Tampere
27 May, Monday
22° C

Proakatemian esseepankki

Niskalenkki Roiman projekteista



Kirjoittanut: Niina Piirainen - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
GRIP
Rick Pastoor
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Niskalenkki Roiman projekteista

 

Kolmas vuosi opintoja pyörähtää käyntiin ja yritystoimintaakin on takana jo pitkälti toista vuotta. Tässä vaiheessa opintoja ja tiimiyrittämistä haluan kysyä sekä itseltäni että muilta kaksi kysymystä:

  1. Mitä minä haluan osata/ tehdä valmistuttuani?
  2. Kuinka minä voin kerryttää Roiman liikevaihtoa sitä opetellessani?

Osa tiimiläisistä on löytänyt jo vastauksen ensimmäiseen kysymykseen, mikä osaltaan helpottaa myös vastausta tuohon toiseen kysymykseen. On kuitenkin vielä tiimiläisiä, jotka ovat joko jumissa ensimmäisen kysymyksen kanssa, tai eivät ole päässeet vielä konkreettisesti toteuttamaan sitä 2-vaiheeseen. Olipa oma juttu sitten jo löytynyt tai ei, uskon, että nyt uuden lukukauden edessä, olisi oivallinen hetki pysähtyä tietoisesti suunnittelemaan seuraavaa lukuvuotta ja tuomaan siihen tarvittavaa rakennetta. Koska olemme sekä yrittäjiä että opiskelijoita, meiltä vaaditaan sekä pedagogisia että liiketoiminnallisia tuloksia. Pystymme parhaiten yhdistämään nämä kaksi osa-aluetta keskenään, kun pyrimme tuomaan Roimalle liikevaihtoa sellaisten projektien ja työtehtävien kautta, jotka tukevat meidän oppimistavoitteitamme. Toivon esseeni tarjoavan käytännön työkaluja siihen, kuinka saada ensi lukukaudesta irti vähän enemmän.

Luin Rick Pastoorin kirjan GRIP (2021), joka on käytännönläheinen ajanhallintaopas. Pastoor on itse yrittäjä ja entinen yritysjohtaja ja ammentaa kirjassaan selkeitä ja konkreettisia ohjeita, siitä miten voimme hallita aikaamme ja työmääräämme paremmin. Kirja keskittyy kerrallaan kolmeen aikahaarukkaan; viikon hallintaan, vuoden hallintaan ja lopulta elämän hallintaan. Mielestäni Pastoorin lähestymistapa vuoden hallintaan istuu saumattomasti myös meille tiimiyrittäjille ja opiskelijoille. Vien teidät nyt läpi Pastoorin ohjeiden, rinnastaen tekniikkaa Roimalaisten perspektiiviin ja tiimiyrittäjien opintoihin.

Motivaation kolme osatekijää – intohimo, taidot ja tehtävä

Aloitetaan etsimällä vastauksia tuon esittämäni ensimmäisen kysymyksen ympärille, eli mitä minä haluan osata/ tehdä valmistuttuani? Pastoor lähestyy tätä kysymystä selvittämällä omaa motivaatiota, sitä mikä saa meidät aamulla liikkeelle. Osaatko vastata kysymykseen mitä rakastat tehdä? Jos tuntuu, että olet jumissa tämän teeman kanssa, etkä oikein ole löytänyt omaa juttuasi, niin kuuntele tämä Pastoorin henkilökohtainen vinkki oman motivaation löytämiseen. Se on yksinkertainen ja pystyn allekirjoittamaan sen täysin. Asioiden tekeminen kertoo sinulle parhaiten mistä nautit. Kokeile siis erilaisia asioita, jos pidät jostain: jatka sitä, jos et pidä jostain: hylkää se. (Pastoor, 2021, 133)

