Tampere
24 May, Friday
15° C

Proakatemian esseepankki

Miten loistaa seminaareissa?



Kirjoittanut: Joel Lauronen - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Välähdys - Alitajuisen ajattelun voima
Malcolm Gladwell
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Esseen ovat kirjoittaneet Joel Lauronen, Tommi Riikonen & Tuomas Leinonen. 

 

 

Johdanto 

On sanomattakin selvää, että verkostoituminen on erityisen tärkeää yrittäjille. Tässä esseessä paneudutaan teorian kautta siihen, että miten verkostoitumista kannattaa harrastaa esimerkiksi seminaaritilaisuuksissa. Näitä keinoja voi kuitenkin hyödyntää muissakin ympäristöissä ja laajentaa myös bisneksen ulkopuolelle. 

 

Mitä enemmän yhteyksiä sinulla on ihmisiin, sitä helpompi on päästä vaikkapa töihin tai saada rahoitus yrityksellesi. Ihmiset tykkäävät tyypillisesti jo tunnetusta ja jos olet etukäteen ihmisten piireissä, lisäät todennäköisyyttäsi tulla valituksi huomattavasti. 

 

 

Esittäytyminen ja ensivaikutelma 

Ensivaikutelma on ajallisesti mitattuna uusien ihmissuhteiden tärkein vaihe, sillä se menee silmänräpäyksessä ohi, mutta sillä on pysyvä vaikutus. Ensivaikutelman muuttaminen jälkikäteen on haastavaa ja vaatii paljon aikaa. Tämän takia ensimmäiset hetket ovat kriittisiä ja olisi hyvä tietää minkälaiset asiat vaikuttavat meidän tapaamme tuottaa mielipiteitä ihmisistä. 

 

Malcolm Gladwell syventyy kirjassaan välähdys äkkinäisten arvioiden taustalla toimiviin prosesseihin. Jokainen ihmiskontakti on täynnä kognitiivista työtä, mitä emme varsinaisesti huomioi, mutta varsinkin ensi tapaamisessa niin sanottua “ohut siivutusta” teemme merkittävän paljon. Ensivaikutelma usein hylätään pinnallisena käsitteenä, mutta sen merkitys on isompi, kuin kuvittelemmekaan. 

 

Ohut siivutus on prosessi, jonka kautta pystymme minimaalisesta tietomäärästä tekemään yllättävän tarkkoja johtopäätöksiä toisista ihmisistä. Alitajuntamme on taitava havaitsemaan malleja ja vinkkejä toiminnoista, mihin emme tietoisesti kiinnitä huomiota. Alitajunta kuitenkin ohjaa meitä muodostamaan mielikuvia, jotka ovat enemmän vaistomaisia, kuin analyyttisiä. (Gladwell, M. 2006) 

 

Esimerkiksi lintututkijat ohut siivuttavat paljon tunnistaessaan lintulajikkeita. Useat lintutieteilijät pystyvät tunnistamaan eri lintulajeja satojen metrien päästä näkemällä pelkän välähdyksen linnusta. Vaikka näköhavainto ei todellakaan ole riittävän hyvä tunnistamaan lintua ulkomuodosta, eroaa lintujen käyttäytyminen kauaskin. Esimerkiksi lentoradat, tietynlaiset pyrähdykset tai syöksyt antavat riittävästä informaatiota lintutieteilijälle, jotta hän voi tunnistaa eri lajeja niin kaukaa, ettei sen pitäisi käytännössä olla mahdollista. (Gladwell, M. 2006) 

 

Sama ilmiö toistuu, kun tutustumme ihmisiin. Olemme kaikki tutustuneet ihmisiin koko elämämme ja yksi merkittävin taitomme on toisten ihmisten tarkkaileminen. Ihmiset ovat äärimmäisen sosiaalisia, jos muut nousevat ympärilläsi seisomaan, sinäkin nouset. Jos muut ihmiset hymyilevät, sinäkin hymyilet. Jos kaikki muut alkavat taputtaa, sinäkin alat. Usein emme edes tiedosta miksi toimimme, miten toimimme. Ja mikä vielä hauskempaa, emme usein edes tiedosta, että toimimme.  

