Tampere
23 Apr, Tuesday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Kansainväliset suhteet: Power distance – valtaetäisyys



Kirjoittanut: Lauriina Matilainen - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Cultures and Organizations- Intercultural Cooperation and Its Importance for Survival
Gert Jan Hofstede
Geert Hofstede
Michael Minkov
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Tämä essee on jatkoa “Individualismi ja kollektivismi”- esseelle. 

Kävin vaihdossa Intercultural managementin kurssin, jossa käsittelimme erilaisia kulttuurillisia eroja. Kurssilla käytimme materiaalina Geert Hofsteden, Gert Jan Hofsteden sekä Michael Minkovin kirjoittamaa kirjaa (pdf-dokumenttia) nimeltä Cultures and Organizations- software of the mind. 

 

Tässä esseessä tulen kertomaan “High power distance” ja “low power distance” termeistä eli suomennettuna valtaetäisyyksistä. Ainakin minulle nämä valtaetäisyys termit eivät kertoneet mitään, joten perehdytään niihin ensimmäisenä. 

 

  1. Power distance eli valtaetäisyys 

Valtaetäisyydellä tarkoitetaan sitä, miten vähemmän valtaa omaavat yksilöt instituutiossa ja organisaatiossa odottavat ja hyväksyvät valtajakauman epätasaisuuden. Valtaetäisyys näkyy eri sosiaaliluokkien välillä, mutta niin myös koulutuksessa, ammateissa kuin yhteiskunnallisessa asemassakin. (Hofsteden, Hofsteden & Minkov 2010, 64-65.) 

Valtaetäisyyksiä voidaan mitata esimerkiksi Hofsteden kehittämällä power distance indeksillä. Tämä indeksi perustuu kyselylomakkeisiin, joissa ihmisiltä kysytään heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan valtasuhteista ja hierarkioista omassa yhteiskunnassaan tai organisaatiossaan. Kysymykset voivat liittyä esimerkiksi siihen, kuinka hyväksyttävänä pidetään epätasaista valtajakaumaa, tai kuinka paljon odotetaan, että johtajat ovat etäisiä tai läheisiä alaisilleen. Lisäksi valtaetäisyyttä voidaan mitata esimerkiksi tarkastelemalla eri sosiaaliryhmien, kuten eri ammattien tai sosiaaliluokkien, välistä valtajakaumaa ja hierarkioita sekä näiden ryhmien välistä kommunikaatiota ja vuorovaikutusta. (Hofsteden, Hofsteden & Minkov 2010, 64-65.) 

 

2. Valtaetäisyys perheissä  

2.1 High power distance – korkea valtaetäisyys 

Valtaetäisyys näkyy perheissä erilaisina kasvatuskäytäntöinä ja perhesuhteiden dynamiikkana. Korkeassa valtaetäisyydessä lapset ovat hyvin tottelevaisia vanhempiensa suhteen sekä kunnioittavat vanhempiensa auktoriteettia. Monesti nuoremmilta lapsilta odotetaan väistymistä vanhempien lasten tieltä ja itsenäistä käyttäytymistä ei kannusteta. Perheissä vanhempien ja isovanhempien arvostusta pidetään perusarvona ja tätä arvoa opetetaan lapsille varhain. Korkean valtaetäisyyden perheissä on vahva riippuvuuden kaava vanhemmista. Lapsilta odotetaan tukea taloudellisesti sekä apua vanhempien vanhetessa. (Hofsteden ym. 2010, 67.) 

 

2.2 Low power distance – matala valtaetäisyys 

Matalan valtaetäisyyden perheissä lapsia kohdellaan tasa-arvoisina ja heitä kannustetaan itsenäiseen käyttäytymiseen jo nuoresta iästä lähtien. Yleensä perheen jäsenten väliset suhteet ovat vähemmän hierarkisia. Lasten odotetaan ilmaisevan mielipiteensä ja kyseenalaistavan vanhempiensa näkemyksiä. Lasten kasvaessa heistä tulee itsenäisempia eivätkä he ole riippuvaisia vanhemmistaan. He eivät myöskään tarvitse vanhenpiensa lupaa tai mielipiteitä. Aikuisina heiltä odotetaan huolehtivan itsestään ilman vanhempien taloudellista tukea tai odotusta elää vanhempiensa kanssa. (Hofsteden ym. 2010, 67.) 

 

3. Valtaetäisyydet koulussa/työpaikalla 

3.1 High power distance 

Korkea valtaetäisyys näkyy myös kouluissakin. Se on verrattavissa korkean valtaetäisyyden perhesuhteisiin. Kouluissa sekä työpaikoilla on selkeä hierarkia ja sitä kaikki osaavat noudattaa. Korkean valtaetäisyyden ympäristöissä työntekijät tai oppilaat eivät välttämättä tee paljon yhteistyötä keskenään samalla tasolla olevien kanssa, vaan kommunikaatio ja yhteistyö keskittyvät enemmän hierarkioiden sisällä. Opettajia kunnioitetaan ja opettajan kanssa ei olla eri mieltä. Oppilaat saavat puhua luokassa vain, kun heitä kutsutaan ja välillä he joutuvat seisomaan, ellei paikkoja luokasta löydy. Jos lapsi käyttäytyy huonosti, vanhemmat kutsutaan paikalle ja he “joutuvat auttamaan” lapsen kuriin. Myös “ruumiillinen kuritus” on monissa korkean valtaetäisyyden kouluissa sallittua. (Hofsteden ym. 2010, 70-71.) 

