Tampere
28 May, Tuesday
24° C

Proakatemian esseepankki

Oravannahoista osakkeisiin – Rahan historia



Kirjoittanut: Erika Niemi - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Oravannahoista osakkeisiin – Rahan historia

Esseen kirjoittanut Empirian Erika Niemi ja Samuli Viitanen

Rahan historia on laaja aihe, joka kattaa monia mielenkiintoisia asioita rahan kehitykseen, käyttöön ja vaikutuksiin liittyen eri aikakausina ja yhteiskunnissa. Rahan kehitys ei ole sujunut ongelmitta ja se on ajanut meidät useasti kriiseihin. Käydään läpi näistä suurimmat ja mietitään mikä voisikaan olla rahan tulevaisuus?

 

Hyödykkeet ja vaihdantatalous

Ensimmäinen talousjärjestelmä on ollut omavaraistalous, jossa esimerkiksi maanviljelijäperhe on saanut omalla työllään kaiken tehtyä. Omilta pelloilta, metsistä ja karjasta yms. on saatu kaikki tarpeellinen. Pian on kuitenkin huomattu, että joku on parempi jossain ja on alettu keskittyä enemmän siihen missä on oltu hyviä. Tämä on säästänyt kaikkien aikaa, kun ei ole tarvinnut osata kaikkea itse. Näin on syntynyt erilaisia ammattikuntia ja hyödykkeiden määrän lisääntyessä on siirrytty vaihdantatalouteen.

Vaihdantatalous oli hidasta ja vaikeaa, koska käytiin vaihtokauppaa hyödykkeillä. Omilla hyödykkeillä ei välttämättä saanut sitä, mitä olisi tarvinnut, koska toisella saattoi jo olla tarjoamaasi hyödykettä. Oli myös vaikea määritellä mikä hyödyke oli minkäkin arvoinen, sillä joka yhteisö piti eri asioita eriarvoisina. Esimerkiksi veden äärellä asuvilla kala oli helposti saatavilla, toisin kuin taas metsästäjäkeräilijöillä, jotka asuivat keskellä metsää.

Tämä on luonut tarpeen yhteiselle vaihdon välineelle, joka myös mittaa arvoa ja kykenee säilyttämään sen. Suomen ensimmäinen raha on ollut oravan talvinahka. (Tunturisusi n.d.)

 

Metallinen raha

Metallirahoja on alettu käyttämään ensimmäisen kerran Turkin alueella noin 600 eaa. Metallirahoissa on käytetty rautaa, kuparia, pronssia ja kultaa sekä hopeaa. Metallisia rahoja on ollut helppo kuljettaa ja ne ovat kestäviä. Luonnosta löytyy vain tietty määrä tiettyjä metalleja, joten ne ovat säilyttäneet arvonsa suhteellisen hyvin. Ne on ollut helppo sovittaa arvoasteikoihin. Erityisesti jalometalleilla on ollut harvinaisuusarvo eli niitä on ollut vaikea hankkia, joka on tehnyt niistä erittäin haluttuja. Lisäksi rahoihin on liitetty erilaisia uskomuksia liittyen niiden arvoon (Sidorova 2018)

Rahan haluttiin olevan kaikkien tunnistettavissa ja kaikkien haluamaa, joten metalleja alettiin leimata. Tätä on tapahtunut noin 700 eaa. Lyydian alueella. Metalleihin leimattiin erilaisia kuvioita, eläinten kuvia ja hallitsijoiden kuvia sekä lauseita. Koska hallitsijoita oli useita, syntyi runsaasti erilaisia rahapajoja ja rahalajeja. Tämä aiheutti haasteita, sillä eri hallitsijoiden rahoilla oli hieman erilaisia arvoja, ja ne eivät välttämättä kelvanneet kaikkialla. (Sidorova 2018)