 

Nämä taustalla jylläävät prosessit toimivat jatkuvasti ja niiden avulla muodostat nopeita mielikuvia uusista ihmisistä, sillä se on aina ollut kriittisen tärkeää selviytymisen kannalta. Nykymaailma pyrkii tehokkaasti purkamaan stereotypioita ja ehkä tuomitseminen voi ollakin “väärin”.  

 

Ohut siivutus perustuu silti yllättävän tarkkaan kykyyn muodostaa tietynlaista intuitiota ihmisistä. Jos esimerkiksi tunnet sisimmissäsi, että uusi tuttavuus ei välttämättä ole yhteistyökelpoinen, on huomattavasti helpompaa etsiä uusi ihminen, kuin yrittää todistaa stereotypia vääräksi. 

 

Tämän takia ensivaikutelmat ovat tärkeitä ja niiden eteen kannattaisi antaa vähän ajatusta. Usein elämässämme monet ihmissuhteet etenevät samalla tavalla loppuun asti, kuin miten ne alkoivat. Malcolm Gladwell puhuu kirjassaan myös siitä, kuinka parisuhteessa olevien ihmisten keskusteludynamiikka saattaa pysyä muuttumattomana ensimmäisistä treffeistä lähtien, vaikka suhde kestäisikin useita vuosia. (Gladwell, M. 2006) 

 

 

Verkostoituminen 

Verkostoituminen on kuin salaisuus menestyksen taustalla – se on kuin kaveriporukan rakentamista, mutta vähän isommassa mittakaavassa. Jutteleminen ja ihmisten tapaaminen ei ole vain mukavaa ajanvietettä, vaan se voi avata ovia ja mahdollisuuksia, joita ei olisi ikinä osannut kuvitellakaan. 

 

Verkostoituminen on ihmisten välistä vuorovaikutusta, joka perustuu yhteyksien luomiseen ja ylläpitämiseen muiden ihmisten kanssa. Se on olennainen osa henkilökohtaista ja ammatillista elämää, sillä se tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia kuten oppia uutta, saada tukea ja inspiraatiota sekä edistää omaa urakehitystä. Verkostoitumisen merkitys korostuu erityisesti nykypäivän yhteiskunnassa, jossa ihmisten välinen vuorovaikutus on helpompaa kuin koskaan ennen sosiaalisten medioiden ansiosta. (Omapaja.fi)  

 

Yksi tärkeimmistä syistä verkostoitumiselle on mahdollisuus oppia uutta. Verkostoituminen antaa ihmisille mahdollisuuden tavata erilaisia ihmisiä eri aloilta, mikä laajentaa näkökulmia ja tarjoaa uusia ideoita. Kun haluat erottua eduksesi verkostoituessasi, ota nämä neljä asiaa huomioon: aitous, avuliaisuus, yhteydenpito ja positiivinen asenne. 

  

Aitous on avainasemassa verkostoitumisen onnistumisessa. Osoittamalla vilpitöntä kiinnostusta muiden tarinoita ja kokemuksia kohtaan, luot luontevammin yhteyksiä. Oleellista on myös kyky olla oma itsesi, jakaa ajatuksiasi ja tunteitasi. Ihmiset arvostavat eniten niitä, jotka ovat vilpittömästi kiinnostuneita heistä ja heidän tarpeistaan. 

  

Avuliaisuus tekee sinusta mieleenpainuvan verkostoissa. Kun autat muita saavuttamaan tavoitteitaan ja ratkomaan ongelmiaan, luot positiivisen mielikuvan itsestäsi ja ansaitset toisten ihmisen luottamuksen ja kunnioituksen. 

