Tampere
22 May, Wednesday
6° C

Proakatemian esseepankki

Mitä yhteistä on harrastuksilla ja liike-elämällä



Kirjoittanut: Jesse Järvensivu - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Monessakin eri asiayhteydessä huomaa, että monen nykypäivän johtajan ansioluettelosta löytyy joko vanhoja, tai sitten uusia meriittejä harrastusten saralta. Usein myös erinäisissä kahvipöytäkeskusteluissa nousee esiin, että mitä kukin harrastaa tai on harrastanut. Esimerkiksi erilaiset kestävyyslajit nousevat monesti esiin, kun puhutaan johtajuudesta. Miten nämä kaksi asiaa liittyy toisiinsa ja kuinka niistä saadaan parhaassa tapauksessa toisiaan tukeva ja kantava voima. Miten hyödyntää esimerkiksi yksilö-, sekä joukkuelajeissa ja muissa harrastuksissa opittuja normeja liike-elämässä ja toisinpäin. Onko näillä asioilla ylipäätään mitään tekemistä keskenään, vai onko kyseessä vain pelkkä yleinen olettamus? Onko nuoruusvuosien piirinmestaruudella tai seniorina voitetulla pyöräkilpailulla mitään yhteistä ja jos on, niin mitä?

 

Jokainen ihminen, joka on jossain elämänvaiheessaan harrastanut jotain, voi todennäköisesti allekirjoittaa väittämän, että harrastuksissa saadut opit ovat tuoneet elämään paljon ohjenuoria ja toimintamalleja eri elämäntilanteisiin. Harrastuksista saatavat valmiudet ovat esimerkiksi seuraavanlaisia: tiimityöskentely, kärsivällisyys, pitkäjänteisyys, toisten ihmisten kunnioitus, toistot, tavoitteellisuus, vastoinkäymisten kohtaaminen ja paljon kaikkea muuta. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Mitä useammasta listalla mainitusta asiasta tulee normaali toimintapa. Alkaa työkalupakissa olemaan poikkeuksellisen hyvät eväät. Harrastuksella ei itsessään ole sen suurempaa väliä, koska monessa eri harrastuksessa toistuvat samat teemat: säännölliset harjoitukset, uusien asioiden sisäistäminen, jatkuva kehittyminen sekä mahdolliset kilpailut, jossa omaa taitotasoa mitataan muiden harrastajien kanssa.

 

Omassa verkostossani on henkilöitä, joilla on vahva urheilutausta ja jotka tänä päivänä ovat liike-elämän palveluksessa. Yksi yhdistävä tekijä näissä ihmisissä onkin se kannustava asenne, positiivisuus ja tavoitteellisuus, mikä heistä henkii kaikkeen tekemiseen. (Nopea, vahva, luotettava. Maija-Leena Rissanen. N.d.)

 

Yksin ei pärjää kukaan. Parhaista parhaat yksilöurheilijatkin tarvitsevat ympärilleen laajan tukijoukon eri alojen ammattilaisia. Johtajuus onkin tästä syystä mielenkiintoinen ja äärettömän laaja kokonaisuus. Jos ajatellaan esimerkiksi yksilöurheilijaa, niin kyllä siellä on taustalla monesti valmentaja, joka pystyy katsomaan tilannetta ja näkemään asioita, joita valmennettava ei itse pysty, tai ehdi sisäistämään. Joukkuelajeissa taas saattaa olla useampi valmentaja ja heillä kaikilla on tarkkaan määritellyt roolit. Tämä siitä syystä, että mitä suuremmaksi johdettavien määrä kasvaa, niin on mahdotonta pystyä yksin vastaamaan kaikista ja kaikille. Voidaankin todeta, että kaikessa tekemisessä yhteistyö on merkittävässä roolissa. Tietysti ei voida unohtaa sitä, että tervehenkinen itsekeskeisyys on myös kriittisessä roolissa mukana erilaisissa harrastuksissa. Yhteistyön merkityksen ymmärtäminen tulee kuin luonnostaan, kun toimii pitkään mukana erilaisten harrastusten parissa. Eikä nyt puhuta pelkästään siitä, että jokaisesta harrastustoimintaan osallistuneesta tulisi suurta yritysjohtajaa, mutta se asenne ja tavoitteellinen toiminta, joka on päivittäisessä tekemisessä mukana ja ennen kaikkea se, että ymmärtää sen tosiasian, että mikään ei tule ilmaiseksi tai helpolla, niin antaa todella hyvät valmiudet ihan jo pelkästään arjen haasteisiin.

