Tampere
30 May, Thursday
21° C

Proakatemian esseepankki

Osakesijoittamisen perusteet



Kirjoittanut: Iidaliina Manninen - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Rahan taju
Ninni Myllyoja, Emilia Kullas
Esseen arvioitu lukuaika on 8 minuuttia.

Kirjoittanut Iida Manninen, Petra Kokko ja Saara Leinonen

 

 

Aloitimme talvella suorittamaan Campus Onlinen kautta Metropolian Sijoitustoiminnan perusteet -kurssia. Kurssi koostuu 20 eri osiosta, ja olemme nyt suorittaneet kurssista noin puolet. Poimimme tähän mennessä suoritetuista luvuista mielestämme tärkeimmät perusasiat osakesijoittamiseen liittyen, ja jotta pääsemme hyödyntämään oppejamme, halusimme kirjoittaa aiheesta esseen. Tässä esseessä haluamme pohtia, millaisia mahdollisuuksia osakesijoittamisella on sekä onko se kannattavaa ja miksi. Esseessä käsittelemme perusteiden lisäksi verotusta, osinkoja, luovutusvoittoa ja -tappiota sekä myös sijoittamisen riskejä ja suhdannevaihteluja.

 

Pyrimme esseessä hyödyntämään kurssilla opittua tietoa sekä myös aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja artikkeleita. Esseemme tavoitteena on auttaa lukijaa ymmärtämään sijoittamisen kokonaisuutta.

 

Osakesijoittamisen perusteet

Osakesijoittaminen on yksi suosituimmista sijoitusmuodoista. ”Osake on osuus osakeyhtiössä ja se antaa omistajalleen tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia, kuten oikeuden osallistua yhtiökokoukseen ja oikeuden osinkoon. Osakkeita omistava sijoittaja omistaa yhtiötä siinä suhteessa kuinka suurta osuutta hänen omistamansa osakkeet edustavat yhtiön kaikista osakkeista”. (Mandatumtrader 2020.)

 

Osakkeilla voidaan käydä kauppaa pörssissä pörssinoteerattujen osakkeiden kesken. Pörssejä löytyy paljon erilaisia, mutta yleisesti lähes kaikkien suosituimpien pankkien verkkopalvelussa pitäisi sijoittaminen onnistua. Kaupankäynnin yhteydessä tulee muistaa myös välityspalkkio, jonka pankki tai palveluntarjoaja ottaa. (Mandatumtrader)

 

Osakesijoittamisessa riskitaso vaihtelee osakkeiden välillä paljon. Volatiilimpia osakkeita ovat juuri pörssiin noteeratut osakkeet. Kurssien heilunta johtuu siitä, koska uudet pörssinoteeratut osakkeet voivat olla velkaisia ja niiden tulevaisuutta ja markkina-arvoa on hyvin vaikea ennustaa. Volatiliteetti on paljon pienempää suuremmissa yhtiöissä, koska ne ovat jo saavuttaneet vakituisen aseman markkinoilla ja niiden tuloksenteko ja tulevaisuuden suunnitelmat on paljon helpompi ennustaa. (Mandatumtrader)

 

Osakkeiden oston yhteydessä kannattaa muistaa mitä kuluja sijoittamiseen liittyy. Kaupankäyntikulut vaihtelevat palveluntarjoajien kesken, mutta prosentuaalinen välityspalkkio pyörii noin 1–5 % sektorilla. Käytännössä kun ostaa tai myy osaketta tietyllä hinnalla, kaupankäynnin yhteydessä peritään lisäksi palveluntarjoajan ilmoittama välityspalkkio.

 

Kuinka ostat osakkeita – osakesäästötili vs. arvo-osuustili

Sijoittamisen aloittamiseen tarvitaan välittäjä, eli yleensä joko pankki tai pankkiiriliike. Kun välittäjä on valittu, avataan tili, jossa osakkeita säilytetään. Tili voi olla joko arvo-osuustili tai osakesäästötili, joista jälkimmäinen on ollut Suomessa käytössä vasta vuodesta 2020 lähtien. (Sijoitustoiminnan perusteet – luku 1.)

