapoja toisiin Proakatemiassa ovat ns. tunnustusasenteet (Honneth, 1996; Laitinen, 2012):

Kunnioitus, eli toisen kunnioittaminen ainutkertaisen arvokkaana ihmisenä, jolla on oikeus autonomiaan, sekä arvokkaita tavoitteita, jotka voivat limittyä omien tavoitteidemme kanssa. Toteutuakseen yksilön autonomia edellyttää toisten, yhteisön ja tiimin tukea. Kunnioitus on yksilön itsekunnioituksen kehittymisen edellytys.

Rakkaus, eli rakkaudellinen huolenpito toisen parhaan potentiaalin toteutumisesta. Rakkaus tunnustusasenteena tarkoittaa halua nähdä toinen parhaana mahdollisena itsenään ja aktiivista työtä sen eteen. Rakkaus on yksilön itsetunnon kehittymisen edellytys.

Arvostus, eli arvostava asennoituminen toisen saavutuksia ja hänen yhteiseksi hyväksi tekemäänsä työtä kohtaan. Arvostus on itsearvostuksen ja ammatillisen identiteetin kehittymisen edellytys.

Tunnustusasenteet ovat edellytys yksilön identiteetin (ml. yrittäjä- tai asiantuntijaidentiteetin) ja aktiivisen toimijuuden kehittymiselle ja Proakatemiassa valmentajan tehtävänä on toimia tiimiyrittäjille esimerkkinä tunnustusasenteista ja pyrkiä samalla aktiivisesti edistämään niitä tiimiyrittäjien suhtautumisessa toisiinsa.

Kuva 1. Proakatemian pedagogisten periaatteiden dynaaminen malli.

Yllä oleva kuvio kuvaa Proakatemian pedagogisen mallin filosofisia, psykologisia ja toiminnallisia periaatteita. Kuvion sisin sininen ympyrä kuvaa Proakatemian filosofisia ja maailmankatsomuksellisia periaatteita. Siihen kuuluvat jaetut, yhteisön kestävää yrittäjämäistä oppimista ja osallisuutta tukevat arvot, keskinäisiä suhteita määrittävät tunnustusasenteet, holistinen, kokonaisvaltainen ihmiskäsitys ja situationaalinen oppimiskäsitys, jossa painottuu oppimisen yhteys erilaisiin tilanteisiin, joissa olemme ja joihin osallistumme aktiivisina toimijoina, ja joissa muovaamme maailmaa yhdessä toisten kanssa (Anttila ym., 2017).

Keltainen kehä kuvaa Proakatemian psykologisia periaatteita, joihin kuuluvat keskeisimpänä motivaation itsemääräytymisteorian (Deci & Ryan, 2012; Ryan & Deci, 2020) keskeiset motivaatioon vaikuttavat tekijät, eli kokemus autonomiasta, pystyvyydestä ja kuulumisesta. Nämä psykologiset motivaatiotekijät, kuten myös luottamus ja rohkeus, ovat kiinteästi yhteydessä tunnustusasenteisiin yksilön ja jaetun toimijuuden perustana.

Uloin oranssi kehä kuvaa Proakatemian toiminnan keskeisiä periaatteita, joista keskeisimmät ovat tiimiyrittäjyys ja tiimioppiminen. Käytännön toiminnassa on tärkeää jättää riittävästi tilaa reflektoinnille jadialogille. Proakatemiassa yksilön, tiimin ja yhteisön reflektointia tukevat tiimioppimisen malliin kuuluvat käytännöt:

  • Valmennuskeskustelut
  • Lukeminen ja esseet
  • Projektipalautteet (tarkistuspisteet, loppupalautteet)
  • Pajat ja dialogi
  • Mökkipajat
  • Tiimin ja Proakatemian johtoryhmä
  • Proakatemia-päivät

Reflektoinnin ja dialogin vaikuttavuus testataan toistuvasti käytännössä yhdessä tekemällä asiakasprojekteissa, erilaisissa tiimihaasteissa (Tiimidiili, Myyntipäivät, 24H, Final Camp -projekti) ja tiimin johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä. Teot ja aivan erityisesti yhteiset teot kertovat tiimin todellisuudesta enemmän kuin sanat.

Jatkuva dialogi ja yhdessä tekeminen asiakasprojekteissa, tiimihaasteissa ja tiimin johtamisessa muodostavat transformatiiviseen oppimiseen ja kasvuun johtavan ymmärryksen ja tulkinnan kehittymisen kehän. Monipuolisissa haasteissa menestyminen ja onnistumisten ja prosessien päättymisen juhliminen yhdessä on tärkeää ammatillisen itsetunnon kehittymisen ja koko yhteisön hengen kannalta.

 

 

 

Tiimiyrittäjyys

Proakatemiassa opinnot suoritetaan tiimissä. Aloittaessaan opinnot Proakatemiassa opiskelija sitoutuu toimimaan tiimiyrittäjänä 10-20 opiskelijasta koostuvassa, valmentajien ennen opintojen alkua määrittelemässä tiimissä. Tiimiin sitoutuminen koko Proakatemian ajaksi on keskeinen osa oppimisprosessia, johon kuuluu myös ammattimainen ja vastuullinen työskentely erilaisten tiimin toimintaan kuuluvien jännitteiden keskellä. Tiimiyrittäjien on tärkeää oppia suhteuttamaan omat henkilökohtaiset tavoitteensa tiimin yhteisiin tavoitteisiin ja tukea, auttaa ja kannustaa toisia tiimin yhteisten tavoitteiden eteen tehtävässä työssä. Opiskelu Proakatemiassa on mahdollista vain tiimiyrityksen jäsenenä.

