Tampere
29 May, Wednesday
24° C

Proakatemian esseepankki

Mitä tiimin tarvitsee tietää innovoinnista?



Kirjoittanut: Katri Stylman - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Proakatemialla opiskellessamme opintojemme loppuvaiheeseen kuuluu viimeisenä loppunäyttönä 24H -innovointihaaste, jossa tiimien tarkoituksena on toteuttaa innovointi jonkin yrityksen toimeksiannon pohjalta 24 tunnin aikana. Tämän tulevan projektin innoittamana päädyin selvittämään tarkemmin, mitä se innovointi sitten on, miksi innovointia tarvitaan, ja millaisia asioita ja ominaisuuksia tiimiltä vaaditaan onnistuneeseen innovointiin.

Mitä innovointi on ja miksi sitä tarvitaan?

Innovoinnilla tuotetaan uusia innovaatioita. Sillä pyritään ratkaisemaan ongelmia ja kehittämään käyttäjälähtöisesti uusia ideoita. (Kuntaliitto nd.) Innovaatioiden tuottamiseen tarvitaan sekä luovuutta että toimeenpanokykyä (Vehkaperä 2013a). Innovointiosaaminen vaatii kykyä hallita uusia toimintaympäristöjä ja toimintatapoja sekä verkostojen luomist (Pirilä & Konkka 2013).

Innovaation peruspiirteitä ovat käyttäjälle tuotettu hyöty, uutuus tai uudistettu palvelu, prosessi tai tuote sekä toteutus käytännön toiminnassa.  Innovoinnilla pyritään aina löytämään käytännönläheisiä ratkaisuja, ja se perustuu kokonaisvaltaiseen, avoimeen ajatteluun sekä yhteisöjen ja yksilöiden nokkeluuteen. Pelkkä hyvä idea tai ajatus ei siis ole innovaatio, mikäli sitä ei ole otettu organisaatiossa käyttöön tai jos sillä ei ole mitään käytännön arvoa käyttäjälleen. Innovaatioiden hyötyjen mittaamiseen voidaan käyttää esimerkiksi erilaisia taloudellisia tai laadullisia mittareita. Taloudelliset mittarit mittaavat innovaatiosta saatavaa taloudellista hyötyä, ja laadullisilla mittareilla voidaan mitata vaikkapa palvelun tasoon tai kestävään kehitykseen liittyviä seikkoja. (Vehkaperä 2013a.)

Innovointi on organisaatioille toiminnan jatkumisen ja kehittymisen kannalta välttämätöntä kehitystoimintaa. Mikäli kehitystoimintaa ei tapahdu, organisaatiot kuihtuvat, sillä ne eivät pysty vastaamaan asiakkaiden alati muuttuviin tarpeisiin. Innovointiin onkin siis tärkeää panostaa työelämässä, jotta nykyistä elintasoa pystytään ylläpitämään tai jopa parantamaan. (Pirilä & Konkka 2013)

Kestävällä innovoinnilla tarkoitetaan sitä, että innovoinnissa huomioidaan vaikutukset ihmisiin, talouteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan pitkällä aikajänteellä. Tällaisen innovointitoiminnan perustana ovat eettisesti, sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävät periaatteet, ja siihen kuuluvat myös jatkuvuus, maailmanlaajuinen yhteistyö sekä innovatiivinen johtaminen. Jotta innovointi on kestävää, on olennaista ottaa huomioon niin työntekijöiden, asiakkaiden kuin kansalaistenkin osallisuus kehittämisessä. (Pirilä & Konkka 2013)

