Tampere
28 May, Tuesday
27° C

Proakatemian esseepankki

Miten meni noin niinku omasta mielestä



Kirjoittanut: Jenna Viianen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Näin joulun alla ja lukukauden lopussa on hyvä vähän pohtia sitä, mitä kuluneella lukukaudella on tullut tehtyä. Syksy alkoi lasten fysioterapia jaksolla, pari viikkoa siitä alkoi meidän Motive 8.0 matka proakatemialla. Lasten jakson harjoittelu sijoittui syysloman molemmin puolin, jonka jälkeen päästiin syventymään kunnolla proakatemian maailmaan. Joulukuun vaihteessa pääsimme testaamaan myyntitaitoja projektin lomassa. Syksyyn siis riitti paljon asiaa ja tapahtumia.

 

Kolme tavoitetta

Asetin itselleni tälle syksyä kolme tavoitetta, joissa haluan kehittyä. Ensimmäisenä tavoitteena oli oppia erottamaan vapaa ja työaika toisistaan ja vetää selkeä raja näiden kahden asian välille. Toisena tavoitteena oli aikatauluttaminen. Aikaisemmin minulla on ollut ongelmana aikatauluttaminen, ja sen myötä esimerkiksi tehtävien määräajat tuntuvat paukkuvan koska havahdun aivan liian myöhään tehtävien tekoon. Kolmantena tavoitteena oli itsensä kuunteleminen ja sitä kautta omien rajojen asettaminen, liittyen kouluun ja työhön.

 

No miten nämä tavoitteet sitten täyttyivät?

Vapaa-ajan ja työajan erottaminen onnistui jollain tasolla, mutta kuitenkin saattoi olla päiviä, jolloin lupasi itselleni, etten tee neljän jälkeen iltapäivällä koulu juttuja ja silti löysin itseni vielä kahdeksalta illalla koneen äärellä. Syksyn työmäärä on kuitenkin ollut sen verran suuri, etten tiedä olisinko selvinnyt tehtävistä ilman iltapainotteisia työtunteja. Ja saattaa hyvinkin olla, että kirjoitan tätäkin esseetä viideltä illalla. Voidaan siis todeta, että tämän tavoitteen eteen on tehtävä vielä töitä.

 

Aikatauluttamisen helpottamiseksi ostin paperisen kalenterin, jossa on päiviin listattu tunnit. Kun sain kalenterin täytön kunnolla käyntiin, huomasin miten paljon helpompaa päivien ja viikkojen suunnittelu oli, koska päässä kaiken tämän suunnittelu on erittäin haastavaa. Koen myös, että stressi on hieman helpottanut, kun tiedän kaiken olevan ylhäällä kalenterissa, eikä tarvitse olla jatkuvasti miettimässä milloin piti olla missä ja mikä piti palauttaa ja milloin. Aikataulussa pysyminen onnistui suurimmalta osalta, kuitenkin joitain ”jälkeen jäämisiä” tapahtui. Esimerkiksi esseiden kirjoittamiseen meidän koko tiimi havahtui aivan liian myöhään. Ajatus siitä, että pitäisi olla 15 pistettä kasassa kuukaudessa jotenkin lamaannutti ja sen myötä niiden kirjoittaminenkin venyi ja venyi. Kuitenkin luotto omaan tiimiin on sen verran hyvä, että uskon meidän selviävänkin tästäkin koitoksesta.

 

Itsensä kuuntelussa koen kehittyneeni paljon. Olen oppinut huomaamaan piirteitä itsessäni, milloin olen selkeästi menossa uupumisen puolella. Sen myötä olen myös kerännyt rohkeutta puolustaa itseäni. Hyvänä esimerkkinä keskustelu esimieheni kanssa siitä, miten työsopimuksen tuntien noudattaminen on tärkeää, ja niistä ei voi ilman minun lupaani poiketa. Rohkeus olla rehellinen niin tiimiä kuin läheisiä kohtaa ja kertoa silloin kun oikeasti kaipaan lepoa ja rauhoittumista. Kuitenkin huomaan edelleen sanovani moneen asiaan ”voin mä tuonkin hoitaa”, vaikka kalenteri onkin jo täynnä.

Kaiken kaikkeaan olen oppinut syksyn aikana paljon itsestäni ja oppinut kuuntelemaan omaa jaksamista. Nyt vielä loppu rutistus ennen joululomalle siirtymistä.

 

Tavoitteet keväälle

Haluan pitää vielä samat tavoitteet keväällekin koska kaikkiin tuntuu olevan vielä kehittämisen varaa ja koen näiden tavoitteiden auttavan löytämään tasapainoisempaa arkea.

 

Tähän loppuun otan meille jo perinteeksi käyneen motorolan

Miten syksy meni;

  • Hyvin; kalenterointi
  • Kehitettävää: aikatauluttaminen
  • Opin; tuntemaan omat voimavarat ja hyödyntämään niitä
  • Käytäntöön; tavoitteiden hiominen keväälle
Kommentoi