Tampere
26 May, Sunday
21° C

Proakatemian esseepankki

Muistiinpanoista



Kirjoittanut: Katja Asbill - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Reflektiivinen essee, 2ep.

 

Johdanto

Proakatemian pajoissa kirjoitetaan muistiinpanoja pajavihkoihin. Muistiinpanojen kirjaaminen auttaa meitä keskittymään valittuun aiheeseen ja kuuntelemaan paremmin. Muistiinpanojen kirjaamista harjoitellaan ensimmäisen puolen vuoden ajan pajavihoissa, jotka tarkistetaan. Niiden tekotavasta ei muuten erityisesti puhuta onhan tavoitteena kuitenkin täysin omannäköiset muistiinpanot, jotka palvelevat juuri niiden kirjoittajaa, eikä tietty malli, joka kaikkien on omaksuttava. Koska muistiinpanojen tekemisen ei ole tarkoitus viedä liikaa huomiota kuuntelemiselta, on kuitenkin tärkeää, että kaikki oppivat niitä jossain määrin kirjoittamaan. Olemme Kipinän tiimiyrittäjien kesken puhuneet siitä, kuinka muistiinpanojen kirjoittamisen laatu ja määrä vaihtelee jonkin verran ensimmäisen puolen vuoden jälkeen yksilöstä toiseen. Olemmekin kannustaneet kaikkia kirjoittamaan muistiinpanoja enemmän ja ajoittain olemme myös puhuneet siitä, onko tarpeen nostaa esiin erilaisia muistiinpanotekniikoita.

 

Muistiinpanot

Kuunnellessa kaikkea ei kerkeä millään kirjoittamaan, eikä se ole tarkoituskaan, joten meidän kaikkien on opittava erottamaan oleellinen. Siksi muistiinpanojen tekemistä on hyvä harjoitella. Ajan myötä opimme paitsi erottamaan sen juuri nyt oleellisen tiedon, kirjaamaan myös ylös muita mielenkiintoisia havaintoja. Muistiinpanot voivat hyvin olla täysin tekstipohjaisia. Alleviivaaminen, korostaminen tai ympyröiminen ovat varmaankin kaikille tuttuja tapoja korostaa tekstistä valikoituja yksityiskohtia. Todennäköisesti myös ranskalaiset viivat ja miellekartat ovat tulleet tutuiksi. Osa saattaa lisätä muistiinpanoihinsa visuaalisia elementtejä ajatusten havainnollistamiseksi, niiden jäsentämisen ja kokonaisuuksien muodostamisen edistämiseksi. Visualisoinnit kun voivat edistää mahdollista myöhempää tiedonhakua sekä asioiden mieleen painumista itse muistiinpanojen kirjaamishetkellä.  Jotkut saattavat myös hyödyntää lyhenteitä kirjoittaessaan muistiinpanoja nopeasti. Näiden tapojen lisäksi tekstin jäsentämisen tapa, johon olemme varmastikin jossain määrin tottuneet, on marginaalien hyödyntäminen muistiinpanoihin. Tieteen termipankin (2015) mukaan marginaali on reunus, joka ympäröi käsikirjoituksen tai painotuotteen varsinaista teksti- tai kuvapintaa. Muistiinpanoja, reunahuomautuksia tai uudelleenkirjoitusta on helppo lisätä niin sivun ylä- tai alamarginaaliin tai sen sivumarginaaleihin silloin kun sivulla on selkeä tyhjäksi jätetty reunus. Vihoissa näin ei välttämättä ole, mutta voimme itse helposti luoda tarvittavat marginaalit. Kuvassa 1 näkyy visualisoituna, miltä yhdelle aukeamalle tehdyt pajamuistiinpanot voivat näyttää omassa pajavihossani. Kuvassa vasemmalla sivulla avoimen reunan marginaalia ei hyödynnetä, kun taas oikeanpuoleisella sivulla sinisellä tekstillä osoitetaan mahdolliset muistiinpanot marginaalissa.

