Tampere
27 May, Monday
25° C

Proakatemian esseepankki

Osinkoessee



Kirjoittanut: Kasper Sinkkonen - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Esseen on kirjoittanut Jonna Satama & Kasper Sinkkonen 

 

Mitä osingot ovat? 

 

Osingot ovat yhtiön tuloksesta jaettavaa voittoa omistajilleen. Osinkoja maksetaan yhtiön osakkeiden omistajille. (Vero.fi, 2023.) Osinko on monesti osa omistajien palkkaa tai yrityksen omistamisesta saatavaa tuottoa. Ehdotus osinkojen jaosta annetaan yhtiön hallitukselle aina tilinpäätöksen yhteydessä ja päätös tehdään myöhemmin yhtiökokouksessa.  (Inssin Osingot, n.d.) Yrityksen strategiasta riippuu, kannattaako yhtiön jakaa voittoja omistajilleen osinkoina, omien osakkeiden ostoina markkinalta vai investoida rahat kasvuun. ( Nordnet, n.d). Vaikka tilikausi olisikin tappiollinen, eli yritys ei ole tehnyt voittoa, niin silti osingonjako on mahdollinen. Se vaatii kuitenkin sen, että aiempina tilikausina on kertynyt ylimääräistä vapaata pääomaa, jota voidaan jakaa osakkeenomistajille. (Zitting, 2023.)   

Osinkoa maksetaan osakekohtaisesti ja osinkojen kokonaismäärä riippuu siitä, montako kyseisen yrityksen osaketta henkilö omistaa. Sijoittamispäätöstä ei kannata tehdä pelkästään tämän hetken osinkotuoton perusteella. Jos osinkotuotto on tällä hetkellä suuri, on hyvä selvittää mistä korkea osinkotuotto johtuu. Yritys voi tulouttaa esimerkiksi yrityskaupasta saatuja voittovaroja omistajilleen osinkojen muodossa kertaluontoisesti tai osakkeen markkinahinta on laskenut, jolloin osakekohtainen osinkoprosentti on kasvanut. On hyvä myös tutustua yrityksen tulevaisuuden näkymiin ja tarkastella mikä on yrityksen tuloksentekokyky tulevaisuudessa. Pystyykö yhtiö maksamaan nykyistä tai jopa kasvavaa osinkoa vai onko liiketoiminta kääntymässä laskuun, jolloin osingonmaksuun joudutaan tekemään leikkauksia.  

 

Osinkotulojen verotus 

 

Osinkotulon verotuksessa on monta asiaa, joita täytyy huomioida. Osinkotulojen verotus riippuu esimerkiksi siitä, onko saatu osinkotulo listaamattomasta vai listatusta yhtiöstä. Myös ulkomaisten osinkotulojen verotus eroaa hieman kotimaisista yhtiöistä saaduista osinkotuloista (Vero, 2023.) Seuraavissa kappaleissa avaamme sitä, miten eri yhtiöistä saadut osingot verotetaan ja milloin milläkin prosentilla. Käymme myös läpi yhden kuvitteellisen esimerkkilaskelman siitä, kuinka yrittäjä pystyy hyötymään osinkotulosta alhaisen verotuksen johdosta.  

 

Listattujen yhtöiden osingot 

 

Listattu yhtiö tarkoittaa yhtiötä, joka on julkisesti noteerattu. Näitä yhtiöitä kutsutaan myös pörssiyhtiöiksi. Näiden yhtiöiden osakkeet ovat pörssissä julkisen kaupan kohteina. Julkisten yhtiöiden osinkotuloista osa on verottomia ja osa verollisia. Julkisen yhtiön osingoista 85% osinkotulosta on verollista ja 15% verotonta. Mikäli pääomatulot ovat vuodessa alle 30 000 euroa, niin pääomatulo veroprosentti on 30. Mikäli vuodessa pääomatulojen suuruus ylittää 30 000 euroa, pääomatulojen veroprosentti on 34. (Vero, 2024)  

