Tampere
20 Jun, Thursday
16° C

Proakatemian esseepankki

Osuuskunnan lopettaminen



Kirjoittanut: Tuomas Santala - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Osuuskunnan lopettaminen

 

Johdanto

Osuuskunnan lopettamiskeskustelu on edessä jokaisella akatemian tiimiyrityksellä. Mitä osuuskunnalle tehdään valmistumisen jälkeen? Ajetaanko se alas, jatketaanko sen käyttämistä ns. laskutusalustana vai ottaako joku projekti kopin y-tunnuksesta ja muuttaa osuuskunnan osakeyhtiöksi? Lopettamiskeskustelu ei siis välttämättä tarkoita sitä, että osuuskunta lopetetaan, vaan mahdollisuuksia on monia erilaisia. On kuitenkin varmaa, että osuuskunnan toiminta ei jatku samanlaisena osuuskunnan jäsenten valmistuttua. Käyn tässä esseessä lyhyesti läpi eri vaihtoehtoja osuuskunnan lopettamisesta tai jatkamisesta akatemia-ajan jälkeen.

 

Vaihtoehdot

Vaihtoehdot voidaan jakaa kahteen ryhmään. Lopettamiseen ja jatkamiseen. Lopettamisvaihtoehtoja on selvitystila osuuskunnan kokouksen päätöksellä, konkurssi, rekisteristä poistaminen tai viranomaisen määräämä selvitystila (PRH 2022). Jatkamisvaihtoehtoja on osuuskunnan toiminnan ylläpitäminen, laskutus- ja projektialustana toimiminen tai osuuskunnan yhtiömuodon muuttaminen esimerkiksi osakeyhtiöksi.

Keskustelu siitä, näkeekö tiimiläiset osuuskunnan toiminnan jatkamisen kannattavana ja järkevänä toimintana kannattaa käydä jo hyvissä ajoin ennen osuuskunnan jäsenten valmistumista, sillä osuuskunnan lopettaminen tai esimerkiksi muuttaminen osakeyhtiöksi ei käy yhdessä päivässä.

 

Osuuskunnan jatkaminen

On hyvin todennäköistä, että osuuskunnan jatkaminen samalla mallilla kuin akatemia-aikana ei ole mahdollista valmistumisen jälkeen. Tarve yhteiselle laskutus- ja projektialustalle päättyy tiimin jäsenten valmistuessa. Vaihtoehtoja osuuskunnan jatkamiselle valmistumisen jälkeen on esimerkiksi sen jatkaminen pienemmän porukan kesken laskutus- ja projektialustana, sen jatkaminen pienempänä muutaman ison projektin alustana tai osuuskunnan muuttaminen esimerkiksi osakeyhtiöksi.

Osuuskunnan jatkaminen laskutus- ja projektialustana voi olla vaihtoehto esimerkiksi siinä tapauksessa, jossa on useita halukkaita pienempien projektien jatkajia, jotka haluaisivat toimia saman y-tunnuksen alla. Tässä vaihtoehdossa osuuskunnan madolliset kulut kannattaa minimoida sellaiseksi, että ne ovat mahdollisimman pienet mutta kuitenkin toimintaan nähden tarpeeksi kattavat. Tällaiset kulut voivat pitää sisällään pankkitilin, kirjanpitäjän ja mahdolliset vakuutukset. Näistä summaksi muodostuu arviolta noin 200–300 € kuukaudessa. Osuuskunnan jättämistä projektialustaksi ei siis kannata tehdä, mikäli oikeaa liiketoimintaa ei olla aktiivisesti harrastamassa. Laskutusalustavaihtoehtoa haastaa myös nykyään olemassa olevat kevytyrittäjälaskutusalustat, joiden kautta laskutus onnistuu helposti ilman kuukausittaisia kiinteitä kuluja. Tässä vaihtoehdossa kannattaa myös huomioida työttömyysturvan ja eläkkeen kannalta se, että mikäli osuuskunnan jäsenmäärä laskee alle 7 hengen, niin tällöin omistusosuus per naama on yli 15 %, joka tarkoittaa sitä, että osuuskunnan jäsenet luokitellaan yrittäjiksi (Yrittäjäkassa n.d.).