Metallisten rahojen valmistus oli alkeellisilla välineillä haastavaa. Hallitsijoiden halutessa tienata mahdollisimman paljon rahojen laatu heikkeni. Metallirahat saattoivat olla eri kokoisia ja niissä oli eri metallipitoisuuksia, jonka takia niitä jouduttiin punnitsemaan ostotilanteissa. Rahat kuluivat nopeasti loppuun ja niitä oli suhteellisen helppo väärentää. (Sidorova 2018)

 

Kulta, hopea ja bimetallismi

Kulta on ominaisuuksiltaan hyvä pohja valuutalle. Se on kestävää, lähes kaikkialla hyväksyttyä, sitä on helppo jakaa ja sillä on korkea arvo. Monet valtiot siirtyivät 1800-luvulla kultakantaan eli niiden valuutta oli sidottu kullan arvoon tiettyä painoa kohden. Ensimmäisenä sen tekivät britit 1816. 1870-luvulla siihen ryhtyivät muun muassa Yhdysvallat ja Suomi. Esimerkiksi dollari määriteltiin 1/20 kultaunssiksi. (Sidorova 2018)

Hopea vastasi ominaisuuksiltaan hyvin paljon kultaa, mutta sen arvo oli hieman alhaisempi. Osa maista suosi sitä omista syistään.

Bimetallismi rahajärjestelmä, jossa maa määrittää valuuttansa arvon molempien kullan sekä hopean perusteella. Bimetallismia oli eniten 1800-luvulla, jonka jälkeen kansainvälisellä tasolla siitä alettiin luopua. Syinä muun muassa hopean arvon heilahtelu ja nykyaikaisen rahajärjestelmän kehittyminen 1800-luvun lopulla. Nykyaikana bimetallismin ylläpitäminen olisi liian monimutkaista ja suhteellisen tehotonta. (Economy-Pedia n.d.) Bimetallismi voidaan toteuttaa myös muilla arvometalleilla.

 

Siirtyminen paperirahaan

Paperiraha on pohjimmiltaan asiakirja, jota voidaan käyttää eri laajuudessa vaihdon välineenä. Sen arvo riippuu sen julkaisijan maineesta ja luotettavuudesta. Mitä tunnetumpi ja luotettavampi julkaisija on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä ihmiset hyväksyvät sen vaihdossa tavaroihin tai palveluihin. Paperirahaa on käytetty ensimmäisen kerran Kiinassa jo 800-luvulla, jossa kauppiaat maksoivat toisilleen velkakirjojen avulla. (Imppola n.d.)

Paperiraha on metalleja kevyempää ja vie pienemmän tilan. Varsinkin isoissa maksuerissä metallirahan käyttäminen oli haastavaa. Paperirahan käyttöä oli myös helpompi kontrolloida ja sen käyttöä valvoa.

Yksi paperirahan muodoista oli Suomessakin laajassa käytössä ollut vekseli. Vekseli on asiakirjamallinen maksusitoumus, jossa määritellään kuka maksaa, kenelle, minkä summan ja mihin mennessä. Niitä käytettiin myös lyhytaikaiseen luotonantoon. Ne saivat alkunsa 1100-luvulla Pohjois-Italiassa. (Sidorova 2018)

 

Seteliraha ja pankit

Ensimmäinen setelipankki perustetiin Ruotsissa 1656 (Palmstruch) ja Englannissa vähän tämän jälkeen. Ihmiset veivät sinne metallirahojaan ja saivat siitä merkiksi kuitin, joka pian muuttui setelin muotoon. Seteleitä saatettiin kuitenkin antaa ilman, että pankkiin talletettiin mitään, joka johti ongelmiin. 1800-luvulla seteleiden käyttö vakiintui ja niihin tuli tasasummat, sekä kehotuksia maksaa takaisin tietylle haltijalle, jos tarve. (Sidorova 2018)

Keskuspankit tulivat, jotta rahan käytön seuraaminen ja säätely olisi helpompaa. Niiden tärkein tehtävä alun perin oli pitää seteleiden arvo vastaamassa talletettua metallimäärän arvoa. Nykyään keskuspankit voivat täysin vapaasti säädellä paljonko rahaa on markkinoilla, koska sitä ei ole enää sidottu mihinkään kantaan vaan se on vaan numeroita tietokoneella. Niiden toiminta perustuu luottamukseen, että joku joskus maksaa maksusitoumuksen summan.

