Tampere
26 May, Sunday
23° C

Proakatemian esseepankki

Osinko: Pääoma- vai ansiotuloa?



Kirjoittanut: Elmeri Sikala - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Saimme Empiriassa jokainen tehtäväksi kirjoittaa talousaiheisen esseen itseä kiinnostavasta aiheesta. Mielessäni on joskus käynyt kysymys, vaikuttaa osinkojen saanti ansioveroprosenttiin? Näistä lähtökohdista lähdin perehtymään aiheeseen, luonnollisesti Verohallinnon nettisivujen kautta. Lisähuomiona totean, että tässä artikkelissa käsittelen aihetta vain “yksityisomisteisen” osakeyhtiön näkökulmasta vuonna 2024 voimassa olevien veromääräysten mukaisesti.

 

Verohallinto: Osinkotulojen verotus; 2.2 Julkisesti noteeraamattomasta yhtiöstä saatu osinko

Lähdetään liikkeelle siitä, mitä tarkoitetaan julkisesti noteeraamattomalla yhtiöllä. Lyhyesti sanottuna kyse on yksityisomistuksessa olevasta yhtiöstä, jonka osakkeilla ei käydä julkista kauppaa. Toisin sanoen esimerkiksi pörssiin listautuneet yritykset ovat julkisesti noteerattuja yhtiöitä ja kuka tahansa voi ostaa sekä myydä niiden osakkeita.

“Ei-julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadulla osingolla tarkoitetaan sellaisesta yhtiöstä saatua osinkoa, jonka osakkeet eivät osingonjaosta päätettäessä ole julkisen kaupankäynnin kohteena. Vastaavasti jos osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, kyse on julkisesti noteeratusta yhtiöstä, jonka osinkotuloon sovelletaan omanlaisiaan sääntöjä.”(Minilex 2024.)

Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän julkisesti noteeraamattomasta yhtiöstä saama osinko jaetaan pääomatulo- ja ansiotulo-osinkoon. Jakaminen perustuu osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattiseen arvoon. Matemaattisen arvon määrittämiseen ei tässä artikkelissa perehdytä, vaan keskitytään siihen, miten osinkotulo vaikuttaa ansiotuloverotukseen. Lisäksi ennen osingon jakamista pääoma- ja ansiotuloon, täytyy matemaattisesta arvosta vähentää yhtiön omistuksessa ja osakkaan käytössä olevan asunnon arvo sekä osakaslainat.

Pääomatulo-osingoksi katsotaan osakkaan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta kahdeksaa prosenttia vastaava määrä, kuitenkin enintään 150 000€. Kahdeksan prosenttia yhtiön matemaattisesta arvosta, tai 150 000€ ylittävä summa katsotaan ansiotulo-osingoksi.

Pääomatulo-osingosta 25% on veronalaista ja 75% verovapaata 150 000€ euroon asti. 150 000€ ylittävästä pääomatulo-osingosta 15% on verovapaata ja 85% veronalaista tuloa. On myös hyvä muistaa, että 150 000€ vuosittainen pääomatulo-osingon määrä on verovelvolliskohtainen, ei yhtiökohtainen. Eri yhtiöistä saadut osingot siis lasketaan yhteen pääomatulo-osinkojen määrää arvioitaessa.

 

Omistettujen osakkeiden kahdeksan prosentin vuotuisen tuoton ylittävältä osalta saatu osinko katsotaan ansiotulo-osingoksi. Ansiotulo-osingosta puolestaan 75% on veronalaista ansiotuloa ja 25% verovapaata tuloa.

 

Eli tiivistettynä;

Pääomatulo-osinko: 8% omistettujen osakkeiden arvosta, max 150 000€/vuosi. 25% osingosta on veronalaista.

Ansiotulo-osinko: Omistettujen osakkeiden matemaattisesta arvosta 8% määrästä ylittävä osuus, tai 150 000€ vuodessa ylittävästä osuudesta. 75% osingosta on veronalaista.

 

 

Lasketaan vielä esimerkki asian konkretisoimiseksi.

Pekka omistaa yhtiöstä 15% ja hänen omistamien osakkeiden matemaattinen arvo on yhteensä 65 000€. Yhtiö jakaa vuodelta 2023 osinkoja 243 000€. Tästä summasta Pekan osuus on 15%, eli 36 450€.

Summasta 36 450€ pääomatulo-osingoksi katsotaan 8% omistettujen osakkeiden arvosta, eli 65 000€ x 8% = 5200€. Pekan saamasta 36 450€ osingosta on siis 5200€ pääomatulo-osinkoa, josta 25% on veronalaista. 5200€ x 25% = 1300€. Tästä 1300€ summasta maksetaan veroa pääomatuloveroprosentin mukaisesti, eli 30%. 1300€ x 30% = 390€

Pekan osingosta 31 250€ (36450€ – 5200€) on ansiotulo-osinkoa, josta 75% on veronalaista. 31 250€ x 75% = 23 437,5€. Summasta 23 437,5€ maksetaan ansiotuloveroprosentin mukaisesti veroa, Pekalla vuoden 2023 veroprosentti on 27%.

23 437,5€ x 27% = 6328,12€

Yhteensä Pekka siis maksaa veroja osingostaan 6328,12€ + 390€ = 6718,12€, jolloin todelliseksi veroprosentiksi koko summalle jää 18,4%(6718,12€ / 36450€ = 0,184)

Huomionarvoista on, että Pekka saa 2023 vuoden osingot helmikuussa 2024. Tällöin vuoden 2024 ansiotulot nousevat 31 250€ verran, mikä puolestaan nostaa veroprosenttia melkoisesti ja se täytyykin huomioida verokorttia tehdessä.

 

Tässäpä tiivistettynä osinkojen verotus, toivottavasti tämä teki asiasta ymmärrettävän.

 

LÄHTEET: 

Osinkotulojen verotus – vero.fi

Osinkotulo ei-julkisesti noteeratusta yhtiöstä – Minilex

Kommentoi