Osuuskunnassa voi olla myös se tilanne, että muutama isompi projekti haluaisi jatkaa osuuskuntana toimimista saman y-tunnuksen alla esimerkiksi taseessa olevan kaluston ja/tai varaston kannalta. Tässä vaihtoehdossa kannattaa huomioida myös tuo omistusosuuden suuruus. Tässä tapauksessa on hyvä miettiä, onko osuuskuntana jatkaminen järkevämpää kuin osakeyhtiöittää molemmat projektit omaksi osakeyhtiökseen ja kaupata osuuskunnan taseessa oleva kalusto/varasto uudelle osakeyhtiölle.

Mikäli osuuskunnassa on yksi selkeä projekti, joka haluaisi jatkaa toimintaa saman y-tunnuksen alla, on osuuskunnan muuttaminen osakeyhtiöksi järkevä vaihtoehto. Tällä tavalla säilytetään y-tunnus ja esimerkiksi samat taloustiedot, mutta omistusta muutetaan niin, että osuuskunnan muut jäsenet poistuvat osuuskunnasta ja uuden osakeyhtiön omistajat ovat osuuskunnan alla toimineen projektin jäsenet.

Kaikissa näissä tilanteissa tulee ottaa huomioon eri asioita tapauskohtaisesti. Yksi helposti mieleen tuleva esimerkki on se, että joku osuuskunnan jäsenistä on kerännyt omaan ”ressuunsa” paljon rahaa, joka olisi tarkoitus laskuttaa osuuskunnasta pihalle, mutta laskutus voidaan osuuskunnan jäsenen henkilökohtaisista verotuksellisista syistä hoitaa vasta valmistumista seuraavana vuonna ja samaan aikaan jollain projektilla on kova kiire muuttaa osuuskunta osakeyhtiöksi. Mikäli syntyy sellainen tilanne, jossa osuuskunnan jäsenen ressussa olevat rahat siirtyvät uuden osakeyhtiön alle, ei osuuskunnan jäsenellä ole juridista oikeutta osakeyhtiön alle siirtyneisiin rahoihin, sillä ne ovat osakeyhtiön ja sen uusien omistajien omaisuutta. On siis hyvä huomioida, että mikäli/kun ressu perustuu ”herrasmiessääntöön” ja osuuskunnan jäsenten väliseen luottamukseen, niin ne eivät kuitenkaan ole juridisesti päteviä syitä periä rahoja uudelta osakeyhtiöltä. Pitää kuitenkin todeta, että tämä sama tilanne toteutuu yleensä osuuskunnassa jo ennen sen purkamista, koska jokainen osuuskunnan jäsen omistaa todellisuudessa osuuskunnasta ja sen käytössä olevista varoista, kalustosta ja varastosta saman määrän, vaikka ne periaatteessa kuuluisivatkin tietylle/tietyille projektille tai henkilöille.

 

Osuuskunnan lopettaminen

Mikäli osuuskunta päätetään lopettaa, on sen lopettamiseen kolme vaihtoehtoa: Selvitystilaan asettaminen, konkurssi tai rekisteristä poistaminen (PRH 2022). Näistä vaihtoehdoista konkurssimenettely ei yleensä koske akatemiayrityksiä, sillä osuuskunnalla on harvoin enemmän velkoja kuin varoja sen lakkauttamishetkellä.

Selvitystilaan asettaminen tapahtuu osuuskunnan kokouksen päätöksellä. Samalla osuuskunnan kokous päättää yhden tai useamman selvitysmiehen ja päättää osuuskunnan toiminimen kirjoittamisesta selvitystilan aikana. Pienissä osuuskunnissa osuuskunnan kokouksen kannattaa yleisestä tavasta poiketen päättää, että tilinpäätöstä siltä ajalta, jolta tilinpäätöstä ei ole vielä esitetty, ei laadita, koska myös selvitystilan aikana on laadittava tilinpäätökset. (Lehto n.d.)

Selvitysmiehen tulee ilmoittaa osuuskunnan asettamisesta selvitystilaan kaupparekisteriin ja samalla hakea julkinen haaste osuuskunnan tuntemattomille velkojille (Lehto n.d.). Yleensä akatemiayrityksillä ei juuri ole mahdollisten verovelkojen ja ostovelkojen lisäksi muita velkoja maksettavana.