 

Maksukortit ja digitaalinen raha

Ensimmäiset maksukortit kehitettiin Yhdysvalloissa 1950-luvulla. Ihan ensimmäinen maksukortti Diners Clubiin julkaistiin vuonna 1950 ja American Express seurasi perässä vuonna 1958. Nämä olivat tavallaan luottokortteja, koska lasku tuli maksaa pois tiettyyn päivään mennessä. Ensimmäinen pankkikortti tuli Bank of Americalta vuonna 1958, ja siitä muuttui kaikkien tuntema Visa 1976.  Suomessakin maksukorttien käyttö yleistyi 60-luvulla, vaikka Visa liittyi niiden joukkoon vasta 80-luvulla. (Roberts 2020)

Sähköinen maksaminen yleistyi 70-luvulla, kun kortteihin lisättiin magneettijuova. Sirukortit kehitettiin Ranskassa 1975, mutta se alkoi yleistyä maksukorteissa vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Lähimaksu tuli suomalaisille tutuksi 2013 ja nopeasti siitä tulikin todella suosittu maksumuoto sen nopeuden ja helppouden vuoksi. (Roberts 2020) Nykyisin ei enää tarvita edes fyysistä maksukorttia, kun kortin pystyy liittämään puhelimeen tai älykelloon.

Digitaalinen raha mahdollistaa todella nopean kaupankäynnin. Maksukortin tai puhelimen käyttäminen maksupäätelaitteella on huomattavasti nopeampaa kuin käteisellä maksaminen, ja ne ovat esimerkiksi mahdollistaneet itsepalvelukassojen käytön kaupoissa. Netissä maksamalla voi ostaa tuotteita mistä tahansa päin maailmaa muutamalla klikkauksella ja rahaa voi myös siirtää toiselle riippumatta hänen sijainnistaan.

Rahan hahmottaminen voi hankaloitua digitaalisen rahan myötä. Numerot pankkitilillä eivät välttämättä tunnu konkreettiselta kuten käteinen ja siitä voi aiheutua ongelmia rahankäytössä. Velkaantuminen on helppoa esimerkiksi luottokorttien ja pikavippien avulla.

Perinteinen käteinen on lähinnä altis fyysiselle ryöstölle, mutta digitaalinen raha on altis monille erilaisille uhille, kuten tietovuodoille ja huijauksille. Näistä voi seurata nopeasti isojenkin summien menetyksiä – usein niin, ettei ryöstetty/huijattu huomaa asiaa ennen kuin hän on jo menettänyt paljon rahaa. Rahojen takaisin saaminen on usein myös kovan työn takana, jos rahoja edes onnistuu saamaan takaisin.

Digitaalinen maksaminen ei myöskään onnistu usein ilman nettiä tai ainakaan ilman sähköä, joten on hyvä pitää käteistä jonkin verran varmuuden vuoksi säästössä. Sähkökatkoja kuitenkin on joka talvi ja ikinä ei voi tietää mihin maailman poliittinen tilanne muuttuu.

 

Kryptovaluutat

Kryptovaluutta perustuu lohkoketjun ja kryptografian teknologiaan. Ne ovat täysin riippumattomia keskuspankeista tai muista tahoista ja täysin digitaalinen valuuttamuoto. Kuka tahansa voi valjastaa oman tietokoneensa louhimaan kryptoja ja Samuli on sitä vähän tehnytkin.

