Tampere
19 May, Sunday
10° C

Proakatemian esseepankki

Öyhöttäminen Proakatemialla



Kirjoittanut: Eemi Mäenpää - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Öyhökratia: Ketä kuunnellaan, kun kaikki puhuvat
Johannes Koponen
Jussi Pullinen
Minea Koskinen
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johdanto

On vuosi 2023, ja ulisijat ovat jo aikaan sitten saaneet vallan. Sosiaalisessa mediassa – tuossa aikuisten Hoplopissa, jossa jokainen voi leikkiä mielipidevaikuttajaa – ulinan määrä on ollut kovassa kasvussa jo useamman vuoden ajan, ja mielipiteitä jaetaan muille pyynnöstä tai pyytämättä. Sillä ei ole väliä minkälainen faktapohja omilla mielipiteillä on, vaan sillä miten pitää kaikista kovinta ääntä. Tässä kaikessa on kyse öyhökratiasta. Jo vuosia jatkunut öyhöttäminen on alkanut hiipimään myös Proakatemialle, ja nyt mielipidevaikuttamista harrastetaan pienessä mutta pippurisessa yhteisössämme jatkuvasti enemmän ja enemmän.

Kuten perinteisessä öyhöttämisessä, myös Proakatemialla öyhöttäminen tapahtuu pääasiassa sähköisissä alustoissa kuten esseepankki ja teams-palvelu. Trendi on huolestuttava, jokaisella on sanansa sanottavana ja mielipiteitähän on kuunneltava, oli ne faktoihin nojaavia tai ei. Miten tähän pisteeseen on päädytty? Eiköhän sukelleta öyhöttämisen historiaan.

Öyhöttämisen historian lyhyt oppimäärä

Öyhöttäminen terminä ei ole mitenkään uusi, termiä on käytetty jo usean vuosikymmenen ajan. Johannes Koposen, Minea Koskisen ja Jussi Pullisen kirjoittama Öyhökratia: Ketä kuunnellaan, kun kaikki puhuvat -kirjan mukaan ”öyhöttää” -termin juuret ovat syvällä suomalaisissa murteissa. Toisaalla öyhöttämisellä on kuvattu ns. isottelua, kun taas toisella puolella Suomea, sillä on tarkoitettu enemmänkin humalaista öykkäröintiä. Tänä päivänä termi on kuitenkin saanut uuden merkityksen, jolla tarkoitetaan ”vouhkaamista, jankuttamista ja häiritsevää käyttäytymistä, erityisesti sosiaalisessa mediassa.” (Koponen, J. Koskinen, M. Pullinen, J. 2022. s. 7)

MTV uutisten mukaan öyhötys on ”aggressiivista ja hyökkäävää poliittista- tai yhteiskunnallista puhetta. Öyhötyksessä yleisiä piirteitä ovat tavoitteellinen oman asian nostaminen ja vastakkain asettelun muodostaminen.” Toisin sanoen öyhöttäminen on epäsuosittujen, jopa radikaalien mielipiteiden tuomista esiin yhteiskunnallisissa asioissa. (MTV uutiset. 2022.)

Ennen sosiaalisen median syntyä, öyhöttämistä kuitenkin harrastettiin. Väylät sille vain olivat paljon pienemmät ja huomaamattomammat. Perinteisten paperilehtien mielipideosiot olivat monille aikansa öyhöttäjille tärkeä alusta saada sanottavansa kuulluksi. Sen lisäksi myös erilaiset radio-ohjelmat ajoivat samaa asiaa. Vielä tänäkin päivänä Ylellä pyörivä Kansan radio -ohjelma on monelle sen huippuvuosina eläneelle se ainoa väylä öyhöttää. Ja miksipäs ei, yleisönosastokirjoitusten ja mm. Kansan radion pariin päätyy usein samanhenkiset ihmiset, jotka etsivät ajatuksilleen sanoittajia. Sosiaalisen median aikana kuitenkin yhden henkilön öyhöttäminen tavoittaa myös henkilöt, joita asia ei lähtökohtaisesti kiinnosta. Sen vuoksi some-öyhöttäminen on paljon isompi asia, mitä perinteisemmät öyhötysmuodot ovat olleet.