Mieleeni tulee aika vähän paikkoja, joissa tällainen kokeilemisen kulttuuri olisi näin helppoa, kuin Proakatemialla, ja vielä valmiin yrityksen alla. Sen lisäksi, että meidän on mahdollista tehdä melkeinpä mitä vaan keksimme, meillä on myös yritys, jolla laskuttaa siitä. Meillä on myös valtava yhteisö, joka on täynnä erilaisia projekteja ja mahdollisia yhteistyökumppaneita. Voimme käydä tutustumassa muiden akatemialaisten projekteihin tai yhdistää voimamme ja osaamisemme, vaikka yksittäisten tapahtumienkin osalta. Eli meidän ei aina tarvitse keksiä itse kaikkea alusta tai sitoutua johonkin projektiin, kokeillaksemme onko se jotain mistä nautimme. Näiden mahdollisuuksien lisäksi meille tulvii myös työtarjouksia ja projektiehdotelmia Teams-kanavalle, joten lopulta kokeileminen on enää kiinni siitä, mistä haluat aloittaa.

Jos et tiedä mistä aloittaa oman intohimon etsiminen, voit kysyä itseltäsi esimerkiksi:

  • Mitä olet halunnut kokeilla?
  • Mitä tehdessä menetät ajantajuntasi?
  • Mitä jaksat aina lukea, katsella tai kuunnella kyllästymättä?
  • Mistä tiedät enemmän kuin useimmat?
  • Jos ei olisi mitään rajoituksia, kuten aikaa tai rahaa, niin mitä tekisit mieluiten seuraavat kolme kuukautta? (Pastoor, 2021, 134–135)

Uusien asioiden ja tehtävien kokeileminen auttaa sinua paitsi selvittämään mistä tekemisestä nautit, myös kartuttaa sinulle kokemusta ja näkemystä erilaisista tehtävistä. Näin ymmärrät seuraavia tehtäviä aina paremmin ja kokonaisvaltaisemmin. Haluaisin kannustaa kaikkia suhtautumaan projekteihin niin, että vaikka ne eivät vastaisikaan sinulle suurimpiin kysymyksiin, ne kertovat sinulle aina jotain itsestäsi, työotteestasi, erilaisista aloista, liiketoiminnasta, tiimityöstä tai siitä millaisille palveluille ja tuotteille voisi olla tarvetta.

Pelkkä intohimo ei kuitenkaan vielä riitä kokonaisvaltaiseen motivaatioon. Koska työmme tulee olla tuottavaa, meidän tulee miettiä, mitä osaamme tehdä, millä taidollamme voimme tuottaa arvoa muille, eli mitä voimme tarjota maailmalle. Ja vaikka tekisimme työtä, jota rakastamme, tekisimmekö sitä, jos sillä ei olisi merkitystä? Kaksi muuta tärkeää motivaation osaa ovat siis taitomme ja meidän henkilökohtainen tehtävämme, eli mistä tunnemme merkitystä? (Pastoor, 2021, 134–135)

Omaa tehtäväämme voimme koittaa etsiä tunteiden kautta. Mistä tulet vihaiseksi tai mikä on sinulle tärkeää? Mitä muuttaisit, jos voisit tai mistä haluaisit tulla muistetuksi? Kun yhdistämme henkilökohtaisen tehtävämme ja taitomme, voimme miettiä kuinka voisimme tehdä pienen määrän hyvää, mahdollisimman suurelle ihmisjoukolle. (Pastoor, 2021, 136–137)

Ennen kuin siirryt seuraavaan kappaleeseen, pysähdy tähän. Ota kynä ja paperia. Kirjoita itsellesi edellä mainittujen apukysymysten perusteella ensimmäiset ajatuksesi motivaation pyhästä kolminaisuudestasi. Taitojen kartoittamiseen ei ollut niin paljon apukysymyksiä, kuin muihin, joten haluan auttaa sinua. Kun mietit taitojasi, älä rajaa sitä vain konkreettisilta tuntuviin taitoihin, vaan tunnista myös abstraktimmat taidot, kuten kuunteleminen, asioiden käynnistäminen tai vaikkapa tunteiden tunnistaminen. Ei tarvitse päästä vielä syvälle sydänjuuriin saakka, mutta jotta saat loppu esseestä eniten konkreettista hyötyä, vertaa sitä niihin asioihin, jotka nyt jo pyörivät mielessäsi.