 

Osakesäästötilin voi avata esimerkiksi omaan pankkiin. Kun osakesäästötili on onnistuneesti avattu, tulee sinne siirtää rahaa omista varoista. Osakkeet ostetaan pörssistä. Pörssistä valitaan halutut osakkeet ja tehdään toimeksianto eli osto. Toimeksiannossa osakkeille on asetettu rajahinta. Jos rajahinta on liian matala niin toimeksi anto ei mene läpi. Yksinkertaisesti sanottuna muut ostajat ovat valmiita ostamaan kalliimmalla kuin sinä.

 

Osakesäästötilin ja arvo-osuustilin suurimmat erot ovat verotuksessa. Osakesäästötili on tili, johon siirretään rahaa, jotta voi ostaa osakkeita. Osakesäästötilillä ei makseta veroja myyntivoitoista tai osingoista rahojen tullessa osakesäästötilille. Osakkeista saaduista tuotoista verot maksetaan sinä vuonna, kun rahat nostetaan pois osakesäästötililtä. Eli osakesäästötilin ja osakkeiden välillä kaupankäynti on verotonta. Arvo-osuustilillä myyntivoitoista vero maksetaan sinä vuonna, jolloin myynti on tehty. Arvo-osuustilillä voi käydä kauppaa myös ETF:ien ja muiden pörssilistattujen instrumenttien, kuten rahastojen kanssa.

 

Osakesäästötilin poikkeava verotuskäytäntö mahdollistaa osakesijoittajalle korkoa korolle -ilmiön maksimaalisen hyödyntämisen. Korkoa korolle -ilmiö tehostuu, kun kaikki verovapaasti saadut osingot ja myynneistä kertyneet voitot sijoitetaan kokonaisuudessaan markkinoille uudelleen. Eli myös se osuus, joka arvo-osuustilillä perittäisiin osingoista ja myyntivoitoista veroina, pääsee osakesäästötilillä kasvamaan korkoa korolle ja kasvattamaan sijoitetun pääoman määrää. (Palomo, A. 2021)

 

Osingot

Lyhykäisyydessään osinko on yrityksen sen omistajille maksama osuus voitoista. Eli kun yritys tekee voittoa, se jakaa osan voitoista omistajilleen. Mikäli on yhtiön omistaja osingon irtoamishetkellä, on oikeutettu osinkoon. Osinko on ikään kuin omistajan ”palkka” yhtiön omistamisesta. Tavallisimmin osakeyhtiömuotoiset yritykset, kuten pörssiyhtiöt jakavat osinkoja. (Inssin osingot.) Nykyisin myös Suomessa on yleistynyt neljännesvuosittain jaettava kvartaaliosinko. Pääsääntöisesti jokaiseen jaettavaan kvartaaliosinkoon liittyy omat täsmäytys- ja irtoamispäivät, jotka yhtiö määrittelee sijoittajasivuillaan. (Osingon irtoamispäivä, maksupäivä ja täsmäytyspäivä.)

 

Osinkoja maksetaan tietty summa osaketta kohti, mikä voi olla esimerkiksi 60 senttiä per osake. Jokainen osakkeen omistaja saa saman osingon, mutta omistuksessa olevien osakkeiden lukumäärä määrittää osinkopotin kokonaismäärän. Muutaman päivän kuluttua osingon irtoamisesta osinko näkyy sijoitustilillä. Mikäli sijoittajalla on käytössä arvo-osuustili, myös osingoista maksetaan ensin verot. Osakkeita voi ostaa milloin tahansa, mutta jos haluaa saada osinkoja, tulee osingon irtoamispäivänä olla osakelistalla. Osinkona voidaan antaa myös muita hyödykkeitä kuin rahaa, ja yleisin ei rahana maksettu osinko on yhtiön osakkeet. (Inssin osingot.)

 

Suomessa tilinpäätös annetaan aina vuoden alussa, jolloin käydään läpi edellisen vuoden luvut. Hallitukselle annetaan tilinpäätöksen yhteydessä osinkoehdotus, josta tehdään päätös myöhemmin yhtiökokouksessa. Osinkoihin liittyy neljä eri päivämäärää:

  • Yhtiökokouspäivä, eli päivä, jolloin tehdään lopullinen päätös osingonjaosta.
  • Irtoamispäivä, jolloin osinko irtoaa ja tavallisesti myös osakekurssi putoaa osingon verran.
  • Täsmäytyspäivä, jolloin käydään osakasluettelo läpi ja katsotaan kenelle osinkoa maksetaan.
  • Osingon maksupäivänä osinko näkyy sijoitustilillä. (Inssin osingot.)