Listattu yhtiö tekee osingon määrästä ennakonpidätyksen, joka on 25,5%. Yhtiö tilittää tämän osuuden osingosta Verohallinnolle. Mikäli ennakonpidätyksen määrä eroaa osakkeen omistajan ilmoittamasta veron määrästä, saa osakkeen omistaja joko palautuksina ne takaisin tai joutuu maksamaan jäännösveroa. (Vero, 2024)  

 

Listaamattomien yhtiöiden osingot 

 

Listaamaton yhtiö tarkoittaa yhtiötä, joka ei ole pörssissä. Listaamattomien yritysten osakkeet eivät ole julkisesti myynnissä, joten niitä ei pysty kuka tahansa ostamaan. Osingot, joita listaamattomasta yhtiöstä voi saada, ovat myöskin osittain verotonta tuloa. Osinkoa listaamattomasta yhtiöstä voidaan verottaa sekä pääomatulona, että ansiotulona. Tämä riippuu siitä, kuinka paljon osinkotuloa maksetaan. (Vero, 2024.)  

Listaamattomien yhtiöiden osingonjaossa määritetään osakkeen matemaattinen arvo. Verohallinto laskee matemaattisen arvon edellisen tilakauden taseen perusteella. Osakkeen matemaattinen arvo saadaan, kun yhtiön varoista vähennetään velat ja tämä osuus jaetaan yhtiön kaikkien osakkeiden määrällä. (Vero, 2024.)  

Mikäli osinkoa jaetaan enintään 8% osakkeen matemaattisesta arvosta, vain 25% osingosta on veronalaista tuloa. Loppua 75% osuutta ei veroteta. Vuodessa osakkeenomistaja voi saada enintään 150 000 euroa tällaista kevyemmin verotettua osinkoa. Mikäli 150 000 euroa vuodessa ylittyy, niin ylimenevä osuus on 85% veronalaista tuloa. (Accountor, 2023.) Osakkeenomistajalle verotehokkainta on, jos joka vuosi maksetaan osinkoa tämän alle 8% osakkeen matemaattisesta arvosta, sillä se on hyvin matalasti verotettua.   

Jos osinkoa jaetaan yli 8% osakkeen matemaattisesta arvosta, niin silloin verotus tapahtuu niin, että 8% verotetaan samalla tavalla, kun ylempänä kerrottu tapa eli 25% on veronalaista tuloa. Se osuus, joka ylittää 8% matemaattisen arvon verotetaan 75 prosentilla. Tämä tulo on ansiotuloa, jonka suuruus tapahtuu progressiivisesti oman veroprosentin mukaan. (Accountor, 2023.)  

 

Osuuskunnan ylijäämä muusta kuin julkisesti noteeratusta osuuskunnasta 

 

Osakeyhtiöissä voittoa jaetaan osinkojen muodossa omistajilleen. Proakatemialla yrityksemme ovat osuuskuntia, ja tässä yritysmuodossa voitosta puhutaan ylijäämänä. Tämä nimityksen ero johtuu siitä, että osuuskunnan pääsääntöinen tehtävä ei ole tuottaa voittoa kuten osakeyhtiöiden, joten plussalle jäänyt raha on ylijäämää. Ylijäämää verotetaan lievimmin 5000 euron yhteismäärään saakka. Tässä summassa 25% on veronalaista tuloa ja 75% verovapaata. Tämä raja on asiakaskohtainen ja sen saa vuosittain vain kertaalleen. Alle 500-jäsenistä osuuskunnan saamaa ylijäämää verotetaan lievemmin siihen määrään saakka, joka vastaa osuuskunnan omaan pääomaan merkitylle määrälle laskettuna 8% vuotouista tuottoa. (vero.fi, n/d)  

