Tampere
26 May, Sunday
19° C

Proakatemian esseepankki

Pelastussuunitelma on osa työ- ja asiakasturvallisuutta



Kirjoittanut: Jenni Rupponen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Tässä esseessä käsittelen työ- ja asiakasturvallisuutta sekä työturvallisuus- ja pelastuslakia toimintaympäristön näkökulmasta ja pelastussuunnitelmaa. Lopuksi esittelen pelastussuunnitelmaa osuuskuntamme alla toimivan kahvilan näkökulmasta.

Toimintaympäristö ja työturvallisuus

Työturvallisuuskeskus (n.d.) määrittelee työturvallisuuden näin: ”Työturvallisuus on sitä, että fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset työolosuhteet ovat kunnossa.” Työnantajalla on huolehtimisvelvoite, mikä tarkoittaa sitä, että työantaja on velvollinen huolehtimaan työpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Työnantajan tulee kattavasti selvittää työympäristön vaaratekijät. Kun työympäristöä suunnitellaan, työnantajan tulee huolehtia siitä, että työntekijän turvallisuuteen liittyvät näkökohdat otetaan huomioon. (Työturvallisuuskeskus, n.d.)

Työturvallisuuslaki (738/2002, 32 §) määrää, että työpaikan rakenteiden, materiaalien ja varusteiden sekä laitteiden tulee olla turvallisia. Lisäksi työpaikan kulkuteiden, käytävien, uloskäytävien ja pelastusteiden, työskentelytasojen ja muiden alueiden, joissa työntekijät työnsä vuoksi liikkuvat, on oltava turvallisia. Ne on myös pidettävä turvallisessa kunnossa. Työpaikalla on oltava riittävä määrä asianmukaisia uloskäytäviä ja pelastusteitä, jotka on aina pidettävä vapaana. Myös asianmukaiset turva- ja muut merkinnät on oltava kunnossa.

Lisäksi työturvallisuuslain (738/2002) 12 §:ssä määrätään seuraavasti: ”Työympäristön rakenteita, työtiloja, työ- tai tuotantomenetelmiä taikka työssä käytettävien koneiden, työvälineiden ja muiden laitteiden sekä terveydelle vaarallisten aineiden käyttöä suunnitellessaan työnantajan on huolehdittava siitä, että suunnittelussa otetaan huomioon niiden vaikutukset työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen ja että ne ovat aiottuun tarkoitukseen soveltuvia.”

Työturvallisuus on osa työpaikan päivittäistä toimintaa ja johtamisjärjestelmää ja sen pitäisikin olla osa arkea. Työpaikan työprosessit, toimintatavat, olosuhteet ja vaaratekijät on tunnistettava, jotta työturvallisuus olisi hallinnassa. Valaistus, äänet ja sisäilma vaikuttava työtilojen turvallisuuteen. Lisäksi esimerkiksi lattialla lojuvat tavarat aiheuttavat kompastumisriskin. Vaikka työturvallisuudesta huolehtiminen on työnantajan velvollisuus, on vastuu myös työntekijöillä. Työnantajan tulee perehdyttää työntekijät turvallisiin toimintatapoihin ja työntekijän on noudatettava huolellisuutta, harkintaa sekä annettuja ohjeita. (Verkkokoulu.com, n.d.)

Työturvallisuuteen liittyy paljon myös mm. psyykkisiä ja sosiaalisia puolia, joita en käsittele tässä esseessä. Näitä ei kuitenkaan sovi unohtaa työturvallisuussuunnittelua tehdessä. Tiivistettynä toimintaympäristön näkökulmasta on tärkeää, että rakenteet, tilat ja laitteet ovat turvallisia ja huollettavissa. Työ tulee järjestää niin, että turvallinen toimiminen on mahdollista. Onnettomuuden sattuessa ensiavun saamisen ja/tai tilasta poistumisen on oltava helppoa, eikä esimerkiksi pelastusväylillä saa säilyttää tavaraa.

Mitä on asiakasturvallisuus?

Yllätyin käyttäessäni hakusanaa ”asiakasturvallisuus”, että suomenkielisiä hakuvaihtoehtoja tuli lähes pelkästään sote-alan potilas- ja asiakasturvallisuudesta. Sote-alan asiakasturvallisuus ei kuitenkaan ollut se, mitä tarkoituksenani oli tässä hakea. Vaihdoin hakusanaksi siis englanninkielisen ”customer safety”, jotta sain tietoa asiakasturvallisuudesta muun liiketoiminnan kontekstissa.

Palvelualoilla, missä työntekijät ja asiakkaat toimivat ja oleskelevat samoissa tiloissa, voi asiakkaalle aiheutuvat rikit olla samanlaisia kuin työntekijöille. Yhä useammin työturvallisuutta suunnitellessa tulee ottaa huomioon myös asiakasnäkökulma. Asiakkaalle aiheutunut vaara voi olla niin inhimillisestä, maineenhallinnallisesta kuin taloudellisestakin näkökulmasta iso isku. Tämän vuoksi asiakaspalvelussa on syytä ottaa huomioon myös turvallisuus ja hyvinvointi. Tehokkaita tapoja huolehtia asiakkaiden turvallisuudesta on parantaa ilmanlaatua ja ilmanvaihtoa, poistaa kaatumis- ja liukastumisriskejä, huolehtia riittävästä valaistuksesta, huolehtia paloturvallisuudesta sekä henkilökunnan palontorjuntataidoista (sammuttimien käyttö), laittamalla varoituskyltit niitä vaativiin paikkoihin sekä huolehtia ruuhkan tai tungoksen välttämisestä. (Canadian Occupational Safety, 2022.)