 

#teot

Nyt toivon mukaan essee on onnistunut herättämään sinulle ajatuksia. Nämä ajatukset ovat ehkä jo päässeet paperille tai digitaalisiin muistiinpanoihin saakka. Seuraavaksi on aika lähteä liikkeelle ja muuttaa ajatukset teoiksi.

Ota muistiinpanosi kolmesta motivaation osatekijästä nyt tarkastelun alle yksi kategoria kerrallaan. Mieti, kuinka voisit muuttaa nämä ajatukset ratkaisuiksi, joita pystyt kokeilemaan. Ratkaisujen ei tarvitse olla isoja, tai heti suoraan liittyä liiketoimintaan, vaan tärkeintä on, että saat niistä kokemuksia, jotka selkeyttävät sinulle, kuinka voit yhdistää intohimon, taidot ja tehtävän. Jos esimerkiksi intohimosi on perhokalastus, mieti millaisia asioita voit kokeilla perhokalastukseen liittyen. Ehkä olet jo kalastanut, mutta voitko rakentaa yhteisön perhokalastuksen ympärille, tai osallistua perhojen askartelu-kurssille? Näin pääset näkemään, onko perhokalastus sellainen teema, joka jaksaa innostaa sinua pidempään ja jonka ympärille löydät myös taitoa ja tehtävän. (Pastoor, 2021, 141)

Ratkaisuja suunnitellessa on hyvä muistaa, ettei tarvitse osua heti oikeaan ja, että haastavat tai pelottavilta tuntuvat ratkaisut ovat usein niitä palkitsevimpia. Kun olet kokeillut muutamia ratkaisuja, voit tarkastella niitä jälkikäteen ja hyödyntää niistä kerryttämääsi näkemystä. Jos koet haastavaksi heittäytyä ja jätät uudet asiat kokeilematta, koska et rohkene tai viitsi päästää irti vanhasta, muista: Kun sanot ”ei” jollekin uudelle, sanot myös ”kyllä” nykyiselle. Oletko tyytyväinen tähän valintaan? (Pastoor, 2021, 142-143)

”Jos et seuraa intohimoasi, taitojasi tai tehtävääsi, valitset käytännössä tilalle jotakin muuta.” Rick Pastoor

 

Sama pähkinänkuoressa:

  1. ajattele – tehtävääsi, taitojasi, intohimoasi
  2. aloita – tekemällä ratkaisuja ja muuttamalla ratkaisut kokeiltaviksi asioiksi
  3. kokeile asioita – toteuta konkreettiset asiat, päätä mitä mieltä olet ja tee tai muokkaa suunnitelmaa sen mukaan (Pastoor, 2021, 141)

Roiman projektien osalta näen tämän tyyppisen toiminnan erinomaisena tapana kerryttää kokemusta ja osaamista, sekä kirkastaa tiimiläisille heidän suuntaansa. Aktiivisesti kokeileminen luo myös mahdollisuuden sille, että yhä useammat ihmiset pääsevät kokeilemaan yhteistyötä tiimin sisällä tai yli tiimirajojen. Näin opimme myös toisistamme ja ehkä löydämme tapoja yhdistää koko tiimin voimat johonkin samaan projektiin. En liputa tällaisen kokeilukulttuurin puolesta vain siksi, että suuntaansa etsivät saavat kokemuksia, vaan näen tämän järkevänä ratkaisuna myös heille, keillä on jo selvät sävelet oman motivaationsa osasista. Heittäydyn itse käytännön esimerkiksi tähän.

Aion suunnata loput opiskeluajastani tukemaan mahdollisimman hyvin uraani valmentajana. Sen sijaan, että käyttäisin kaiken aikani ja panokseni kapea-alaisesti vain oman konseptini hinkkaamiseen, näen enemmän arvoa sillä, että laajennan aluetta, jossa oppia ja oivaltaa. Kun teen projekteja eri ympäristöissä ja eri ihmisten kanssa näen, millaista vuorovaikutusta jo on ja millaista vuorovaikutusta ihmiset tarvitsisivat. Laajennan verkostojani projekti ja sen asiakaskunta kerrallaan ja jokainen kokeilu, joka on yhdistettävissä valmennukseen tai johonkin sen aihealueista, toimii minulle referenssinä ja siten kasvattaa kokemustani ja uskottavuuttani valmentajana.