Osuuskunta saa jakaa ylijäämää sen jäsenille, jos osuuskunnan säännöissä niin määrätään. Säännöissä määrätään myös jakoperusteet ylijäämän jakamiselle. Mikäli jakoperusteita ei ole määrätty, jako toimitetaan sen mukaan, kuinka jäsenet ovat käyttäneet osuuskunnan palveluita hyväkseen.  Jokaisella jäsenellä on vain yksi osuus, joten erot ylijäämien jaossa muodostuu näiden osuuskunnan järjestämien palveluiden käytössä. (minilex, n/d)  

Se, miten Proakatemian monitoimialaisessa tiimiyrityksessä ylijäämän jakaminen käytännössä tapahtuisi, ei ole aivan selkeä homma. Tässä pääsääntöisesti lyhytaikaisessa osuuskunnassa ei myöskään ylijäämän maksaminen ole välttämättä kovin kannattavaa. Jäsenet ovat pääsääntöisesti opiskelijoita, joilla on matala ansioveroprosentti, jolloin palkka ei ole isosti verotettua. Toki palkan kuluja nostaa se, että jäsenet vastaavat projektien kassoista niin työnantajan kuin työntekijän kuluista. Tätäkin verotehokkaampaa on laskutuksen kautta nostettavista työtulo n.9000€:n saakka. Nämä vähentävät myös osuuskunnan tulosta, jolloin tuloveroa jää vähemmän maksettavaksi. Ylijäämän maksamista varten pitäisi tehdä voittoa, jotta vapaaseen pääomaan jää vapaasti jaettavia voittovaroja. Nämä voitot verotetaan 20% tilikauden päätteeksi ja sen jälkeen ylijäämästä tulee vielä siihen kohdistuvat verot. Nopealla matematiikalla löytyy verotehokkaampiakin keinoja maksaa rahaa ulos joko laskutuksella tai palkalla. Ainakin siihen saakka kun summat pysyvät tällaisina mitä esimerkiksi Roima Team Osk:n tapauksessa.   

 

Esimerkki yrittäjästä, joka nostaa osinkoa 

 

Monesti yrittäjien tulo koostuu sekä palkasta, että osingoista. Se, että on mahdollisuus nostaa yhtiöstä osinkotuloa, joka on matalasti verotettua, on iso etu yrittäjälle. Tämä kuitenkin vaatii sen, että yhtiöllä on tarpeeksi rahaa omassa pääomassa, jotta osinkoja voidaan jakaa.  

Otetaan tähän pieni esimerkkilaskelma yrittäjästä, joka saa osinkotuloa yrityksestään. Kuvitellaan, että kyseinen yrittäjä omistaa yrityksensä kaikki osakkeet. Vuonna 2023 yrittäjä nostaa osinkoa 8% osakkeiden matemaattisesta arvosta. Yhtiön osakkeiden matemaattinen arvo on 700 000 euroa. Kun yrittäjä nostaa osinkoina 8% osakkeiden matemaattisesta arvosta, tulee summaksi 700 000€ x 0,08 = 56 000€. Tämä summa on alle 150 000€, joten vain 25% tästä summasta on verotettavaa tuloa. Verotettavaa osinkotuloa on tässä esimerkissä siis 0,25 x 56 000€ = 14 000 euroa. Tämä on se summa, josta maksetaan verot. Tässä esimerkissä se on alle 30 000 euroa, joten tätä verotetaan veroprosentilla 30. Lopullinen veron määrä on näin ollen 14 000€ x 0,3 = 4200€. Yrittäjä maksaa siis 56 000 euron osinkotulosta 4200 euroa veroa ja saa verotonta tuloa 51 800 euroa verotonta pääomatuloa.   

Yllä olevassa esimerkkilaskelmassa yritykselle on kertynyt jo iso potti vapaata pääomaa. Vaikka osinkotuotto tällaisella taseella on yrittäjälle iso, on se kuitenkin voitoista kertyneistä varoista maksanut jo yhteisöveroa 20%. Yrittäjän on hyvä ottaa tämä huomioon. Yrittäjän voi olla kannattavaa nostaa palkkaa 20% ansioveroprosentin mukaisen tulorajan mukaan ja sen jälkeen nostaa tuottoa yrityksestä osinkoina. Palkkatulot vähentävät yrityksen tulosta ja näin ollen pienentävät verotetun tuloksen määrää. Kannattaa myös pohtia löytyisikö varoille tuottavampaa käyttötarkoitusta kuin yrityksen kassassa. Onko yrityksen esimerkiksi mahdollista tehdä investointia ja kasvattaa yritystä entisestään.   