Asiakasturvallisuus on tärkeää kaikille liiketoiminnoille. Asiakkailla on oltava turvallinen kokemus tehdessään ostosta tai odottaessaan palvelun valmistumista. Kylttien asettaminen oikeille paikoille on tärkeää: esimerkiksi autokorjaamon vastaanottotilaan on tärkeää asettaa kyltti, että asiakkaat eivät saa astua itsenäisesti korjaamon puolelle turvallisuusriskin vuoksi. Lisäksi mahdolliset viat ja vauriot – kuten vesivuodot, rikkinäiset hyllyt tai irtonaiset lattialaatat – on korjattava nopeasti. Turvakartioilla voidaan varoittaa esimerkiksi liukkaasta tai vaurioituneesta lattiasta. Asiakkaita on autettava mahdollisten raskaiden esineiden kanssa, jotta he eivät satuta itseään. Lisäksi onnettomuuden sattuessa asiakkaita on tiedotettava, ohjattava ja autettava. (Labbate, 2017.)

Turvallisuus on osa asiakaspalvelua. Leonard (2023) kirjoittaa, että turvallisuuden puute on äärimmäinen katastrofi, joka voi tuhota asiakaskokemuksen. On hyvin vaikea toipua turvallisuuspuutteesta johtuneesta negatiivisesta asiakaskokemuksesta, vaikka tilanteessa olisi kuinka kohtelias ja mukava tahansa. Leonard väittääkin, että turvallisuus on selvästi asiakaspalvelua tärkeämpää. Yritykselle on paljon helpompaa toipua jonkin prosessin epäonnistumisesta kuin heikoista turvallisuusstandardeista johtuneesta asiakkaan kaatumisesta ja tästä aiheutuneesta oikeusjutusta.

Tiivistettynä asiakasturvallisuuteen vaikuttavat monet samat asiat kuin työturvallisuuteenkin. Asiakasturvallisuus on tärkeä osa liiketoimintaa ja tulisi ottaa huomioon arjessa toimintaympäristössä. Toimitilojen rakenteet, kuten kynnykset ja portaat on merkittävä hyvin kompastusriskin välttämiseksi. Kosteat lattiat on merkittävä varoituskyltillä, jotta asiakkaat osaavat olla varovaisia ja ymmärtävät liukastumisvaaran. Hätäuloskäynnit on merkittävä selkeästi. Lisäksi työntekijät on perehdytettävä niin, että asiakasturvallisuus on osa toimintaa ja että henkilökunta osaa toimia onnettomuuden sattuessa.

Pelastuslaki määrää pelastussuunnitelmasta

Pelastuslaki (379/2011, 14 § ja 15 §) määrää, että rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmaan on sisällyttävä suunnitelma tulipalojen ja muiden vaaratilanteiden syntymisen ehkäisystä; henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamisesta vaaratilanteissa; varautumisesta tulipalojen sammuttamiseen ja muihin pelastustoimenpiteisiin, joihin omatoimisesti kyetään; poistumisen turvaamisesta tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteistä pelastustoiminnan helpottamiseksi.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK on laatinut kattavan pelastussuunnitelmaoppaan työpaikoille. Opas muistuttaa, että pelastussuunnitelma laaditaan kiinteistön käyttäjiä varten, ei viranomaisille. Pelastussuunnitelmaan sisältyy sekä vaaratilanteiden ennaltaehkäisy että varautuminen ja toimintaohjeet vaaratilanteen sattuessa. Olennaisimpia turvallisuusasioita on poistumisturvallisuus ja toiminnanharjoittajan onkin aina huolehdittava, että henkilökunnalle ja asiakkaille tarkoitetut poistumisreitit ovat kunnossa. (Pasi ym. 2022, 8–9.)

Case Kahvila Laikku

Osuuskuntamme alla toimii Kahvila Laikku. Kahvila sijaitsee Kulttuuritalo Laikun tiloissa. Mahdollinen pelastussuunnitelman laatiminen nousi esiin, kun Kulttuuritalossa tuli palohälytys, jonka vuoksi myös kahvilan tilat oli tyhjennettävä.

Pelastuslaki vaatii pelastussuunnitelman ravintoloille ja vastaaville tiloille, joilla on yli 50 asiakaspaikkaa (Pasi ym. 2022, 67). Kahvila Laikussa asiakaspaikkoja on 26, joten tämän puolesta lain edellyttämä vaatimus ei täyty. Pelastuslaissa mainitaan myös seuraava kohta: ”kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat”. Mikäli Kulttuuritalo Laikku on suojeltu kohde, tämä kohta täyttyisi (esseen kirjoitushetkellä ei ole tietoa, onko Kulttuuritalo suojelun alainen).