Ensimmäinen kryptovaluutta, tai oikeastaan niiden edeltäjä, oli DigiCash Inc. eCash virtuaalivaluutta. Vuoden 2008 finanssikriisi ja sen luoma epäluottamus pankkeja kohtaan synnytti Bitcoinin, joka on kryptoista varmaan kaikkein tunnetuin. Vuonna 2023 kryptovaluuttoja onkin jo kymmeniätuhansia erilaisia Bitcoinin lisäksi mm. Ethereum ja Dogecoin. (sijoittaja.fi 2021)

Kryptovaluuttojen kurssien nopeat muutokset herättävät paljon keskustelua niiden ympärillä. Niiden arvon heilahtelun vuoksi ne ovat vaativia sijoituskohteita, jopa kokeneemmille sijoittajille. Nykyään on olemassa monia keinoja sijoittaa kryptovaluuttoihin, aina suorista ostoista johdannaisiin ja ETF-rahastoihin asti. Bitcoinilla ei vielä voi maksaa jokapäiväisiä ostoksi esimerkiksi ruokakaupassa, koska Suomen virallisena maksuvälineenä toimii euro. Palveluntarjoajien ei siis tarvitse hyväksyä Bitcoin-maksuja. Maailmassa on toistaiseksi vasta kaksi maata (El Salvador & Keski-Afrikan tasavalta), joissa Bitcoin on otettu käyttöön virallisena maksuvälineenä. (Bitcoinkeskus 2022)

 

Rahajärjestelmien kriisit

Saksan hyperinflaatio 1920-luvulla, Yhdysvaltojen pörssiromahdus 1929 ja vuoden 2008 finanssikriisi ovat kriiseistä varmaan tunnetuimpia. Olemme sen verran nuoria, etteivät nämä kriisit ole meihin vaikuttaneet, mutta toki vuoden 2008 jäljet näkyvät edelleen. Rahajärjestelmien kriisit syntyvät joskus omien ongelmiensa takia ja joskus niihin vaikuttaa maailman poliittiset tilanteet, sodat yms. Useimmiten se kuitenkin taitaa olla ihmisten ahneus ja tyhmyys, joka kriisit saa aikaan.

Inflaatiossa rahan arvo alenee, jolloin sen ostovoima heikkenee. Saksassa inflaatio sai alkunsa ensimmäisen maailman sodan jälkeen, jossa se oli määrätty häviämisen takia maksamaan huimia sotakorvauksia. Rahan arvo laski laskemistaan, joka johti lopulta hyperinflaatioon. ”Pahimmillaan hinnat saattoivat kaksinkertaistua kolmessa vuorokaudessa, ja pahimmillaan yhden ainoan päivän inflaatio oli 20, 9 prosenttia,” Raevuori kertoo. Lopulta ihmisten oli järkevämpi polttaa rahoja lämmikkeeksi kuin ostaa niillä polttopuita, koska setelikasan lämpöarvo oli suurempi kuin sillä saatavien puiden. (Raevuori 2023)

Deflaatiossa puolestaan rahan arvo nousee ja ostovoima kasvaa. Maitopurkki siis maksaa vähemmän kuin aiemmin. Se kuitenkin usein syö talouskasvua ja voi aiheuttaa taantumaa, kun kulutus vähenee.

Vuoden 1929 pörssiromahdus johtui siitä, että ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä ostoinnossa oli alettu ostaa osakkeita lainarahalla. Tavalliset kansalaiset eivät kauheasti tienneet pörsseistä tai muista, ja kun osakkeiden hinnat alkoivat laskea, syntyi yleinen paniikki ja ihmiset alkoivat myydä osakkeita pilkkahintaan, joka lopulta romahdutti koko pörssin ja sai aikaan taantuman. Taantuma muuttui pian lamaksi, joka levisi Suurena lamana koko Eurooppaan. (Raevuori 2021)

Subprime-lainat aiheuttivat suurilta osin vuoden 2008 kriisin. Pankit olivat myöntäneet asuntolainoja ihmisille, joilla ei ollut kykyä niitä maksaa tai ollut takuuksia niitä varten.  Tästä seurasi finanssikriisi, joka levisi maailmanlaajuiseksi lamaksi vuoden 2008 lopulla.