 

Ulkomaisten yhtiöiden osakkeet ja osingot 

 

Mikäli kyseessä on osinko, joka on peräisin jostakin yhtiöstä, joka on joko; EU, ETA tai maasta, jolla on Suomen kanssa osinkoja koskeva verosopimus, pätee näihin sama menettely veroasioissa, kuin suomalaisissakin yhtiöissä. Menettely on sama niin listatuissa, kuin listaamattomissakin yhtiöissä. Ainoa ero näiden ulkomaisten yhtiöiden osinkojen verotuksessa on se, että niistä ei toimiteta ennakonpidätystä. (Vero, 2024.)   

Ulkomaisista osingoista maksetaan veroa osittain Suomeen ja osittain yhtiön kotimaahan. Ne maat, joiden kanssa Suomella on kaksinkertaisen verotuksen poistava sopimus, perivät osingoista lähdeveroa 15%. Näitä ovat mm. Yhdysvallat ja Ruotsi. Tämän lisäksi Suomi perii osingoista veroa 10,5%, jolloin kokonaisvero on sama kuin kotimaan sisällä saaduista pörssilistatuista osingoista. Jos maalla ei ole Suomen kanssa kaksinkertaista veroa poistavaa sopimusta kuten esimerkiksi Tanska, verotetaan osinkoja isommin. Tanska perii lähdeveroa 27% ja tämän lisäksi Suomi perii veroa 10,5% kuten muidenkin ulkomaalaisten osinkojen tapauksessa. Tässä tapauksessa osingoista on liikaa peritty 12%. Tämän ylimääräisen veron voi sijoittaja hakea takaisin yhtiön kotimaasta, joka on tässä tapauksessa Tanska. Se vaatii sijoittajalta ylimääräistä työtä ja rahojen takaisinmaksussa voi kestää pitempikin aika. (viisasra.fi, n/d) Tästä syystä sijoituspäätöstä tehdessä osinkoja maksavaan yhtiöön, kannattaa varmistaa yhtiön kotimaa ja ottaa se huomioon sijoituspäätöstä tehdessä.   

Suomen osakemarkkina on hyvin pieni osuus koko maailman osakemarkkinasta, joten mahdollisuuksia sijoittamiselle on hyvä laajentaa myös Suomen ulkopuolelle. Osinkojen valossa Suomen pörssi on hyvä kohde, koska Suomessa yritykset jakavat verrattain runsaammin voittovaroja osinkoien muodossa. Sijoittamalla ulkomaisiin osakkeisiin täytyy muistaa muutama tärkeä seikka osinkojen verotuskäytäntöjen lisäksi. Välityspalkkiot osakkeiden ostosta ovat pääsääntöisesti edullisimpia Suomen pörssissä kuin sijoittaessa Suomen ulkopuolelle. Jos valuuttana on muu kuin euro, täytyy myös valuutanvaihto kulut ottaa huomioon sijoituksissa. Valuuttakurssit voivat heilahdella taloustilanteen mukaan, jolloin se myös vaikuttaa sijoituksen arvoon. Toisaalta taas Suomen pörssi on kovin pieni ja osalla osakkeista käydään vain vähäistä kauppaa päivittäin, verrattuna esimerkiksi suurta vaihtoa tekevään Yhdysvaltojen pörssiin. Siellä monella osakkeella vaihto on suurta, joten toimeksiannot toteutuvat varmemmin.  