 

Osakkeen irtoamispäivänä osakkeen arvo putoaa osingon verran, tätä kutsutaan osingon irtoamisilmiöksi. Pörssipäivän tavallinen kurssiliikehdintä saattaa vaikuttaa osingon arvoon. Oleellisinta on kuitenkin ymmärtää, että kurssi tippuu osakkeen irtoamisen jälkeen, koska yhtiön kassasta on juuri lähtenyt rahaa osakkeenomistajille. Osingon ei kannata kuitenkaan koskaan olla ainoa kriteeri sijoitukselle, vaan sijoittaessa tulee aina katsoa yhtiön yleistä kuntoa ja laskea tulevien osinkojen kestävyyttä. Vaikka yrityksellä olisi komea osingonmaksu historia, se ei takaa sen jatkuvuutta tulevaisuudessa. Iso osinkotuotto saattaa olla jopa varoittava merkki. Voi olla, että osinko on suuri, jos osakkeet eivät ole kelvanneet sijoittajille ja sitä myötä osakekurssi on laskenut. Vaarana voi olla myös, että jos osinkotuotto on nyt suuri, sitä ei välttämättä ole varaa ylläpitää jatkossa, jolloin osinkoa leikataan. (Inssin osingot.)

 

Yritykset saattavat maksaa omistajilleen myös lisäosinkoa. Lisäosinkoa maksetaan yleensä jostain tietystä syystä, kuten yhtiö on myynyt jonkin toimintonsa pois tai yhtiön kassassa on muuten vain ylimääräistä rahaa. Lisäosinkoja käytetään myös juhlavuosien yhteydessä, esimerkiksi Orionilla lisäosinkoa on maksettu yrityksen täytettyä 100 vuotta. Lisäosinko voidaan maksaa normaalin osingon yhteydessä tai sillä voi olla kokonaan oma ajankohta. (Inssin osingot.)

 

Verotus

Jokainen luonnollinen henkilö eli henkilö, joka harjoittaa yritystoimintaa omalla nimellään tai rekisteröidyllä toiminimellä, on Suomessa verovelvollinen. Verotuskäytännöt ja veroprosentit muuttuvat ajoittain ja niistä viimeisimmät tiedot saa vero.fi sivuilta. Osakesuunnittelua tehdessä on hyvä tutustua verotuskäytäntöihin, jolloin voidaan välttyä ikäviltä yllätyksiltä. (Sijoitustoiminnan perusteet – luku 1.)

 

Vuokratulo, osinkotulo ja omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ovat esimerkkejä pääomatulosta. Pääomatulona verotetaan tulo, jota varallisuus on kerryttänyt. Pääomatulosta maksettava vero menee valtiolle ja sen veroprosentti on 30 000 euroon asti 30 %. Jos tämä pääomatulojen määrä ylittää 30 000 euroa, ylimenevästä osuudesta maksetaan 34 % veroa. (Sijoitustoiminnan perusteet – luku 1.)

 

Ansiotuloja ovat esimerkiksi palkat, eläkkeet ja sosiaalietuudet ja näistä maksetaan progressiivista valtionveroa. Mikä tarkoittaa siis sitä, että kun tulot nousee, nousee myös veroprosenttisi. (Vero.fi 2022.)

 

Samaa periaatetta käytetään osakkeista saatujen tuottojen verotuksessa. Osinkotulot pörssiyhtiöstä on osittain verovapaata ja osittain verotettavaa pääomatuloa. Yksityishenkilön saamasta osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata. Kuten aiemmin mainittiin pääomatulona verotettavasta osingosta, menee 30 % veroa. Alla vielä esimerkki:

Kuva 1: Pörssiyhtiö X:lta saama osinko. (Mukaillen Sijoitustoiminnan perusteet – luku 1)

 

Ulkomaiset osingot ovatkin sitten asia erikseen. Ulkomaille rekisteröityjen yhtiöiden jakamista osingoista jää pääsääntöisesti 15 %:n suuruinen lähdevero yhtiön kotimaahan. Osakesäästötilille ostettujen osakkeiden kohdalla lähdeveroa ei hyvitetä, vaan liikaa perittyjä lähdeveroja voi hakea yhtiön kotimaasta, mutta tämä on sijoittajan omalla vastuulla. (Sijoitustoiminnan perusteet – luku 1). Jos osinkoa jakava yhtiö on EU-maasta tai on sellainen, jonka kanssa Suomella on osinkoihin sovellettava verosopimus, noudattaa osingon verotus samaa kaavaan kuin suomalaisen osingon. Eli yhtiöistä saadusta osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja loput 15 % verotonta tuloa. (Myllyoja, N., Kullas, E.)