X-palvelu

Tänä päivänä öyhöttäminen liitetään hyvin vahvasti sosiaaliseen mediaan ja erityisesti Elon Muskin omistamaan X-palveluun (ent. Twitter). X-palvelussa jokainen tilin luonut henkilö voi julkaista omaa tekstiä twiittien muodossa kaikkien alustaa käyttävien henkilöiden luettavaksi. Toisin kuin moni muu some-alusta, X:n algoritmi nostaa käyttäjän ”seinälle” muidenkin henkilöiden twiitteja, kuin vain niiden henkilöiden, joita kyseinen käyttäjä seuraa. Käyttäjä ei siis tarvitse suurta määrää seuraajia, jotta saa oman twiittinsa leviämään kulovalkean tavoin. Tässä kohtaa ainoa levinneisyyteen vaikuttava tekijä on twiitin sisältö. Mitä raflaavampi tai kärjistetympi twiitti on, sitä nopeammin ja laajemmalle se leviää. Tottakai tähän vaikuttaa myös twiittaajan oma asema yhteiskunnassa. Tunnetumpia ihmisiä seurataan myös enemmän. (Edeltävä kappale pohjaa omaan kokemukseeni X-palvelun käyttäjänä useamman vuoden ajalta, ei viralliseen lähteeseen.)

X-palvelussa ehkä yleisin öyhökratian muoto on provosoivasta twiitista syntyvä kiivas keskustelu, joka jakaa osallistujat eri leireihin puolestapuhujiin ja vastustajiin. Öyhökratia -kirjassa nostetaan useampi esimerkki esille, joista ehkä Suomalaisten keskuudessa tunnetuin esimerkki on Pekka Poudan yhden twiitin nostattama kohu. Meteorologi Pekka Pouta ihmetteli helmikuussa 2021 twiitissaan, kuin eri some-käyttäjät nostavat sukupuolensa esille jo some-profiilissaan englanninkielisillä termeillä. Pekka Pouta twiittasi seuraavaa: ”Miksi profiileihin on ilmestynyt näitä she/her ja he/him juttui? Eikö meidän pitänyt alkaa identifioitua ihmisiksi ja yksilöiksi? Ja sit vielä englanniksi? Jos on pakko kertoa omasta sukupuolisuudestaan profiilissa, niin eikö voisi sanoa suomeksi ’tykkään pillusta’?” (Koponen, J. Koskinen, M. Pullinen, J. 2022. s. 17–18)

Poudan twiitissä oli nopeasti lähes 7 000 tykkäystä ja kommenttejakin kertyi noin neljäsataa. Vastakkainasettelu oli valmis. Kommenteissa osa ilmaisi olevansa samaa mieltä Poudan kanssa, kun taas osa pöyristyi ja lähti jopa itse provosointiin mukaan. Tämä tapaus on hyvä esimerkki siitä kuinka yksi sana- tai lausevalinta voi saada aikaan valtavan reaktion ja nousta puheenaiheeksi jopa valtamedioissa. Toki myös twiittaajan tunnettavuus ja asema vaikutti asiaan paljon. Tästä kuitenkin on yksinkertaistetusti pohjimmiltaan kyse byrokratiassa. (Koponen, J. Koskinen, M. Pullinen, J. 2022. s. 17–18)

Öyhöttäminen Proakatemialla

Öyhöttäminen on tänä päivänä tunnettua lähinnä julkisessa sosiaalisessa mediassa, mutta olen huomannut samanlaisia piirteitä syntyneen myös omassa kouluyhteisössämme Proakatemialla. Myös siellä öyhökratia valtaa alaa jatkuvasti. Vaikka öyhöttämisen keskiössä yleisesti ottaen ovat yhteiskunnalliset aiheet, voitaneen sitä kuitenkin verrata Proakatemialla käytäviin yhteisötason aiheisiin liittyvään öyhöttämiseen. Nyt on ehkä syytä nostaa pari esimerkkiä öyhöttämisestä Proakatemialla.

Jokaisen Proakatemialla opiskelevan on opintojensa kuluessa kirjoitettava ja julkaistava iso läjä esseitä koulun itse hallinnoimaan esseepankkiin. Esseepankissa kaikki esseet ovat lähtökohtaisesti kaikkien luettavissa. Olen huomannut, että esseepankkiin julkaistavien esseiden joukossa on jo joitakin kirjoituksia, jotka kritisoivat, välillä ankarastikin omaa opinahjoamme. Moni kirjoittaja kokee, ettei opintosuunnitelmamme tai opetustapamme vastaa sitä mitä hakuvaiheessa luvattiin. Toiset taas haluavat muutosta yhteisöömme, ja sen vuoksi osoittavat mieltään. Joissakin esseissä on suoraan sanottu, ettei yrittäjyyden ja tiimijohtamisen opintolinjamme liity mitenkään yrittäjyyteen, eikä opittavat asiat palvele mitenkään yrittäjyyttä, jos edes jotakin opitaan.