Kansainvälisten valuuttojen, esimerkiksi dollarin tilanne vaikuttaa nykyisin koko maailman talouteen ja sen tilanne voi aiheuttaa kriisejä muissa valtioissa globalisaation takia. Esimerkiksi on sovittu, että kaikki öljykauppa käydään dollareilla, joten jos dollarin arvo muuttuu, niin öljyn hinta muuttuu.

Tulevaisuus

Pessimistinen arviomme on, että seuraavan 20 vuoden sisään tulee valuuttauudistus. Euroa ja dollaria ei ole enää sidottu mihinkään, joten keskuspankit voivat niitä vapaasti säädellä.  Inflaatio tulee todennäköisesti jatkumaan pitkään, koska korkoja ei voida nostaa tarpeeksi korkealle inflaation taittamiseksi ilman, että maailmaan tulee miljoonia työttömiä, koska yhtiöt ja valtiot velkaantuivat nollakorkoaikana niin paljon. Veikkaamme, että raha tullaan sitomaan taas johonkin esimerkiksi kultaan.

Maksutapoihin saattaa tulla joitain uusia innovaatioita, joista on jo hieman väläytelty. Yksi näistä voisi olla ihonsisäiset sirut käsissä, jolloin mitään maksuvälineitä ei tarvitsisi kuljettaa mukana.

 

Lähteet

Bitcoinkeskus. 2022. Usein kysytyt kysymykset bitcoinista. Verkkosivu. Viitattu 20.8.2023

https://bitcoinkeskus.com/ukk/#Voiko_Suomessa_maksaa_bitcoineilla

Economy-pedia. n.d. Bimetallismi-mitä se on, määritelmä ja käsite. Verkkosivu. Viitattu 20.8.2023

https://fi.economy-pedia.com/11039594-bimetallism

Imppola. J. n.d. Paperiraha. Verkkosivu. Viitattu 20.8.2023

https://www.kultakolikko.fi/paperiraha/

Raevuori. A. 2023. Saksan markan syöksykierre oli syvä ensimmäisen maailmansodan jälkeen: ”Sadalla dollarilla saattoi lopulta ostaa talon Berliinin pääkadulta”

https://seura.fi/ilmiot/historia/saksan-markan-syoksykierre-ensimmaisen-maailmansodan-jalkeen-sadalla-dollarilla-saattoi-lopulta-ostaa-talon-berliinin-paakadulta/

Raevuori. A. 2021. Kun Musta torstai loi paniikin ja pörssi romahti New Yorkissa – Näin alkoi maailmanlaajuinen lama vuonna 1929

https://seura.fi/ilmiot/historia/musta-torstai-loi-paniikin-ja-porssi-romahti-new-yorkissa-nain-alkoi-maailmanlaajuinen-lama-vuonna-1929/

Roberts J. 2020. Maksupäätteiden historia – menneisyydestä nykypäivään.

https://fi.mobiletransaction.org/maksupaatteiden-historia/

Sidorova A. 2018. Rahan evoluutio: matka oravannahoista kryptovaluuttoihin. Theseus

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/154639/Sidorova_Anna.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sijoittaja.fi. 2021. Kryptovaluuttojen historia. Verkkosivu. Viitattu 20.8.2023.

https://www.sijoittaja.fi/283327/kryptovaluuttojen-historia/

Tunturisusi.com. Orava. n.d. Oravan historiaa. Verkkosivu. Viitattu 20.8.2023

https://www.tunturisusi.com/orava/historiaa.htm

 

Kommentoi