Työpaikoilla esimiehet ja alaiset pitävät toisiaan eriarvoisina. Oma-aloitteisuudesta ei ole tietoakaan työntekijöiden puolesta, sillä työntekijät olettavat, että heille kerrotaan mitä pitää tehdä. Lisäksi palkkausjärjestelmässä on suuria eroja organisaation ylimmän ja alimman tason välillä. Epätasa-arvoisuus näkyy myös erityisoikeuksissa, sillä esimiehillä on joitakin erityisoikeuksia. Korkean valtaetäisyyden työpaikoissa kommunikaatio työntekijän ja työnantajan välillä tulisi alkaa työnantajan aloitteesta. Myös alaisten ihanteellinen esimies on se, jonka he kokevat mukavimmaksi ja jota eniten kunnioitetaan. Myös se, joka on hyväntahtoinen autoritaattori tai “hyvä isä” nähdään ihanteellisena esimiehenä. (Hofsteden ym. 2010, 73.) 

 

3.2 Low power distance 

Matalan valtaetäisyyden maissa koulutus on tasa-arvoista. Tasavertaisuus on molemminpuolista opettajien ja oppilaiden välillä. Opiskelijoiden oma-aloitteisuus näkyy luokassa, sillä opiskelijoilta odotetaan kysymyksiä ja tarkennuksia, mikäli asia on vaikea ymmärtää. Kuten yllä mainittiin korkean valtaetäisyyden kouluissa opiskelijan “ruumiillinen kuritus” on sallittua, mutta matalan valtaetäisyyden kouluissa tämä nähdään lapsen pahoinpitelynä. (Hofsteden ym. 2010, 70-71.) 

Työpaikoilla matala valtaetäisyys näkyy tasa-arvona. Jonkinlainen hierarkia on tehty käytännön vuoksi, mutta se ei vaikuta ihmisten välisiin suhteisiin. Palkkaerot huippu- ja pohjapalkkojen välillä ovat pieniä. Lisäksi alaiset odottavat tulevansa kuulluiksi ennen päätöksen tekemistä, joka vaikuttaa heidän työhönsä, mutta he hyväksyvät, että pomo on se, joka lopulta päättää. (Hofsteden ym. 2010, 73.) 

 

4. Pohdinta 

Huomasin vaihdossa ollessani muutamia pointteja joita yllä mainitsinkin. Esimerkiksi moni italialainen sekä espanjalainen asui vielä vanhempiensa luona. Ihmettelimme hieman tätä, sillä monet suomalaiset nuoret muuttavat omiin koteihin noin 18-vuotiaina. Voi olla, että tähän vaikuttaa varakkuus, sillä ulkomailla yliopistot maksavat paljon. Huomasin kuitenkin, että Italia ja Espanja kuuluvat korkean valtaetäisyyden maihin, joten heille se on myös luonnollisempaa asua pidempään vanhempien luona. 

Kurssin edetessä oli helpompaa huomata mistä maasta kotoisin olevat opiskelijat kuuluvat mihinkin kategoriaan. Esimerkiksi juuri italialaiset ja espanjalaiset kuuluivat enemmän korkean valtaetäisyyden piiriin kuin esimerkiksi me suomalaiset ja ruotsalaiset olimme selkeästi matalan valtaetäisyyden piirissä. Maat sijoittuvat pitkälti saman kaavan mukaisesti individualismin ja kollektivismin kanssa. Individualismiset maat ovat yleensä myös matalan valtaetäisyyden maita. Korkean valtaetäisyyden maat ovat monesti kollektivismisia maita. (Hofsteden ym. 2010, 59.) 

 

Tuntuu, että tällä kurssilla opin valtavasti erilaisuuksia eri kulttuurien välillä. On monia asioita, joita olin tiennyt, mutta tämän kurssin avulla opin ymmärtämään sieltä syvemmän tarkoituksen. Esimerkiksi valtaetäisyydet olisi hyvä tiedostaa, mikäli tekee kaupankäyntiä vastapuolen kulttuurin kanssa. Lisäksi oli mielenkiintoista päästä näkemään tunnilla käytyjä asioita myös ulkomaailmassa. Huomasin esimerkiksi Marokossa ollessani, kuinka suuri ero siellä oli verrattuna Suomeen. Marokko kuuluu kollektivismisiin ja korkean valtaetäisyyden maihin ja sen näki konkreettisesti. Monet “meidän ikäiset” asuivat vanhempiensa luona sekä saattoivat auttaa heitä rahallisesti. Myös asiakaspalvelussa huomasi selkeän eron. Mikäli kuuluit “parempaan” asiakaskuntaan, sait selkeästi parempaa palvelua. 

Toivottavasti tämä essee opetti sinulle jotain uutta. Oli erittäin mielenkiintoista perehtyä valtaetäisyyden aihealueeseen ja verrata sitä tosielämäntilanteisiin.  

 

 

 

Lähteet 

Hofstede, G. Hofstede, G & Minkov, M. 2010. Cultures and organisations. Sofware of the mind. Intercultural Cooperation and Its Importance for Survival. Pdf-dokumentti. Viitattu 20.2.2024 

 

 

 

 

Kommentoi