Innovatiivinen yksilö

Innovatiivisia yksilöitä yhdistävät seuraavat piirteet ja toiminnot: kyseenalaistaminen, kokeilunhalu, kyky yhdistää erilaisia asioita sekä verkostoituminen. Yksilön innovaatiokyvykkyyteen vaikuttavat erilaiset ajatteluun, vuorovaikutukseen ja itsensä tuntemiseen liittyvät seikat. Innovatiivisuudessa olennaisia asioita ovat itsetuntemus, itsehallinta, osaaminen, motivaatio, kyky luovaan ajatteluun, sosiaalisuus sekä empatiakyky. Itsetuntemuksella tarkoitetaan sitä, miten yksilö tuntee omat vahvuutensa ja heikkoutensa, miten avoin hän on palautteelle sekä millainen itseluottamus hänellä on. Innovatiivinen ihminen osaa realistisesti arvioida omaa toimintaansa ja kykyjään, pystyy ottaa palautetta vastaan sekä on itsevarma. Itsehallinnalla tarkoitetaan avoimuutta uusille ajatuksille, itsenäisyyttä ja itsekuria, joustavuutta toiminnassa, stressin sietokykyä, kykyä ottaa vastuuta yhteisistä tavoitteista sekä luotettavuutta. Yhteisten tavoitteiden eteen toimiminen, luottamus, avoimuus ja joustavuus ovat innovoinnissa tärkeitä. (Vehkaperä 2013a.)

Motivaatio ja osaaminen liittyvät tehtävästä suoriutumiseen ja tiedon hankintaan olettamusten ja uskomusten pohjalta toimimisen sijaan. Motivoitunut yksilö pystyy asettamaan haastaviakin tavoitteita ja pyrkimään näitä kohti. Hän on myös valmis tekemään aloitteita ja muutoksia sekä ottamaan riskejä tarpeen mukaan. Osaaminen vaatii yksilöltä kykyä hankkia tietoa ja omaksua sitä itsensä kehittämiseksi ja tehtävän eteenpäin viemiseksi. Lisäksi tärkeää on kyky luovaan ajatteluun. Luovalla ajattelulla tarkoitetaan kyvykkyyttä tunnistaa ongelmien taustalla olevia syitä, tunnistaa erilaisia käsitteitä, ajatella intuitiivisesti sekä etsiä uusia ratkaisumalleja ja lähestymistapoja. Luova ajattelu tarkoittaa myös mielikuvituksellisuutta ja sen hyödyntämistä innovoinnissa. (Vehkaperä 2013a.)

Innovatiivinen yksilö omaa näiden lisäksi hyvät vuorovaikutus- ja tunnetaidot, eli käytännössä pystyy toimimaan taitavasti erilaisten ihmisten kanssa. Innovatiivinen yksilö on sosiaalinen ja empaattinen. Hän on taitava viestinnässä, pystyy sovittelemaan ristiriitoja ja konflikteja, toimii hyvin tiimissä ja pyrkii löytämään kaikkia tyydyttävän ratkaisun. Hän pystyy myös asettumaan toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää toisten tunteita ja näkemyksiä. (Vehkaperä 2013a.)

 

Innovatiivisuus tiimin sisällä

Tiimien onnistumista tutkittaessa on huomattu kolme huomion arvoista pääseikkaa. Näitä ovat tiimin jäsenten välinen vuorovaikutus, yksilöiden jäsenyys tiimissä sekä tiimin perustehtävän toteuttaminen. Tiimin välinen vuorovaikutus sekä tiimiläisten henkilökohtainen motivaatio ja kiinnostus tiimin toimintaa kohtaan vaikuttavat tiimissä tapahtuvaan ryhmäprosessiin, mikä puolestaan taas vaikuttaa perustehtävän toteuttamiseen tiimissä. Yhtä tärkeää tiimin jäsenten välisen vuorovaikutuksen kanssa on se, miten tiimin eri yksilöt ovat sitoutuneet tiimin toimintaan ja perustehtävään, sekä se, miten jokainen tiimiläinen tietää oman roolinsa ryhmässä. Jos tiimin jäsenet eivät toimi perustehtävän yhteisten tavoitteiden mukaisesti, ei pelkkä hyvä ilmapiiri tiimissä pelasta tiimin toimintaa innovoinnissa. (Vehkaperä 2013b.)