 

Peitelty osinko 

 

Peitellyllä osingolla tarkoitetaan sellaista etua, jota osakeyhtiö antaa osakkaalleen tai hänen lähipiirilleen. Tämä voi olla täysin vastikkeetonta tai edun hinta on poikkeuksellisen edun saajalle. (Minilex, n.d.) Peitelty osinko on siis lyhykäisyydessään sitä, että osakeyhtiö jakaa voittoaan osakastaholle menetelmin, jotka eivät täytä osingonjaon muotovaatimuksia (Vero.fi, n.d).   

Peitelty osinko on asia, joka on melko monimutkainen, sillä tilanteeseen, joka tulkitaan peitellyksi osingoksi voidaan päätyä myös ilman, että kukaan sitä olisi tahallaan tehnyt. Onkin hyvä tarkistaa eri tilanteissa esimerkiksi Verohallinnolta tai vähintään omalta kirjanpitäjältä, onko tietty toiminta sallittua. Peitellyn osingon määritelmät voivat täyttyvät esimerkiksi tilanteissa, joissa yhtiön omaisuutta on osakkaan käytössä ilmaiseksi tai normaalia halvempaan hintaan. Osakeyhtiössä yksityisnostot eivät ole sallittuja, joten myös ne tulkitaan peitellyksi osingoksi, mikäli näin tapahtuu. Myös esimerkiksi luontoisedut tai verovapaat henkilöstöedut tietylle osakkaalle voidaan tulkita peitellyksi osingoksi. (Accountor, 2024.)   

Peitelty osinko on vuodesta 2023 lähtien kokonaan veronalaista tuloa. Mikäli verotarkastuksessa huomataan, että yhtiön ja osakkaan välillä on selkeästi tapahtunut ja toteutunut peitellyn osingon määritelmä, joutuu osakas maksamaan takaisin saadusta hyödystä verot. (Vero.fi, 2023.) Veroseuraamukset peitellyn osingon tapahtuessa voivat olla hyvin merkittävät. Peitelty osinko katsotaan kokonaan ansiotuloksi. Seuraamukset peitellyn osingon tapahtuessa ovat samat oli kyseessä sitten tahallinen tai tahaton toiminta. Edun saaja eli osakas kärsii tilanteessa siinä, kun toiminta verotetaan jälkikäteen ansiotulona. Mikäli kyseessä on suuretkin summat, ansiotulovero prosentti nousee ja veroa maksetaan enemmän. Loppupeleissä voi olla tilanne, jossa oikeaoppinen osingon nostaminen olisi ollut järkevämpää myös verotuksellisista syistä. Myös yhtiölle voi tulla veroseuraamuksia peitellystä osingosta. (Fontanili, 2023.)  

 

Aihe on melko monimutkainen ja mekin omaa osuuskuntaa pyörittäessä joudutaan monesti kirjanpitäjältä kyselemään asioita, että meneväthän asiat oikein. Mieleen tulee kerta, kun olimme ostamassa pakettiauto firmallemme. Silloin ensimmäisen kerran taidettiin kuulla kirjanpitäjän painottavan, että autolla ei saa tehdä ollenkaan yksityisajoja, muuten ne voidaan katsoa peitellyksi osingoksi. Muita tilanteita ei taida olla tullut vastaan meidän osuuskunnallamme, jossa olisi ollut peitellyn osingon mahdollisuus. Suosittelemmekin aina kysymään neuvoa ja apua tilanteisiin, joissa saattaa täyttyä peitellyn osingon vaatimukset. Hyvä kirjanpitäjä osaa kyllä kertoa, mikä on oikein ja mikä väärin.   