  

Yhteydenpito. Kun pidät säännöllisesti verkoston jäseniin ja osoita kiinnostusta heidän kuulumisiinsa ja projekteihinsa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi puhelimitse tai sosiaalisen median välityksellä. Säännöllinen ja avoin kommunikaatio auttaa vahvistamaan suhteita ja pitämään verkoston elinvoimaisena ja toimivana. 

  

Positiivinen asenne ja kunnioittava käytös ovat ratkaisevan tärkeitä verkostoitumisen kannalta. Positiivinen energia ja hymyileminen voivat tehdä suuren vaikutuksen ihmisiin ja luoda välittömästi syvän yhteyden välillenne. Kun olet ystävällinen ja kohtelias muita kohtaan, ansaitset heidän kunnioituksensa ja mielenkiintonsa. (Romero 2023) 

 

 

Esiintyminen 

Yksi loistava keino rakentaa hyvää ensivaikutelmaa tai lisätä tunnettavuutta verkostoissa on esiintyminen tärkeissä tilaisuuksissa. Seminaareihin harvoin pyydetään lavalle noviiseja, mutta häissä tai syntymäpäiväjuhlilla on usein aikaa kilistää kuohuviinilasia ja nousta seisomaan puheen pitämisen merkiksi. Puheen lähtökohta ei voi olla vain itsensä esiin tuominen, sillä tämä paistaa läpi, eikä rakenna hyvää ensivaikutelmaa. Kuitenkin on selvää, että esiintymällä vakuuttavasti luot tunnettavuutta myös itsellesi ja kynnys avata keskusteluyhteys sinua kohtaan madaltuu huomattavasti.  

 

Jos olet saanut kunnian tulla kutsutuksi lausumaan vieraille muutama sana, ensivaikutelma on luotu jo puolestasi. Joka tapauksessa hyvä puhuja ottaa tilan haltuun jo ennen mikrofonin avaamista. Esimerkiksi filosofi Esa Saarisella on tapana kädestä pitäen tervehtiä puheen kuuntelijoita ja varastaa täten heidän mielenkiintonsa jo etukäteen. Yleensä puheessa on joku viesti, jonka puhuja haluaa välittää yleisölle ja tämä on huomattavasti helpompaa, kun olet luonut luottamuksen etukäteen. 

 

Ensivaikutelmaa luodaan kuitenkin jo kauan ennen tapahtuman alkamista. Puhe pitää valmistella ja sitä ennen selvittää, kelle ja miksi oikeastaan puhutaan. Ammattipuhuja ja kansanedustaja Mika Poutala (7.3.2019) listaa kolme kysymystä mitä hyvän puhujan on kysyttävä itseltään ja kutsun esittäjältä. Miksi minä? Ketä siellä on paikalla? Mitä he haluavat kuulla? Näiden vastausten pohjalta pystyy jo rakentamaan tilannekuvan siitä, mitä puhe vaatii.  

 

No miten puhe sitten valmistellaan? Se vaatii aikaa. Erään ammattipuhujan mukan hyvän puheen valmistelu kestää kolme viikkoa, kun taas virallisen TED-oppaan (2016) kirjoittajan Chris Andersonin mukaan hyvän puheen harjoittelu kestää seitsemän päivää. Ensin puhe on tietenkin kirjoitettava, mutta sen jälkeen harjoittelu yleensä muuttaa sen muotoa vielä useaan kertaan. 