Kun tiimi toteuttaa jonkinlaista intensiivistä ja haasteellista projektia, voi tapahtua monenlaisia väärinymmärryksiä ja syntyä konflikteja. Syitä väärinymmärryksille voivat olla esimerkiksi epäselvyys, eri viitekehykset, väsymys ja väärät tulkinnat kehonkielestä. Jos tiimin jäsenille on epäselvää, miten toimitaan ja toimintatapoja muutetaan kaikkien jäsenten siitä tietämättä, voi tiimin suoriutuminen kärsiä. Samoin, mikäli tiimin eri yksilöt käsittävät viitekehykset ja käsitteet eri tavalla toisiinsa nähden. Luonnollista intensiivisessä projektissa on myös väsymyksen esiintyminen. Kun toimimme väsyneinä, on keskittyminen heikompaa, mikä puolestaan vaikuttaa projektista suoriutumiseen. Kehonkielen tulkinnan haasteet voivat aiheuttaa väärinymmärryksiä, mikäli kehonkielen viestit ovat ristiriidassa sanallisiin viesteihin nähden. (Vehkaperä 2013b.)

 

Kaikki yllä mainitut seikat ovat hyvinkin mahdollisia meidän tulevassa 24H -innovointihaasteessamme. Projekti on hyvin intensiivinen, ja uskon että varmasti varsinkin väsymys saattaa nousta yllättävänkin suureen rooliin suoritusta tehdessämme. On kuitenkin tärkeää tiedostaa nämä mahdolliset vaaran paikat väärinymmärryksille ja konflikteille, jotta voimme varautua niihin, ja selviydymme niistä mutkattomasti.

Ennen projektia meidän on tiiminä hyvä käydä läpi muutamia Vehkaperänkin (2013b) esille nostamia asioita, joista kerron nyt tässä peilaten omaan tiimiimme. Ensinnäkin tiimillämme on oltava projektissa yhteinen päämäärä ja yhteiset pelisäännöt. Jotta jokainen tietää mitä tekee innovoinnin aikana, on tärkeää tietää mihin tähtäämme ja mitkä ovat yhteiset sääntömme tähän pääsemisessä. Toiseksi, meidän tulee kiinnittää huomiota vuorovaikutuksemme laatuun. Siihen, miten voimme keskustella avoimesti ja tuoda omat ajatuksemme ja mielipiteemme esille, sekä siihen, miten käsittelemme ikäviä asioita tiiminä. Vuorovaikutukseen liittyvät myös tapamme puhua tiimistämme ja toisistamme, sekä tapamme antaa toisillemme palautetta. On tärkeää huomioida se, että puhummeko tiimistämme ja tiimiläisistämme ylpeydellä, vai johonkin muuhun sävyyn, ja esimerkiksi annammeko toisillemme kiitosta hyvin tehdystä työstä.

Innovatiivinen tiimi ei koostu toisiinsa nähden samanlaisista ihmisistä. Meidän on näin ollen tiiminä tärkeää osata hyväksyä toistemme erilaisuus ja erilaiset ajattelu- ja toimintatavat, joita saattaa projektin aikana tulla esille. Erilaiset tavat rikastavat toimintaamme tämän kaltaisessa projektissa, joten emme saa nähdä sitä esteenä, että meillä saattaa olla hyvinkin erilaisia tapoja toimia. Viimeiseksi, meidän tulee jakaa vastuu projektista kaikille tiimin jäsenille. Vastuu projektin toteuttamisesta ja yhteishengen ylläpitämisestä ei saa 24H -haasteen aikana kaatua vain osan niskaan, vaan kaikkien tulee ottaa osansa yhteisestä vastuusta. Tämän tasapainoksi, tiimissämme on tärkeää huolehtia siitä, että intensiivisenkin innovointiprojektin aikana meillä on myös naurun hetkiä ja hauskaa yhdessä. (Vehkaperä 2013b.)