 

Muiden kuin julkisesti noteerattujen yhtiöiden verokohtelu määräytyy yhtiön osakkeille lasketun arvon perusteella. Näissä yhtiöissä osingonsaajan verovuonna saama pääomatulo-osinko on 150 000 euroon asti 25 % veronalaista pääomatuloa ja loput ovat verovapaata tuloa. Kun pääomatulo-osingot ylittävät 150 000 euroa on 85 % siitä veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa. (Sijoitustoiminnan perusteet – luku 1.)

 

Luovutusvoitto ja –tappio

Voittoa, joka syntyy omaisuuden myynnistä, kutsutaan luovutusvoitoksi. Tätä voi syntyä, kun myydään esimerkiksi rahastoja tai arvopapereita. Omaisuuden myyntihinnan ja ostohinnan erotus, jossa myyntihinta on isompi kuin ostohinta tarkoittaa luovutusvoittoa. Se on tuloa sille verovuodelle, jolloin kauppa tehdään. Kun osakkeita myydään voitolla, voitolla on maksettava veroa pääomatulojen veroprosentin mukaan. Verotettava voitto lasketaan yleensä käyttämällä FIFO-periaatetta, joka on lyhenne First In, First Out -sanoista. Osakkeet katsotaan tällöin myydyksi siinä järjestyksessä kuin ne on hankittu. Sijoittamiseen liittyvät kulut, kuten esimerkiksi välityspalkkiot on mahdollista vähentää verotuksessa. (Sijoitustoiminnan perusteet – luku 1.)

 

Luovutustappiosta puhutaan silloin kun myyntihinta on pienempi kuin ostohinta ja tällöin verotettavaa tuloa ei synny. Tämä vahvistetaan verotuksessa ja tällöin verottaja vähentää luovutustappion automaattisesti tulevista pääomatuloista. Ensisijaisesti luovutustappio vähennetään luovutusvuonna saaduista luovutusvoitosta ja sen jälkeen vuoden muista pääomatuloista. Jos luovutustappion vähentäminen ei onnistu luovutusvuonna, vahvistetaan siitä luovutustappio, joka vähennetään seuraavan viiden vuoden aikana sitä mukaa kuin voittoa kertyy. (Vero.fi) Luovutustappiota ei oteta huomioon, kun lasketaan alijäämähyvitystä (Veronmaksajat).

 

Sijoittamisen riskit

Sijoittamisessa riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä. LähiTapiola on teettänyt vuonna 2017 tutkimuksen, jossa selvisi, että 44 prosenttia vastaajista oli valmiita sietämään vain 10 prosentin tappioita sijoituksilleen. Haluttomuus ottaa riskejä saattaa olla suurin syy suomalaisten vähäiseen sijoittamiseen. Paras keino riskien ymmärtämiseen on oppia ymmärtämään ja sietämään sitä. Sen oppii ainoastaan sijoittamalla, ja omat rahat ovatkin tehokas opettaja. Alkuun pääsee pieniä summia sijoittamalla, ja nimenomaan sellaisten summien, joiden puuttuminen ei haittaa arjen taloutta. On hyvä muistaa, että sijoitustappio toteutuu vasta osakkeiden myyntivaiheessa. (Myllyoja & Kullas 2020, 97–98.)

 

Osakesijoittamisessa riskejä on kahdenlaisia, yritys- ja markkinariskejä. Riskin suuruus, tyyppi ja laatu riippuu siitä, mihin ja kuinka paljon sijoittaa. Yleensä sijoittamisen riskeistä puhuttaessa puhutaan markkinariskeistä. Markkinariskillä tarkoitetaan sitä, kun tietyn toimialan yritysten osakkeet laskevat yhtä aikaa samassa suhteessa. Myös koko maailman osakkeet voivat laskea jonkun kriisin seurauksena. (98.) Osakesijoittamisen toinen riski on yhtiöriski, eli yrityksen liiketoimintastrategia epäonnistuu jostakin syystä. Mikäli sijoittajana törmää yhtiöriskiin kannattaa miettiä tarkasti, miksi omistaa kyseistä yritystä ja kannattaako se vain myydä pois omasta sijoitussalkusta. (99.)