 

Romeron mukaan puheen voi jakaa karkeasti kolmeen osaan. Esittely, laajentaminen (develop) ja johtopäätös. Alussa on hyvä kertoa, kuka on ja miksi on lavalla puhumassa. Tässä vaiheessa on myös hyvä kiittää edellisiä puhujia tai tapahtuman järjestäjiä. Huomio on myös hyvä napata heti alkuun ja herätellä yleisöä esimerkiksi kysymyksellä. Tämän jälkeen mennään itse asiaan. Tämän pitäisi sisältää dataa tai esimerkiksi tarinaa, joka luo itse puheen. Viimeisenä puhutut asiat summataan yhteen ja puhe päätetään arvokkaasti. Tässäpä tämä -tyyppinen loppu jättää hyväänkin puheeseen halvan jälkimaun, joten koita miettiä napakka loppukaneetti, joka selkeästi myös viestii yleisölle puheen päättyneen. (Romero 2023) 

 

Millainen puhuja olet? Andersonin mukaan puhujat jaetaan karkeasti kahteen porukkaan. Toiset kirjoittavat ja harjoittelevat puheensa sanatarkasti alusta loppuun, kun taas toiset rakentavat puheensa tiettyjen avainsanojen varaan ja puhuvat vapaammin. (Anderson 2016) Molemmissa tapauksissa puhe on kuitenkin harjoiteltava ennakkoon, sillä hyvä puhuja ei lähtökohtaisesti lue paperista (Romero 2023). Puhekouluttaja Zita Romeron (2023) mukaan paperin vilkuilulla puhuja jättää käyttämättä suuren osan kehonkielellä tehdystä viestinnästä. Puhujalla voi kuitenkin olla esimerkiksi monitori, joka “blackoutin” sattuessa näyttää avainsanoja ja palauttaa puheen raiteille. Lunttilappua ei suositella (Romero 2023). 

 

Romeron mukaan puheita on kolmenlaisia: informatiivisia, vakuuttavia ja viihdyttäviä. Mikä näistä sopii omaan tyyliisi ja tilaisuuteesi? Hyvä puhe voi myös sisältää elementtejä näistä kaikista. Tärkeää on tunnistaa oman puheen tarkoitus ja muotoilla tyyli siihen sopivaksi. Esimerkkinä viihdyttävyydestä voi olla esimerkiksi tarina, jossa on opetus. Tällöin puhe on samalla informatiivinen, olematta kuivakka. (Romero 2023) Kun sanat alkavat löytää tiensä paperille, on hyvä alkaa mallailemaan niitä suuhun. Usein tässä vaiheessa puhe muuttaa vielä muotoaan, mutta rakenne alkaa hahmottua. Andersonin (2016) mukaan hyvän puheen harjoittelu kestää viikon. Ensimmäisinä päivinä puhe ei tietysti vielä jää takaraivoon. Kun se alkaa jäämään, harjoittelua on silti jatkettava. Andersonin (2016) mukaan puhe muuttuu tässä vaiheessa tunnettomaksi ja monotoniseksi. Kun harjoittelua jatkaa, puheen hallitsee lopulta niin hyvin, että esiintyminen muuttuu rennoksi ja luontevaksi (Anderson 2016). 

 

Harjoitteluvaiheessa on hyvä ottaa huomioon myös kehonkieli. Romeron mukaan kehon liikkeet ja kasvojen ilmeet muodostavat 55 % puhujan viestinnästä. 28 % muodostuu äänenkäytöstä, artikulaatiosta ja rytmityksestä. Jäljelle jäävä 7 % muodostuu puheesta. Vaikka sisältö olisi miten oleellista, huonolla kehonkielellä viesti voi mennä kuulijoilta täysin ohi. Tämän vuoksi on hyvä myös suunnitella, miten kehoa käyttää optimaalisesti. Pidätkö puheen lavalla, puhujapöntöstä vai kenties omasta pöydästä käsin? Onko yleisö vain yhteen suuntaan vai oletko ympäröity kuulijoilla joka puolelta? Käytätkö havainnollistamiseen videoita tai kuvia, jotka vievät huomion sinusta muualle? Näillä kaikilla on vaikutus siihen, millaista viestiä pystyt kehonkielelläsi jakamaan. (Romero 2023) 

 