Yhteistoiminta innovatiivisessa tiimissä

Tiimin sisällä jokaisella yksilöllä on kaksi eri roolia; tiimirooli ja tehtävärooli. Tiimiroolit liittyvät tiimiläisten väliseen dynamiikkaan, kun taas tehtävärooli keskittyy enemmänkin tiimin perustehtävän suorittamiseen. (Vehkaperä 2013b.) Olemme koulutuksemme aikana toteuttaneet Belbin -tiimiroolitestin, joten tiimirooleja olemme sitäkin kautta päässeet omassa tiimissämme tutkailemaan. Näitä rooleja voivat olla ideoija, resurssien etsijä, koordinoija, haasteiden etsijä, tarkkaileva arvioija, tiimityöskentelijä, toteuttaja, loppuunsaattaja ja asiantuntija. Omassa tiimissämme löytyy näitä eri tiimirooleja hyvässä suhteessa, joten sanoisinkin, että tiimimme on pelkästään näitä tarkastellessa melko monipuolinen.

Tehtäväkohtaisia rooleja puolestaan voivat olla esimerkiksi seuraavat neljä: ideoija, tietäjä, konseptoija ja puutarhuri. Ideoija on yksilö, joka uskaltaa kysellä ”tyhmiäkin” kysymyksiä ja mahdollistaa hullujenkin ideoiden syntymisen. Hän selventää ja nostaa esille jo tuttuja asioita, ja pitää ilmapiirin avoimena uusille näkökulmille ja ideoille sekä esittää niitä itse. Tietäjä puolestaan kerää faktatietoa. Tietäjä kyseenalaistaa ja tavoittelee vastausta tiettyyn ongelmaan, hän myös pyytää perusteluja paljastaakseen, milloin tekeminen pohjautuu vain oletuksiin ja uskomuksiin faktojen sijaan. Konseptoija on yksilö, joka selventää konseptia sanoin, kuvin ja esimerkkien avulla. Konseptoija selventää ja rajaa aiheita, luo ymmärrystä ja yhteistä kieltä sekä pyytää määritelmiä ja analysointia ongelmiin. Puutarhuri taas on se, joka vastaa tiimin yksilöiden hyvinvoinnista, ilmapiiristä ja vireystilasta. Hän selvittää kunkin tiimiläisen vahvuuksia ja luo toiminnalle yhteistä pohjaa. (Vehkaperä 2013b.)

Toki on tärkeää muistaa se, että roolit eivät ole niin mustavalkoisia, vaan monissa meidänkin tiimiläisissämme on varmasti piirteitä useista eri rooleista, niin tiimiroolien kuin tehtäväroolien näkökulmasta. Meidän tuleekin projektiin valmistautuessamme osata löytää toisistamme ne vahvat piirteet, joita meidän kannattaa hyödyntää roolijaossa. Pääsimmekin tätä jo hieman harjoittelemaan ja testaamaan syksyn aikana toteuttamassamme 8H -innovointihaasteessa, josta suoriuduimme varsin menestyksekkäästi.

Miten sitä innovointia sitten tehdään?

Innovoinnin toteuttamiseksi on olemassa useita erilaisia menetelmiä. Meille tutuin innovoinnin keino on varmastikin aivoriihi ja erilaiset ideointikokoukset. Innovointia voidaan kuitenkin tehdä myös hyvinkin asiakaslähtöisesti, ja se onkin suotavaa. Erilaisilla asiakashaastatteluilla tai -kyselyillä voidaan kerätä tietoa suoraan itse asiakkailta. Samaan kategoriaan kuuluu myös palvelumuotoilu, joka perustuu käyttäjien osallistamiseen palvelun kehitystyössä. Näiden lisäksi tunnettuja tapoja innovoida ovat esimerkiksi benchmarking, eli yrityksen vahvuuksien ja heikkouksien tutkimista suhteessa muihin vastaaviin tai kilpaileviin yrityksiin, sekä tuplatimanttimalli. Tuplatimantissa pyritään ensin ongelman ymmärtämiseen ja havainnollistamiseen, jonka jälkeen siihen etsitään ratkaisu asiakasta osallistamalla. Tuplatimantti koostuu seuraavista osioista: tutki, määritä, kehitä ja toimita. Tutki -kohdassa kerätään tietoa ongelman määrittelemiseksi ja asiakkaan ymmärtämiseksi. Määritä -kohdassa etsitään itse ongelma tai kehityshaaste. Kehitä -kohdassa kehitetään ideoita, jotta määritetty ongelma voidaan ratkaista. Toimita -kohdassa valitaan idea, jota sitten testataan. (Business Finland nd.)