 

Ainoa keino alentaa sijoittamisen riskiä alentamatta tuottoa on hajauttaa sijoituksensa, eli sijoittaa rahoja useampaan kohteeseen. Hajauttaminen perustuu siihen, että eri sijoituskohteiden osakevaihtelut sattuvat eri aikoihin ja eri kohtiin suhdanteita. Sijoituksia hajauttaessa kannattaa ottaa huomioon eri sijoituskohteet, toimialat, maantieteellinen toiminta-alue ja aika. Sijoituksia voi hajauttaa pikkuhiljaa, kuten ostamalla ensin jotakin yhtiötä ja seuraavalla ostokerralla jotakin toista eri toimialalta. Osakesijoittajan kannattaa omistaa vähintään viiden yrityksen osakkeita, kymmenen on vielä parempi tavoite. (Sijoituskoulu – hajauttaminen.)

 

Todellisuudessa sijoittajan pahin riski on oma stressinsietokyky. Aika parantaa kurssien sukellukset, mutta ei sitä, jos on painanut paniikkinappulaa ja myynyt osakkeet tappiolla. Jos yhtiö on hyvä, viidessä vuodessa kurssi nousee hyvin todennäköisesti voitolle tai on muuten tuottoisa, kun mukaan lasketaan saatu osinkotuotto. (Ikonen 2019.)

 

Suhdannevaihtelut

”Suhdannevaihtelu on kansantalouden kasvun usean vuoden mittainen nousu, jota seuraa useamman vuoden mittainen lasku.” Silloin kun sijoittajat ostavat osakkeita innokkaasti, osakkeet kallistuvat. Osakkeiden kallistuessa pörssikurssit nousevat. Kun pörssiyhtiöillä menee hyvin, yrityksiin palkataan lisää työntekijöitä. Työntekijöiden palkkatason noustessa ihmiset kuluttavat enemmän ja yritykset tekevät parempaa tulosta. Tätä kutsutaan korkeasuhdanteeksi tai nousukaudeksi. (Nickström.)

 

Kasvuvauhdin hidastuessa ja kun suhdannehuippu on saavutettu, alkaa laskukausi. Ensin yksi sijoittaja päättää myydä osakkeensa, ja pian muut seuraavat perässä. Kun osakkeita tulee myyntiin nopeampaa tahtia, kuin ihmiset ovat valmiita ostamaan, osakkeen hinta putoaa. Pörssikurssit laskevat ja luottamus taloutta kohtaan heikkenee. Tämän seurauksena yhtiöt joutuvat irtisanomaan henkilökuntaa ja tällöin kulutus vähenee. Kunnes suhdanne taas vaihtuu, ja homma alkaa alusta. (Nickström.)

 

”Suhdannevaihtelu = kun hyvät ja huonot ajat seuraavat toisiaan pörssissä” (Nickström).

 

Mistä suhdannevaihtelut johtuvat?

  1. Yleisen luottamuksen talouskehitystä kohtaan noustessa kotitaloudet uskaltavat kuluttaa enemmän ja yritykset uskaltavat tehdä investointeja. Toteutuneen tuotannon kasvu kiihtyy ja luottamus talouteen kasvaa. Tuotantomahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, ja näin ollen positiivinen kierre ei jatku loputtomiin. Luottamus heikkenee, jonka myötä kulutus ja investoinnit vähenevät, ja syntyy negatiivinen kierre.
  2. Yritykset eivät välttämättä heti reagoi kysynnän vaihteluihin muuttamalla tuotannon ja tuoteostojen määrää. Yritys saattaa pitää kysynnän kasvua hetkellisenä, ja säilyttää tuotantonsa ja tilauksensa ennallaan. Jos kysynnän kasvu ei olekaan hetkellistä, varastot tyhjenevät, ja yrityksen täytyy lisätä ostoja ja tuotantoa. Tulot lisääntyvät äkillisesti tuotannon ja vaihdannan voimakkaan kasvun myötä. Kun kysyntä taas laskee, tapahtuu päinvastainen ilmiö.
  3. Väärin ajoitetut talouspoliittiset toimenpiteet. Julkinen valta pyrkii vakauttamaan suhdanteita suhdannepolitiikalla, mutta jos toimenpiteet tehdään liian myöhään, ne saattavat ajoittua väärään suhdannevaiheeseen. Tällöin toimenpiteet jyrkentävät suhdannevaihtelua sen sijaan, että lievittäisivät sitä.