Miten kehonkieltä sitten käytetään hyväksi. On hyvä googlata mitä tarkoittaa power pose ja sen jälkeen kiinnittää katse arkielämäsi huonoryhtisimpään kaveriin. Millainen ero näiden kahden asennon väliin jää? Hyvä esiintymisasento on jotain näiden välistä. Hyvä ryhti, lantio edessä ja hartiat takana. Kädet laskeutuvat rennosti sivuille hiljaa ollessa ja puhuessa rytmittävät puhettasi havainnoiden samalla sisältöäsi. Käsiä ei missään nimessä piiloteta taskuun eikä selän taakse. Käsien käytössä on hyvä tiedostaa, että kämmenen näyttäminen viestii avoimuudesta, kun taas kämmenselän näyttö on torjuva ele. Power posen tyyliin käsien pitäminen lantiolla ja sormilla osoittelu ovat agressiivisia eleitä ja niiden käyttöä tulee harkita tarkasti. (Romero 2023) 

 

Katse on hyvä pitää lähes koko ajan yleisössä luottamuksen herättämiseksi. Käsien käyttämisen lisäksi myös jalat saavat liikkua ja esiintyessä kannattaakin kävellä hieman puheen elävöittämiseksi. Yleisön kanssa vuorovaikutus takaa huomion, mutta samalla puhuja luovuttaa osan kontrollista yleisölle. Vuorovaikutustilanteisiin on hyvä osata valmistautua. Miten vastaan kysymykseen ja jätän sekä kysyjälle, että muulle yleisölle hyvän olon tilanteesta. Esimerkki: “Kiitos Mauri, onpa loistava kysymys! Vastaus…” Hyvä on osata valmistautua myös kysymykseen, johon et tiedä vastausta tai haastavaan kommenttiin, joka vie huomiota itse puheestasi. (Romero 2023) 

 

On hyvä tiedostaa, että vaikka puhumiseen ja esiintymiseen on toisilla lahjoja valmiiksi, varsinainen taito kehittyy vain toistojen kautta. Esiintymisjännitykseen on olemassa monia ratkaisuja, mutta itsevarmuus esiintymiseen kehittyy parhaiten altistamalla itsensä tilanteille, jossa esiintyy erilaisille yleisöille. Seuraavan kerran, kun sinulla on mahdollisuus päästä puhumaan tärkeässä tilaisuudessa, älä jätä sitä käyttämättä. Hyvällä puheella voit antaa loistavan ensivaikutelman, rakentaa henkilöbrändiä tai vaikuttaa sinulle tärkeään asiaan.  

 

 

Pohdinta 

Verkostoituminen ja esiintyminen ovat tärkeitä taitoja menestyksen saavuttamisessa, niin henkilökohtaisessa kuin ammatillisessa elämässä, sillä ne täydentävät toisiaan täydellisesti. Muista, että verkostoituminen ja esiintymistaidot ovat taitoja, jotka kehittyvät harjoittelun ja kokemuksen myötä. Älä pelkää ottaa haasteita vastaan ja astua ulos mukavuusalueeltasi. Muista antaa itsellesi lupa epäonnistua ja oppia matkan varrella. Seuraava tilaisuus voi olla juuri se askel kohti menestystä! 

 

Lähteet:

Gladwell, M. 2006. VÄLÄHDYS – Alitajuisen ajattelun voima. Gummerus Kustannus Oy. 

 

Omapaja.fi. 12.9.2018. Verkostoituminen avaa tien uusiin mahdollisuuksiin. Blogiteksti. Viitattu 3.3.2024. https://www.omapaja.fi/blogi/verkostoituminen-tie-mahdollisuuksiin 

 

Poutala, M. 7.3.2019. Miten valmistaudun puheen pitämiseen? YouTube –video. Viitattu 3.3.2024. https://www.youtube.com/watch?v=x8lsyFsrl-E 

 

Romero, Z. 2023. Public Speaking – kurssi Instituto Superior Contabilidade e Administração do Portossa ja suojattu kurssimateriaali. Viitattu 3.3.2024. 

Kommentoi