Kun julkisessa kuulutuksessa ilmoitetut velat ja kaikki muutkin velat ovat maksettu, selvitysmies tekee ns. lopputilityksen. Lopputilityksen oleellisimmat osat ovat selvitysmiehen selostus keskeisimmistä tapahtumista selvitystilan aikana sekä selvitysmiehen esitys osuusmaksujen palauttamisesta ja osuuskunnan omaisuuden jakamisesta jäsenille. Lopputilityksen liitteenä ovat kaikki selvitystilan aikaiset tilinpäätökset, joista viimeisin on tehty lopputilityksen allekirjoittamispäivälle. Akatemiaosuuskuntien tapauksessa näitä tilinpäätöksiä on yksi, osuuskunnan kokouksen niin päätettyä. Tämän jälkeen selvitysmiehen tulee vielä kutsua osuuskunnan kokous hyväksymään lopputilitys. Tämän jälkeen selvitysmies tekee vielä veroilmoituksen viimeiseltä tilikaudelta, toimittaa viimeisen tilinpäätöksen kaupparekisteriin ja ilmoittaa sinne osuuskunnan lakkaamisesta. (Lehto n.d.)

Osuuskunnan lopettaminen voidaan hoitaa tietyissä tapauksissa myös poistamalla se kaupparekisteristä, jolloin selvitysmenettelyä ei tarvita. Jos osuuskunnan varat eivät riitä selvityskulujen suorittamiseen eikä velkoja tai muu ilmoita ottavansa vastatakseen selvitysmenettelyn kustannuksista, rekisteriviranomaisen on selvitystilaan määräämisen sijasta poistettava osuuskunta rekisteristä. Käytännössä se tapahtuu niin, että kun on olemassa tilinpäätös, joka osoittaa, että osuuskunnan varat eivät riitä kattamaan selvitysmenettelyn kustannuksia, kutsutaan osuuskunnan kokous koolle päättämään rekisteristä poistamista koskevan hakemuksen tekemisestä. Käytännössä osuuskunnat, jotka voivat hyödyntää osuuskunnan lopettamista poistamalla sen kaupparekisteristä, ovat velattomia ja niillä on varoja alle 8.000 €. Raja johtuu siitä, että yli 8.000 € varoja ei voida jakaa ilman selvitysmenettelyä. (Lehto n.d.)

Akatemiayrityksillä on yleensä mahdollisuus hoitaa oma osuuskunta sellaiseen tilanteeseen, jossa selvitysmenettelyä ei tarvita. Se onnistuu niinkin yksinkertaisesti, kuin varojen laskuttamisella ulos, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että osuuskunnan jäsenille ja projekteille kuuluva raha laskutetaan esimerkiksi eri laskutusalustoja hyödyntäen ulos osuuskunnan jäsenille. Tätä keinoa käyttää suurin osa osuuskunnista jo nyt perinteisen palkanmaksun sijasta. Mikäli osuuskunnalla ei ole kalustoa tai varastoa, eikä tilillä ole liikaa ylimääräistä rahaa, on osuuskunnan lopettaminen pelkällä kaupparekisterille tehtävällä ilmoituksella mahdollista.

 

 

Lähteet

Osuuskunnan lopettaminen. 2022. Patentti- ja rekisterihallitus. Verkkosivu. Viitattu 29.8.2023. https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/muutyritysmuodot/osuuskunta/lopettaminen.html

Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa? N.d. Yrittäjäkassa. Verkkosivu. Viitattu 29.8.2023. https://yrittajakassa.fi/kuka-on-yrittaja-tyottomyysturvassa/

Lehto, K. N.d. Osuuskunnan purkaminen. Pellervo.fi. Verkkosivu. Viitattu 29.8.2023. https://www.pellervo.fi/otlehti/uotneuvonta/kp5_09.htm

22-vuotias yrittäjänalku.

Kommentit
  • Krista Tikkanen

    Selkeä paketti valmistumista tavoittelevan osuuskunnan jäsenistön vaihtoehdoista, tämä jatkoon koko tiimiä ajatellen ja ennakkotehtäväksi osuuskunnan jatkoa/purkua käsitteleviin pajoihin! Tuomakselta taattua ja selkeää luettavaa, kuten aina! Kiitos!

    12.9.2023
Kommentoi