 

Tiimioppiminen

Tiimioppiminen on tiimin kollektiivinen jatkuvan harjoituksen kautta saavutettava kyvykkyys, joka auttaa tiimiä menestymään, eli saavuttamaan yhdessä tiimin toiminnalle asettamiaan arvokkaita tavoitteita (Senge, 2006). Tiimiyrittäjät ovat oman oppimisprosessinsa lisäksi vastuussa toistensa oppimisen ja yrittäjänä ja ammattilaisena kasvun tukemisesta ja rohkaisemisesta. Tiimioppimisen prosessin lopputulos on kiinni tiimiyrittäjien sitoutumisesta tiimin ja yhteisön toimintaan, sekä niiden jatkuvaan kehittämiseen.

Proakatemiassa noudatetaan Tampereen ammattikorkeakoulun tutkintosääntöä ja muita opiskelua koskevia sääntöjä ja ohjeita. Tutkintojen tavoitteet Proakatemiassa perustuvat eurooppalaisen tutkintojen viitekehykseen (EQF) pohjautuvan kansalliseen tutkintojen viitekehyksen (FiNQF) vaativuustasoihin 6 (Amk-tutkinto) ja 7 (ylempi Amk-tutkinto) (Opetushallitus). Tiimiyrittäjyys ja tiimioppiminen kehittävät yksilön ammatillisten tietojen, taitojen ja osaamisten lisäksi tiimiyrittäjien kykyä johtaa monimutkaisia projekteja ja tehdä itseä ja toisia koskevia päätöksiä muuttuvissa toimintaympäristöissä. Tiimiyrittäjät vastaavat jo opintojensa aikana oman osaamisensa kehittämisen lisäksi myös toisten tiiminsä jäsenten kehittymisen tukemisesta. Tiimiyrittäjä kehittää omien elinikäisen oppimisen valmiuksiensa lisäksi työyhteisönsä kykyä tukea elinikäistä oppimista.

Valmentajan rooli Proakatemiassa

Opetushenkilöstö toimii Proakatemiassa tiimivalmentajina (Partanen, 2012). Tiimivalmentajan ensisijainen tehtävä on auttaa Proakatemiaa ja tiimiä kehittymään oppivina organisaatioina ja tukea tiimiyrittäjien ammatillista ja henkilökohtaista kasvua tiimin jäseninä. Tiimiyritys prosesseineen ja jännitteineen on tiimiyrittäjän ensisijainen oppimisen viitekehys ja sitä tukeva yhteisö. Vahva tiimi on yksilöiden kasvun ja oppimisen prosessin välttämätön edellytys Proakatemiassa.

Valmentajan tehtävä on olla omalla toiminnallaan esimerkkinä Proakatemian arvoista ja huomion suuntaamisesta kaikissa tilanteissa kohti sitä mikä on yhteisesti arvokasta, ylläpitää tiimin toiminnan ja oppimisen kannalta suotuisaa turvallista ilmapiiriä yhteistyössä tiimin jäsenten kanssa, sekä haastaa ja rohkaista tiimiä ja tiimiyrittäjiä harjoittamaan ja hyödyntämään parasta potentiaaliaan. Tiimivalmentaja avaa ja antaa tilaa tiimiyrittäjille näkyä ja toimia rohkeasti yhteisölle ja tiimille arvokkailla tavoilla.

Lisäksi tiimivalmentajan vastuisiin kuuluvat korkeakoulun opetushenkilöstölle asettamat opetukseen kuuluvat ja hallinnolliset velvoitteet.

 

 

Kirjallisuutta

Anttila, E., Pohjola, H., Löytönen, T., & Kauppila, H. (2017). Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. 10138/185061. https://taju.uniarts.fi/handle/10024/7086

Deci, E. L., & Ryan, R. M. (2000). The “What” and “Why” of Goal Pursuits: Human Needs and the Self-Determination of Behavior. Psychological Inquiry, 11(4), 227–268. https://doi.org/10.1207/S15327965PLI1104_01

Honneth, A. (1996). The struggle for recognition: The moral grammar of social conflicts. MIT Press.

Laitinen, A. (2012). Social bases of self-esteem: Rawls, Honneth and beyond. Nordicum-Mediterraneum,7(2). https://doi.org/10.33112/nm.7.2.2

Nonaka, I., & Takeuchi, H. (1995). The Knowledge-Creating Company: How Japanese Companies Create the Dynamics of Innovation. Oxford University Press.

Opetushallitus. Tutkintojen viitekehykset. Luettu 11.5.2021. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tutkintojen-viitekehykset

Partanen, J. (2012). Tiimivalmentajan parhaat työkalut. Partus.

Ryan, R. M., & Deci, E. L. (2020). Intrinsic and extrinsic motivation from a self-determination theory perspective: Definitions, theory, practices, and future directions. Contemporary Educational Psychology, 101860. https://doi.org/10.1016/j.cedpsych.2020.101860

Senge, P. M. (2006). The Fifth Discipline: The Art & Practice of The Learning Organization (Revised & Updated edition). Doubleday.

Tampereen korkeakouluyhteisö. TAMKin tutkintosääntö. Luettu 11.5.2021. https://www.tuni.fi/opiskelijanopas/kasikirja/tamk?page=2264

Kommentoi