 

Konkretia, konkretia, konkretia!

Kun tartumme oikeasti toimeen ja kokeilemme asioita, saamme kouriin tuntuvaa kimmoketta tavoitteidemme löytämiseen ja siten myös saavuttamiseen. Näemme ja tunnemme sen, kuinka menemme lähemmäs haluamaamme. Kun olemme päässeet edes hieman kartalle siitä, mitä me tulevaisuudelta haluamme, on aika asettaa tavoitteita. (Pastoor, 2021, 143)

Jotta tavoite toimii toivotulla tavalla, eli tehostaa toimintaamme, tulee sen olla selkeä. Sen tulee olla riittävän haastava ja sen toteutukseen käytettävä aika tarkasti määritelty. Näiden lisäksi tarvitsemme tehdystä työstä säännöllistä palautetta. Tässä voit hyödyntää SMART-mallia, jonka mukaan tavoitteen on oltava tarkka, mitattava, saavutettava, realistinen ja aikaan sidottu. (Pastoor, 2021, 144-145)

Tavoitteita ei kannata olla liian monta kerrallaan, ettei huomiosi hajaannu liikaa. Niitä on kuitenkin hyvä olla useampia kuin yksi tai kaksi, jotta sinulla on aina joku tavoite, jota voit sillä hetkellä työstää. Tavoitteiden dokumentointi on tärkeää ja pitää sinut paremmin kiinni toiminnassa. Kun kirjaat kaikki tavoitteet johonkin samaan paikkaan, näet ne yhdellä silmäyksellä ja pystyt pitämään ne aktiivisesti mielessä. Määrittele samaan muistiinpanoon myös, milloin aiot ne saavuttaa, niin sekään ei pääse unohtumaan. Kun kirjoitat tavoitteesi auki, tiedät myös miksi ne ovat sinulle tärkeitä. Sitten määrittele ensimmäinen askel. Mitä voit tehdä juuri nyt tavoitteesi eteen?  (Pastoor, 2021, 148-149)

Roimalaiset ovat niin yksilöinä, kuin tiiminäkin miettineet tavoitteita (ja visiota ja arvoja). Joskus jopa kyllästymiseen saakka. Mutta niiden näkyväksi tekeminen ja niistä päivittäin itseään muistuttaminen on se, millä ne ajetaan meidän selkärankaamme ja autopilottiohjelmaan. Kauniitkin ajatukset jäävät ajatuksen tasolle, jos emme toteuta niitä. Siksi ensimmäisen askelen määrittely sellaiseksi, jonka voi tehdä heti, kuulostaa käänteentekevältä idealta. Kokeillaanko?

Nyt – koska tiimiläisemme ovat projektien ja oman erikoistumisensa suhteen eri vaiheissa, on tärkeää huomioida se myös tavoitteiden asettamisessa ja niihin suhtautumisessa. Jos omat tulevaisuuden näkymät hakevat vielä hieman muotoaan, voi olla viisainta asettaa lyhyemmän aikavälin tavoitteita ja ne saavutettuaan, joko muokata niitä tai asettaa uusia. Jos taas kaikki on kristallin kirkasta ja tiedät mitä kohti haluat mennä, voit miettiä itsellesi haastetavoitteen. Haastetavoitteet ovat rohkeita ja jopa mahtipontisia tavoitteita, jotka pohjautuvat pitkälti omaan tehtävään ja merkitykseen. Sellaisia, kun Bill Gates halusi poistaa malarian tai Presidentti John F. Kennedy halusi viedä ensimmäisen ihmisen Kuuhun.