 

Miten valmistaudutaan 24H -haasteeseen?

Tätä esseetä kirjoittaessani opin paljon innovoinnista sekä erityisesti siihen liittyvistä seikoista ja rooleista tiimin sisällä. Valmistautuessamme 24H -haasteeseen, voisin kiteyttää esseeni sanoman siihen, että tärkeää on huolehtia tiimin toimivuudesta, ja siitä, että jokainen on tietoinen roolistaan ja pääsee hyödyntämään vahvuuksiaan. Meidän tulee toimia tiiminä hyvin yhteen ja vuorovaikutuksen tulee olla sujuvaa ja laadukasta, jotta voimme suoriutua kunnialla intensiivisestä ja haastavasta projektista. Tämän lisäksi meidän tulee oppia hyödyntämään erilaisia innovoinnin menetelmiä ja keinoja, jotta meidän on mahdollista toteuttaa innovointia mahdollisimman monia uusia ideoita sallivasti sekä asiakaslähtöisesti ja käytäntöön sitoen. Innovointia voi harjoitella ja innovatiivisuutta kehittää, kunhan olemme motivoituneita ja sitoutuneita tehtävään niin tiiminä kuin tiimin yksilöinäkin.

Lähteet:

Business Finland. Nd. Innovointiopas pk-yrittäjälle. Luettu 13.11.2023. https://www.businessfinland.fi/48ee10/globalassets/finnish-customers/04-innovate/business_finland_innovaatio_opas_2022.pdf.

Kuntaliitto. Nd. Innovaatiot ja innovaatiotoiminnan tuki. Nettisivut. Päivitetty 3.10.2022. Luettu 13.11.2023. https://www.kuntaliitto.fi/laki/kunnan-toimielimet-ja-johtaminen/kunnan-johtaminen/kuntien-toiminnan-uudistaminen/innovointi.

Pirilä, K. & Konkka, J. 2013. Innovaatiotoiminta. Teoksessa Vehkaperä, U., Pirilä, K. & Roivas, K. (toim.) Innostu ja innovoi: Käsikirja innovaatioprojektiopintoihin. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. https://www.metropolia.fi/sites/default/files/publication/2019-11/2013_vehkapera_pirila_roivas_Innostu_ja_innovoi_OIVA.pdf.

Vehkaperä, U. 2013a. Innovatiivisuus ja innovaatio. Teoksessa Vehkaperä, U., Pirilä, K. & Roivas, K. (toim.) Innostu ja innovoi: Käsikirja innovaatioprojektiopintoihin. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. https://www.metropolia.fi/sites/default/files/publication/2019-11/2013_vehkapera_pirila_roivas_Innostu_ja_innovoi_OIVA.pdf.

Vehkaperä, U. 2013b. Innovatiivinen tiimi. Teoksessa Vehkaperä, U., Pirilä, K. & Roivas, K. (toim.) Innostu ja innovoi: Käsikirja innovaatioprojektiopintoihin. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisusarja. https://www.metropolia.fi/sites/default/files/publication/2019-11/2013_vehkapera_pirila_roivas_Innostu_ja_innovoi_OIVA.pdf.

 

Kommentoi