 

Uskon myös, että toiminnasta urheiluseurassa on myös hyötyä muilla elämänaloilla. Seurassa toimitaan ihmisten kanssa. Erilaiset projektit antavat varmasti sellaisia kokemuksia, jotka ovat avuksi työtehtävien hoitamisessa.  Nuorilla urheiluseurassa on mahdollisuus saada johtamisoppia, jota muualla ei ole tarjolla, ei edes armeijassa. Armeijassa johtaminen perustuu arvoasteisiin ja käskytykseen, urheiluseurassa arvostukseen ja suostutteluun. Omat lapseni olivat jo varsin nuorina mukana harjoitusten ja leirien vetäjinä sekä toimitsijoina kilpailuissa. Mielestäni niissä saadut kokemukset ja opit ihmisten kanssa toimimisesta, tehtävien antamisesta ja valvomisesta ovat olleet hyödyksi heidän ammateissaan. (Mitä seuratyö voi antaa? Heikki Järvelin. N.d.)

 

Harrastuksien määrällä ja laadulla ei ole väliä, pääasia on, että tekee jotain. Oman mielenkiinnon mukaan valittu tosin usein on se paras mahdollinen vaihtoehto. Jos ajatuksissa on ollut uuden lajin tai harrastuksen aloittaminen, niin nyt jos koskaan on paras hetki tehdä liike ja aloittaa se. Silta harrastustoiminnan ja muun elämän välillä toimii moneen suuntaan. Arjen tasapainottajana harrastukset ovat myös vertaansa vailla. Parhaassa tapauksessa harrastukset toimivat hektisen arjen vastakohtana, tai toisinpäin. Jos esimerkiksi säännöllisen toimistotyön lomassa harrastaa alamäkipyöräilyä, niin kontrasti näiden kahden välillä on todella suuri, mutta näin ollen niistä muodostuu kokonaisuus, joka pitää arjen pyörät pyörimässä.

 

Elämä on jatkuvaa oppimista. Muistakaa pitää pilke silmäkulmassa ja nauttia niistä asioista mitä matka tiellenne tuo. Pyrkikää keräämään tietoja ja taitoja, sekä myös mahdollisuuksien mukaan käyttämään niitä. Ei ole kaukaa haettua, jos väitetään, että joka päivä oppii jotain uutta. Kyseessä ei aina tarvitse olla mitään suurta ja maata mullistavaa, vaan pienistä asioista muodostuu ajan kanssa todella laaja kokonaisuus. Usein myös kuulee puhuttavan, että vastoinkäymiset opettavat enemmän kuin mikään muu. Oman toiminnan tarkastelu ja itsensä kehittäminen päivä päivältä ja pala palalta kohti parempaa versiota itsestään on merkittävässä roolissa, jos haluaa edistyä elämän eri osa-alueilla.

 

Lähteet

Järvelin, Heikki. Mitä seuratyö voi antaa?

https://tampereenpyrinto.fi/heikki-jarvelin-mita-seuratyo-voi-antaa/

(luettu lokakuu 2022.)

Rissanen, Marja-Leena.  Nopea, vahva, luotettava – mitä yrityselämä voisi oppia joukkueurheilusta?

https://arcticideas.fi/mita-yrityselama-voisi-oppia-joukkueurheilusta/

(luettu lokakuu 2022.)

Kommentoi