 

KUVA 1. Pajavihon muistiinpanot yhdellä aukeamalla

 

Marginaaliin on kätevää kirjata omia ajatuksia, havaintoja ja kysymyksiä. Dialogista kirjatut pääpointit eivät etenkään pidemmän ajan kuluttua välttämättä muistuttaisi meitä enää siitä mitä keskustelun aikana itseasiassa tapahtui. Hyödyntämällä marginaaliin kirjattuja muistiinpanoja on ylös kirjattuja asioita kuitenkin helppoa jäsentää enemmän huomioimalla niissä dialogin edetessä nousseet omat ajatukset, havainnot ja kysymykset. Sabina Nawazin (2017) mukaan marginaalimuistiinpanot auttavat kehittymään kuuntelijoina ja parantamaan esimerkiksi kokousten laatua. Tietyllä tavalla marginaalimuistiinpanot toimivat kuten T-kaavio, jossa yhdelle puolelle kirjataan esimerkiksi juuri yksityiskohdat ja toiselle puolelle pääpointit myöhemmän tiedonhaun helpottamiseksi. Pajoissamme T-kaavio voi olla käytännöllinen tiimin keskustelun kirjaamiseen yhteen sarakkeeseen ja omien mielipiteiden ja kysymysten kirjaamiseen toiseen sarakkeeseen (Kuva 2). Vastaavalla tavalla T-kaavio toimii myös esimerkiksi faktojen ja mielipiteiden jaotteluun.

 

KUVA 2. T-kaavio

 

Sabina Nawazin (2017) esimerkissä muistiinpanot kirjannut henkilö pystyi muistiinpanojensa ansiosta reflektoimaan kokouksen aikana havaitsemiaan tiimidynamiikkaan vaikuttavia tekijöitä. Artikkelissaan Nawaz kehottaakin marginaalimuistiinpanojen kirjaajia pohtimaan seuraavia tekijöitä voidakseen kehittyä paremmiksi kuuntelijoiksi:

  • Kirjoita ylös muistiinpanojen pääteemat. Hahmota isoa kuvaa.
  • Kirjoita ylös kysymykset, jotka on parempi kysyä myöhemmin.
  • Testaa olettamuksia.
  • Kiinnitä huomio siihen mitä ei sanota.
  • Ole tarkka siitä mitä jaat.

 

Toinen suosittu erityisesti lukemiseen tai luentomuistiinpanoihin hyödynnetty muistiinpanotekniikka, jossa hyödynnetään sarakkeita, on Cornell-tekniikka (Gustavus Adolphus College, n.d.), jossa sivun alareunaan jätetään tilaa pääpointtien kertaamista varten. Kokousmuistiinpanoissa tai pajavihoissamme tämä muistiinpanotekniikka voi toimia esimerkiksi tehtyjen päätösten ylös kirjaamiseen (Kuva 3).

 

KUVA 3. Cornell-tekniikka

 

Pohdinta

Kirjatessani ajatuksia erilaisista muistiinpanotekniikoista ja miettiessäni omia muistiinpanoja tarkemmin havahduin huomaamaan, etten käytä miellekarttoja kovinkaan usein. Marginaaleja olen ajan kanssa oppinut hyödyntämään aiempaa paremmin, mutta huomaan usein, kuinka helposti A5 kokoisessa pajavihossa marginaaleille ei tule varattua tilaa kirjoittaessani toisinaan koko sivun leveydeltä. Käytän usein toisen väristä mustekynää kirjatessani lisämuistiinpanoja jälkikäteen esimerkiksi rivien väleihin silloin kun marginaalit ovat unohtuneet. Tarkempi pajavihkojen tarkastelu kuluneilta vuosilta osoittaa kehityksen. Ajan myötä muistiinpanojen seassa olevat visualisoinnit ovat kehittyneet. Yhä useammin ne liittyvät käsiteltävään aiheeseen ja ne rikastavat muistiinpanoja. Jälkikäteen on  helppo huomata miten omat pajaan liittyvät tavoitteet ohjaavat muistiinpanojen tekoa. Jälkikäteen, muistiinpanoja uudestaan läpikäyden on myös mahdollista reflektoida pidemmän aikavälin oppeja.

 

Lähteet:

Gustavus Adolphus College. n.d. Cornell Note Taking System. Luettu 23.4.2023. https://gustavus.edu/asc/concertFiles/media/cornell_note_taking_system.pdf

Nawaz, S. 2017. Become a Better Listener by Taking Notes. Harvard Business Review. Julkaistu 24.3. 2017.  Luettu 23.4.2023. https://hbr.org/2017/03/become-a-better-listener-by-taking-notes

Tieteen termipankki. 2015. Tekstuaalitieteet:marginaali. Päivitetty 22.1.2015. Luettu 24.4.2023. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Tekstuaalitieteet:marginaali.)

 

Photo by Priscilla Du Preez on Unsplash

Aihetunnisteet:
Kommentoi