(Sijoitustoiminnan perusteet – luku 6.)

 

Yhteenveto

Jälleen yksi sijoittamista käsittelevä essee on kirjoitettu. Kirjailija Eevi Minkkinen on todennut että, se mitä ei nyt ymmärrä, on jotain, jota ei voi vielä ymmärtää. Tämä helpolta kuulostava, mutta hieman sekava lause kuvastaa sijoittamisen kiemuroita mielestämme hyvin. Jokaista kiemuraa ei välttämättä tarvitse tietää, kun astelee sijoittamisen ihmeelliseen maailmaan. On hyvä tiedostaa, että sijoittaminen on itsessään niin laaja ja moniulotteinen käsite, että on melkein mahdotonta olla tietoinen ja kärryillä kaikesta siihen liittyvästä. Kokosimme tähän esseeseen, meille tällä hetkellä käymämme kurssin myötä esille nousseita, tärkeitä aiheita ja toivottavasti siinä oli tarttumapintaa edes jollekin.

 

On ollut ilo huomata, kuinka lähivuosien aikana sijoittamisesta on tullut jonkunlainen trendi. Se on tehty todella helpoksi ja onkin suosituinta Osuuspankin ja Nordean sijoituspalveluissa. Sortter Oy:n Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta käy ilmi, että jopa yli 60 % suomalaista sijoittaa rahastoihin tai osakkeisiin. (Sortter 2021)

 

Mielenkiintoista kun Proakatemian esseepankista hakee vapaalla sanalla “Sijoittaminen” tulee esseetuloksia noin 200. Kun hakee sanalla “Markkinointi”, hakutulokset kymmenkertaistuvat. Jos jossain kohtaa esseeaiheet tuottavat päänvaivaa niin tiedät mistä kirjoittaa.

 

 

Lähteet

Ikonen, H. 2019. Aika parantaa markkinariskin. Viitattu 4.5.2023. Pörssihaukka | Aika parantaa markkinariskin – Pörssihaukka % (porssihaukka.fi)

Inssin osingot. n.d. Mitä osingot ovat ja mitä niistä tulee tietää? Viitattu 3.5.2023. Mitä ovat osingot ja mitä sinun tulee niistä tietää? – Osinkojen perusteet (inssinosingot.fi)

Metropolia. Sijoitustoiminnan perusteet -kurssi.

Mandatumlife. 2020. Osakkeet ja osakesijoittaminen. Mandatumtrader. Viitattu 4.5.2023 https://www.mandatumtrader.fi/kaupankaynti/instrumentit/osakkeet/?msclkid=9b416393d13311ec95c904ba82ac7321

Myllyoja, N., Kullas, E. 2020. Rahan taju. Helsinki: Alma Talent Oy.

Nickström, P-M. n.d. Mikä suhdannevaihtelu on? Viitattu 4.5.2023. Mikä suhdannevaihtelu on? — Mimmit sijoittaa

Nordnet. n.d. Osingon irtoamispäivä, maksupäivä ja täsmäytyspäivä. Viitattu 3.5.2023. Osingon irtoamispäivä, maksupäivä ja täsmäytyspäivä | Nordnet

Palomo, A. 2021. Vertailussa AOT ja OST – Tilien 5 merkittävintä eroa. Mimmitsijoittaa.fi. Viitattu 4.5.2023. https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/vertailussa-aot-ja-ost-tilien-5-merkittavinta-eroa

Pörssisäätiö. n.d. Sijoituskoulu osa 4: Hajauttaminen – näin alennat sijoittamisen riskiä. Viitattu 4.5.2023. Sijoituskoulu: Hajauttaminen, eli miten alennat sijoittamisen riskiä?Pörssisäätiö (porssisaatio.fi)

Sortter. 2021. Suomalaisten innostus sijoittamiseen näkyy myös Taloustutkimuksen tuloksissa. Viitattu 5.5.2023. Sijoittaminen – blogi (sortter.fi)

Verohallinto. n.d. Luovutustappioiden vähentäminen. Viitattu 4.5.2023. Syventävät vero-ohjeet – Luovutustappioiden vähentäminen (vero.fi)

Veronmaksajat. 2017. Myyntivoitot- ja tappiot. Viitattu 5.5.2023. Myyntivoitot- ja tappiot (veronmaksajat.fi)

Kommentoi