 

Yrityksen vaihtoehdot osingoille  

 

Osingon jakaminen on yksi tapa jakaa voittovaroja yrityksestä ja maksaa sijoittajalle tai yrittäjälle tuottoa. Se ei kuitenkaan ole ainoa tapa. Käteistä voidaan palauttaa osinkojen lisäksi osakkeiden ostoina tai myymällä yhtiö käteisellä. Mikäli pääomia ei yritys pysty sijoittamaan kannattavasti liiketoimintaan tai yritysostoihin, niin silloin ne kannattaa jakaa omistajille. Inderesissä julkaistussa Verneri Pulkkisen videossa omien osakkeiden osto vs. osingot käydään eroja ja hyötyjä yksinkertaisesti läpi. Siihen voi tutustua osoitteessa https://www.inderes.fi/videos/omien-osakkeiden-ostot-vs-osingot. Osingot varojen jakona helppo hahmottaa, koska ne maksetaan konkreettisesti omistajien tilille. Niistä kuitenkin maksetaan verot ja osakkeiden arvo pienenee osinkojen verran. Omien osakkeiden ostolla omistuksen arvon kasvattaminen on vero tehokkaampaa, koska arvoa nostetaan pienentämällä osakkeiden määrää, jolloin omistajien osuus omistuksesta kasvaa. Ei ole kuitenkaan mitenkään mustavalkoista kumpi on parempi vaihtoehto. Lopulta se riippuu monesta asiasta kuten sijoittajan omasta sijoitusstrategiasta. Jos se perustuu siihen, että saa käteistä rahaa passiivisena tulona tilille niin silloin osingot voivat hyvinkin olla se parempi vaihtoehto.  

Aina ei kuitenkaan ole järkevää jakaa rahaa kummallakaan edellä mainituista, vaan sijoittaa rahoja investointeihin ja yritysostoihin. Investoinneilla pyritään kasvattamaan liiketoimintaa orgaanisesti ja näin tuottamaan enemmän liikevaihtoa ja tulosta. Toinen vaihtoehto ovat yritysostot, jotka onnistuessaan sopivan matalalla kauppahinnalla kasvattavat yrityksen tuloja. Nämä investoinnit näkisin ensisijaisesti parhaana mahdollisena tapana kasvattaa sijoituksen arvoa. Jos kuitenkaan sopivia kohteita ei ole, silloin raha voidaan jakaa muulla tavoin omistajille.   

 

Lopuksi  

 

Omassa listaamattomassa osakeyhtiössä yrittäjät pystyvät hyödyntämään osinkojen matalampaa verotusta osana tulojaan. Tällä tavoin yrittäjän on kannattavaa tehdä yrityksen liiketoiminnasta voitollista kun yhteisöveron maksamisen jälkeen osinkoja ei veroteta isolla prosenteilla tiettyyn pisteeseen saakka. Yritykset ovat tärkeitä valtiolle, koska ne tuottavat paljon verotuloja ja työpaikkoja sekä vientinä tuovat myös rahaa ulkomailta Suomeen. Tästä syystä valtion on syytä pitää verokohtelu yrityksillä kohtuullisena, myös osinkojen suhteen, jotta yritysten on järkevää pitää kotipaikkanaan ja verotus maanaan Suomea. Virossa esimerkiksi yritysten tulovero on 0%, mikäli yritys jättää voiton yhtiöön investointeja varten. Osingoista Virossa vero on 20%, mutta ottaen huomioon että voittoa ei veroteta, on verotus kokonaisuudessaan suotuisampaa yrittäjälle. (Hasan 2023) 

Osingot ovat yksi ja varsin yleinen tapa maksaa voittovaroja ulos yhtiöstä. Se on verotehokas tapa tiettyihin pisteisiin saakka erityisesti listaamattomissa yrityksissä. Yrityksen tulos pyritään optimoimaan ennen tilikauden päättymistä. Yrityksen taloudellisesta tilanteesta riippuen voi hankintoja suunnitella joko olemassa olevalle tilikaudelle tai siirtää seuraavaan. Mikäli tulosta on tarpeen pienentää yhteisöveron pienentämisen takia, voi harkita hankintojen aikaistamista. Vaikka suuresta tuloksesta siirtyisi enemmän rahoja vapaaseen pääomaan, josta osinkoja voidaan jakaa, ei se aina ole verotuksen kannalta järkevintä. Siksi on hyvä yrittäjänä ymmärtää mikä tulokseen vaikuttaa ja mistä osingot maksetaan ja mistä lasketaan niiden matalammin verotettu osuus.  