Toinen sähköinen alusta koulumme sisäiselle öyhöttämiselle on Teams-palvelin. Tietoliikenne koulussamme liikkuu suurimmalta osin sen kautta, ja kaikilla sen käyttäjillä on mahdollisuus julkaista sinne päivityksiä sekä kommentoida muiden päivityksiä, sosiaalisen median tapaan. Julkaisut pysyvät pääasiassa hyvin asiallisina ja asiakeskeisinä, mutta aika ajoin jotkin päivitykset ja kommentit synnyttävät laajan ja jopa kiihkeänkin keskustelun. Aiemmassa esseessäni ”Kuka saa puhua” mainitsin teams:ssa käydystä keskustelusta, jossa kyseenalaistettiin joidenkin eduskuntavaalien ehdokkaiden osallistumista Proakatemian omaan vaalipaneeliin. Tällöin kommenttikentässä käytiin kiihkeää keskustelua, siitä mitä on sananvapaus ja miksi kaikki/miksi kaikki ei saa sitä käyttää.

Aina provosoiva keskustelun aloitus ei herätäkään julkista vastareaktiota vaan vastustajat keskustelevat siitä pienemmissä ryhmissä kahvipöydässä. Viimeisin esimerkki oli eräiden opiskelijoiden ilmoitus, jossa haettiin ”tekijöitä” yhteiseen projektiin, jonka tavoitteena on tehdä Proakatemiasta parempi paikka. Ilmoituksessa jopa hieman provosoivasti mainittiin, että projektin tavoitteena on haastaa joitain Proakatemian uikuttajien harhaluuloja. Itse teams:ssa tämä ilmoitus ei herättänyt vastareaktiota mutta uskon että pinnan alla kuohuu joka tapauksessa. Aika näyttää mitä tuleman pitää. Mutta toivon että lukija tässä kohtaa ymmärtää kuinka öyhöttäminen on myös Proakatemialla päässyt valloilleen.

Päätelmä

Oma korkeakoulupolkuna ei ole vielä kovin pitkä, jonka vuoksi en osaa varmaksi sanoa onko vastaavaa öyhöttämistä ollut esillä jo aiemminkin Proakatemialla. Mutta sen perusteella mitä olen kuullut, on tämän päivän öyhötys aivan eri tasolla mitä aiemmin on ollut. Toki on samaan hengen vetoon mainittava, että yhteisöhän on juuri sen näköinen kuin sen yksilöt, ja kun yksilöitä tulee ja lähtee vuosittain iso osa, on muutos missä tahansa yhteisössä väistämätöntä. Se mikä kuitenkin mielestäni kuvaa tämän hetken yhteisöä on valituksen suhde oikeita ongelmia korjaaviin tekoihin. Tällä hetkellä koen, että yhteisössämme suurin osa ihmisistä ei ole valmis tekemään asioille yhtään mitään. Ja se ehkä on surullisinta koko tilanteessa.

Mielestäni yksiä hienoimpia piirteitä ihmisessä on kyky huomata ongelmia, rohkeus tuoda ne esille ja valmius tehdä asioille jotain itse. Kuitenkin monessa opiskelijatoverissani kaksi ensimmäistä kohtaa toteutuu, mutta viimeinen kohta jää täysin paitsioon. Ongelma löytyy aina muualta kuin peilistä, eikä itse vain mahdeta asioille mitään.

Mitäpä jos siis sen sijaan että vain tuodaan ongelmia esille ja odotetaan jonkun tekevän asioille jotain, tartuttaisiin itse lapion varteen ja tehtäisiin asialle jotain. Tämä koskee myös minua kuin myös sinua, ihan jokaista meistä. Pieni teko voi todellisuudessa saada paljon aikaan. Ja itseähän varten Proakatemialla opiskellaan, joten käytätkö sen ajan valittamiseen ja syyttelyyn vai oman tulevaisuuden luomiseen?

Lähteet:

 

Koponen, J. Koskinen, M. Pullinen, J. 2022. Öyhökratia: Ketä kuunnellaan, kun kaikki puhuvat. Gummerus Kustannus Oy. Helsinki

Mustonen, J. 2022. Kun yksi öyhöttää, alkaa pian toinenkin öyhöttää – näin sosiaalisen median aggressiiviset käyttäjät kahmivat valtaa. MTV uutiset. Viitattu 17.10.2023. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kun-yksi-oyhottaa-alkaa-pian-toinenkin-oyhottaa-nain-sosiaalisen-median-aggressiiviset-kayttajat-kahmivat-valtaa/8396156#gs.71vor6

Kommentit
  • Mari-Anne Kuosa

    Mielenkiintoinen essee! En ole koskaan tullutkaan ajatelleeksi Proakatemialla tapahtuvaa keskustelua esimerkiksi Teams kanavissa “öyhöttämisen näkökulmasta”. Tämä essee laittoi ajatuksia liikkeelle.

    4.12.2023
Kommentoi