Haastetavoite on pitkän tähtäimen tavoite, joka haastavuudeltaan asettuu haastavan, mutta toteutettavan ja mahdottoman välille. Kun asetat itsellesi haastetavoitetta voit arvioida sitä kysymällä itseltäsi:

  • Voinko selvästi kuvitella saavuttavani tämän tavoitteen?
  • Saako tavoitteen ajattelu minut hieman hermostumaan?
  • Epäilenkö, miten pystyn ikinä saavuttamaan tavoitteen?
  • Kysytäänkö minulta avoimesti, pystynkö siihen?
  • Onko ajatus tavoitteeni saavuttamisesta erittäin innostava (Pastoor, 2021, 147)

Vuoden suunnittelupäivä

Tähän mennessä Piirainen on järjestänyt Roimalle mm. tiimipäivän, esseepäivän, priorisointipäivän, innovointipäivän ja nyt nämä päivät saavat kauan kaivattua ja suorastaa yleisön anelemaa jatkoa VUODEN SUUNNITTELUPÄIVÄLLÄ! Vuoden suunnittelupäivä on Pastoorin konsepti, jota hyödynnetään myös viikkotasolla perjantain yhteenvetona. Vuosittaisen yhteenvedon tarkoituksena on pyhittää aikaa vuoden suunnittelulle, koska liian monella meistä on liian vähän aikaa suunnitella edes seuraavaa viikkoamme, saati sitten seuraavaa vuottamme (Pastoor, 2021, 155).

Vuoden suunnittelupäivä aloitetaan katsomalla edelliseen vuoteen. Mitä missäkin kuussa tapahtui, mitkä olivat kohokohtia, mitkä taas heikoimpia hetkiä, mistä olen ylpeä? Helpoin tapa lähteä muistelemaan edeltävää vuotta, on selata kalenteria kuukausi kerrallaan ja käyttää sen apuna vaikkapa valokuvia tai ehkä pajavihkoa tai muuta muisti- /päiväkirjaa. Oliko sinulla tavoitteita viime vuodelle ja miten niiden kanssa kävi? Mitä viime vuodesta jäi käteen? (Pastoor, 2021, 157–159)

Kun viime vuodesta on otettu opit haltuun ja huomattu mitkä asiat saivat sinut innostumaan ja onnistumaan, on aika katsoa tulevaa vuotta, tehdä sinne välitavoitteita ja ideoida vuoden sisältöä. Pastoorin menetelmässä vuoden sisältöä jaetaan kategorioihin, joissa työ näyttelee vasta yhtä roolia, mutta voimme rajata yhteenvedon koskemaan juuri niitä teemoja, joita näemme olennaisiksi.

Vannon tietoisen ajattelun ja suunnittelun nimeen ja uskon, että jos tiiminä lähdemme suunnittelemaan tulevaa vuotta, niin yksilöiden, kuin koko Roimankin näkökulmasta, meillä on ainoastaan mahdollisuuksia. Voimme kasvattaa yhteistä innostusta, tukea toisiamme tavoitteissamme, luoda meille mahdollisuuksia ja tuoda kerryttämämme opit koko tiimille. Vaikka projektimme eivät olisikaan yhteisiä, meidän mentaliteettimme toimia voisi olla. Voisimme liikevaihtotavoitteen viereen tehdä henkilökohtaiset mittarit sille, kuinka monta askelta kukin on ottanut kohti omaansa, tai yhteisen mittarin, joka mittaa uusia kokeiluja. Voisimme tehdä kokeilemisesta ja projekteissa vierailuista niin arkipäiväistä, ettei niihin ryhtyminen jännittäisi enää. Nähdäänkö siis kalenterien kanssa Vuoden Suunnittelupäivässä ja otetaan niskalenkki Roiman projekteista?

 

Lähteet: Pastoor, R. 2021. GRIP. Atena; Jyväskylä

Kahden lapsen äiti, ex-myyntitykki, nykyinen tiimiyrittäjä ja oppija läpi elämän. Suuntana valmennustyö ja se mystinen balanssi työn ja perheen välillä.

Kommentoi