 

 

 

Lähteet:  

 

Accountor, 2023. Osingonjako listaamattomasta osakeyhtiöstä. Blogiteksti. Viitattu 28.3.2024  

https://www.accountor.com/fi/finland/blogi/osingonjako-osakeyhtio#mika-on-osinko 

 

Accountor, 2024. Tarkkana peitellyn osingon kanssa – riski kätkeytyy moniin tilanteisiin eikä vaadi tahallisuutta. Blogiteksti. Viitattu 30.3.2024  

https://www.accountor.com/fi/finland/blogi/peitelty-osinko 

 

Erkkilä, J. 2017. Osingot ja omien osakkeiden ostot-kumpi on sijoittajalle hyödyllisempi? Blogiteksti. Viitattu 2.4.2024 

https://salkunrakentaja.fi/2017/05/osingot-omien-osakkeiden -ostot-takaisinostot/ 

 

 

Fontanili, N. 2023. Peitelty osinko ja sen verotus – osa 1. Blogiteksti. Viitattu 30.3.2023.  

https://www.fiscales.fi/veroblogi/peitelty-osinko-ja-sen-verotus-osa-1 

 

Hasan, M. 2023. Yritys Viroon:perustaminen. verotus, hyödyt ja haitat. Blogiteksti. Viitattu 2.4.2024. 

https://yrittajan.fi/opi/yritys-viroon 

 

 

Inssin osingot, n.d. Mitä ovat osingot ja mitä niistä tulee tietää. Blogiteksti. Viitattu 29.3.2024.  

https://inssinosingot.fi/sijoittaminen/mita-ovat-osingot/ 

 

Minilex, n.d. Mikä on peitelty osinko? Viitattu 29.3.2024.  

https://www.minilex.fi/a/mik%C3%A4-on-peitelty-osinko 

 

 

Nordnet, n.d. Mikä on osinko? Usein kysyttyä osingosta. Blogiteksti. Viitattu 27.3.2024.  

https://www.nordnet.fi/fi/opi-uutta/koulu/osakkeet/osinkosijoittaminen/mika-on-osinko#maksavatko-kaikki-yhtiot-osinkoa_TVFk8QVfQfzJfEDeEmqsD 

 

Pulkkinen, V. 2024. Omien osakkeiden ostot VS. osingot. Inderes Oyj:n tuottama video 28.3.2024. Viitattu 4.4.2024. 

https://www.inderes.fi/videos/omien -osakkeiden-ostot-vs-osingot 

 

Salkunrakentaja.fi, luettu 1.4.2024. Viitattu 5.4.2024  

https://salkunrakentaja.fi 

 

Sijoittaja.fi, 2023. Miten sijoittaa ulkomaisiin osakkeisiin? Blogiteksti. Viitattu 29.3.2024.  

https://www.sijoittaja.fi/63465/miten-sijoittaa-ulkomaisiin-osakkeisiin/ 

 

Vero.fi, 2023. Osingot. Viitattu 29.3.2024.  

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/sijoitukset/osingot/ 

 

Vero.fi, 2024. Osingot listaamattomasta yhtiöstä. Viitattu 28.3.2024  

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/sijoitukset/osingot/osingot-listaamattomasta-yhtiosta/ 

 

Vero.fi, 2024. Listatusta yhtiöstä saadut osingot. Viitattu 29.3.2024   

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/sijoitukset/osingot/listatusta-yhti%C3%B6st%C3%A4-saadut-osingot/ 

 

Zitting, H. 2023. Osinkoyrittäjän talousvinkit: Vapaa pääoma. Blogiteksti. Viitattu 27.3.2023  

https://www.tilitaltti.fi/post/osinkoyritt%C3%A4j%C3%A4n-talousvinkit-vapaa-p%C3%A4%C3%A4oma. 

Kommentoi