Pelastussuunnittelusta vastaa rakennuksen haltija. SPEKin pelastussuunnitelmaopas kertoo, että kun rakennuksessa toimii useampi pelastussuunnitelman laatimiseen velvoitettu toiminnanharjoittaja, tulee rakennuksen haltijan laatia pelastussuunnitelma yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa. (Pasi ym. 2022, 20.)

Tulkitsen ylläolevia ohjeita niin, että Kahvila Laikku ei itsessään ole lain mukaan velvollinen laatimaan pelastussuunnitelmaa. Kahvilan toiminnan pitäisi kuitenkin sisältyä Kulttuuritalo Laikun yhteiseen pelastussuunnitelmaan. Tampereen kaupungin materiaalien mukaan Kulttuuritalo Laikun pelastussuunnitelma on tehty tai päivitetty vuonna 2018. Saman materiaalin mukaan pelastussuunnitelmia pidetään yllä ja niiden ajantasaisuus tarkistetaan ennen lakisääteisiä palotarkastuksia. (Jaatinen 2021.)

Vaikka pelastussuunnitelma ei olekaan lain mukaan pakollinen Kahvila Laikulle, on yrittäjien hyvä käydä läpi, kirjata ylös ja perehdyttää tarpeelliset osat myös työntekijöille näistä:

  • Kulttuuritalo Laikun pelastussuunnitelma ja kahvilaa koskevat osat (esimerkiksi hätäuloskäynnit ja kokoontumispaikka, palohälytinjärjestelmän toimivuuden tarkastus)
  • Kahvilan uloskäynnit ja niiden esteettömyys – varmistus, että tavaraa ei säilytetä uloskäyntien edessä
  • Kompastumis- ja liukastumisriski – tavaraa ei tulisi säilyttää lattioilla, kulkuväylät pidettävä esteettöminä ja läikkyneet nesteet on kuivattava heti
  • Onnettomuuden sattuessa: mistä löytyy ensiaputarvikkeet, osaavathan kaikki käyttää niitä
  • Tulipalon sattuessa: mistä löytyy ensisammutusvälineistö, osaavathan kaikki käyttää niitä
  • Keittiössä olevat riskialttiit paikat – miten näissä voidaan välttää työtapaturmat
  • Asiakastilojen riskipaikat – onko esimerkiksi kynnyksiä tms, joihin on hyvä kiinnittää huomiota
  • Yleinen hätänumero 112 ja tilan osoite on hyvä olla selkeästi näkyvillä
  • Toimintaohjeet tulipalon (tai muun onnettomuuden) sattuessa tulostettuna seinälle – tästä löytyy hyvä esimerkki esimerkiksi SPEKin pelastussuunnitelmaoppaan sivulta 51

 

On hyvä muistaa, että turvallisuus on tärkeä osa liiketoimintaa ja se on koko henkilöstön asia.

 

 

LÄHTEET

Canadian Occupational Safety. 2022. Seven effective strategies on how to maintain customer safety. Viitattu 29.9.2023.
https://www.thesafetymag.com/ca/topics/leadership-and-culture/seven-effective-strategies-on-how-to-maintain-customer-safety/408223

Jaatinen, T. 2021. Hyvä hallinto- ja johtamistapa sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen ja tuloksellisuus. Tampereen kaupungin kulttuuri- ja taideyksikkö / kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut (ladattava diashow).
https://tampere.cloudnc.fi/download/noname/%7Bbf0bb4b6-07d5-488f-96c0-e74f4c37e4aa%7D/4725581

Labbate, V. 2017. Example of Customer Safety Policy. Viitattu 29.9.2023.
https://bizfluent.com/about-6638724-example-customer-safety-policy.html

Leonard, J. 2023. Is Safety a Part of Customer Service? Viitattu 1.10.2023.
https://www.business2community.com/customer-experience/safety-part-customer-service-0722603

Pasi, I.; Huhtala, M.; Leino I.; Majamaa J. 2022. Pelastussuunnitelmaopas työpaikoille. Helsinki: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK.
https://www.spek.fi/wp-content/uploads/2022/04/Pelastussuunnitelma_opas_tyopaikoille.pdf

Pelastuslaki 379/2011, 14 §: Omatoiminen varautuminen ja 15 §: Pelastussuunnitelma. Viitattu 1.10.2023.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379/

Työturvallisuus. N.d. Verkkokoulu.com. Viitattu 29.9.2023.
https://verkkokoulu.com/tyoturvallisuus/

Työturvallisuuskeskus. N.d. Viitattu 29.9.2023.
https://ttk.fi/, https://ttk.fi/tyoturvallisuus/, https://ttk.fi/tyoturvallisuus/vastuut-ja-velvoitteet/tyonantajan-yleiset-velvollisuudet/.

Työturvallisuuslaki 738/23.8.2002, 12 §: Työympäristön suunnittelu ja 32 §: Työpaikan rakenteellinen ja toiminnallinen turvallisuus ja terveellisyys. Viitattu 29.9.2023.
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738/

Kommentoi