Tampere
21 Apr, Sunday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Mitä on johtajuus?



Kirjoittanut: Jenna Viianen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

 

Johdanto

Mitä johtajuus on? Millainen on hyvä johtaja ja millainen ihminen siihen sopii? Mitä eri taitoja johtajalla kuuluisi olla? Näihin kysymyksiin olen törmännyt viimeisen puolen vuoden aikana niin koulun puolesta kuin työmaailmassa. Omalla työpaikalla on ollut paljon puhetta siitä, miten paljon johtaja vaikuttaa työilmapiiriin ja työntekijöiden työpanokseen. Joskus viestintä on tuntunut ristiriitaiselta, koska joidenkin mielestä tietynlainen johtaja on paras ja toisen mielestä pahin mahdollinen. Onko siis olemassa puhtaaksi paperille kirjoitettua määritelmää millainen on hyvä johtaja?

 

Johtajuuden määritelmä

Johtajuus voidaan määritellä monin eri tavoin, mutta yleisesti ottaen se viittaa kykyyn ohjata ja hallita ihmisiä ja resursseja kohti yhteisiä tavoitteita. Johtajuus voi ilmetä monissa eri muodoissa ja eri yhteyksissä, kuten organisaatioissa, yhteiskunnallisissa liikkeissä tai henkilökohtaisessa elämässä. Johtajuuteen liittyy myös usein valta ja vastuu, sillä hyvän johtajan tehtävänä on määrittää organisaation tavoitteet ja suunnata resurssit niiden saavuttamiseksi. Johtajuus sisältää myös kyvyn inspiroida ja motivoida muita ihmisiä ja saada heidät sitoutumaan yhteiseen tavoitteeseen. Hyvä johtaja tunnistaa organisaation tarpeet ja osaa kehittää strategioita niiden tyydyttämiseksi. Johtaja ohjaa organisaatiota kohti tavoitteita ymmärtäen samalla, että organisaation menestys riippuu myös työntekijöiden hyvinvoinnista ja tyytyväisyydestä. Johtajuuden määritelmä sisältää kyvyn ohjata ja hallita ihmisiä ja resursseja kohti yhteisiä tavoitteita. Hyvä johtaja tunnistaa organisaation tarpeet ja osaa kehittää strategioita niiden tyydyttämiseksi.

 

Viisi eri tyyliä johtaa

Karl-Johan Spiik erottelee johtajuuden viiteen eri tyyliin:

Ensimmäinen tyyli on johtajakeskeinen johtamistyyli, jossa johdetaan vahvasti yhdellä henkilöllä. Tässä tyylissä johtajalla on kaikki valta päätöksissä, eikä valtaa jaeta oikeastaan muille. Johtajan vastuulla on siis kirjaimellisesti kaikki, tavoitteiden asettamisesta aina työnjakoon asti. Puhutaan siis ylhäältä alas johtamisesta. Tällaista johtamista voidaan nähdä esimerkiksi katujengeissä ja mafioissa. Tällä tyylillä johdetaan ehkä enemmän pelon kuin positiivisuuden kautta. (Spiik 2022)

Toinen tyyli on organisaatiokeskeinen johtamistyyli, jossa johtaja keskittyy ennen kaikkea organisaation toimintaan ja sen tehokkuuteen. Tässä johtamistyylissä johtaja näkee organisaation päämäärän ja tavoitteet tärkeimpinä asioina ja pyrkii saavuttamaan ne tehokkaasti ja taloudellisesti. Johtaja ottaa vastuun kaikesta muusta paitsi työnjaosta, jonka työntekijät voivat itse määrittää, kunhan kaikki tulee tehtyä. Tätä johtamistyyli on esim. armeijassa. (Spiik 2022)

Kolmas tyyli on saavutuskeskeinen johtamistyyli, jossa johtaja asettaa tavoitteet mihin halutaan ja antaa työryhmien ja tiimien itse määrittää miten sinne päästään, ketä siihen tarvitaan ja mitä tehtäviä se vaatii. Työtä johtaa siis kilpailu ja saavutukset. Tällaista johtamisetyyliä näkee monissa organisaatiossa, varsinkin niissä, jossa päätavoitteena on tuloksen tekeminen. (Spiik 2022)

Neljäs tyyli on yksilökeskeinen johtamistyyli, jota voidaan kutsua myös valmentavaksi johtajuudeksi. Tässä johtamistyylissä johtajan vastuu on tavoitteiden ja suunnan näyttämisessä. Muu toiminta kuten päätökset, keinot ja roolitukset jää työryhmille ja tiimeille. Yksilökeskeisessä johtamistyylissä arvot asetetaan yhdessä koko organisaation kanssa, eli ne eivät tule ylemmältä taholta yksin. (Spiik 2022)

Viimeinen tyyli on yhteisökeskeinen tyyli, jossa johtajan valtaa ei käytännössä ole, vaan johtajuus jakautuu koko yhteisölle. Johtajan ainoana tehtävänä on näyttää suuntaa ja fasilitoida jossain määrin, muuten yhteisö määrittää tavoitteet, strategian yms. Voidaan siis sanoa, että jokaisella on yhtä paljon valtaa vaikuttaa mihin toiminta perustuu ja mihin suuntaan halutaan tähdätä. (Spiik 2022)

Spiik mainitsee kuitenkin, ettei ole yhtä oikeaa johtamistyyliä ja mikään ei ole ylitse muiden. Monet organisaatio käyttävät eri johtamistyylejä yhtä aikaa, eli harvoin on käytössä pelkästään esim. saavutuskeskeistä johtamista vaan sen rinnalla voi kulkea myös yksilökeskeinen johtaminen. (Spiik 2022)

 

Hyvän johtajan ominaisuudet

Hyvän johtajan toiminta yrityksessä tulisi pohjautua missioon, visioon ja strategiaan. Missio- ja visioajattelu on erittäin tärkeä osa johtajuutta, sillä hyvä missio ja visio auttaa johtajaa ymmärtämään, mihin organisaation tai yrityksen pitäisi pyrkiä tulevaisuudessa. Missio auttaa johtajaa määrittelemään yrityksen tavoitteet ja arvot selkeästi, motivoimaan työntekijöitä, tekemään strategisia päätöksiä ja varmistamaan, että organisaation toiminta on linjassa sen tavoitteiden ja arvojen kanssa. Visio auttaa johtajaa luomaan suunnan organisaation tai yrityksen toiminnalle ja tavoitteille, mikä puolestaan auttaa motivoimaan työntekijöitä ja saavuttamaan tavoitteet tehokkaammin. Strateginen ajattelu on tärkeä osa johtajuutta, sillä se auttaa johtajaa kehittämään toimintasuunnitelmia organisaation tai yrityksen pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi. Strateginen ajattelu tarkoittaa kykyä ymmärtää organisaation tai yrityksen tilanne, haasteet ja mahdollisuudet ja kehittää sen pohjalta selkeä strategia tavoitteiden saavuttamiseksi.

Luottamus on erittäin tärkeä osa johtajuutta, koska se avulla luodaan hyvät suhteet työntekijöiden kanssa ja tehostetaan yhteistyötä organisaatiossa. Luottamus on välttämätöntä organisaation suorituskyvyn ja menestyksen kannalta, sillä se luo sitoutuneisuutta ja yhteisöllisyyden tunnetta organisaation jäsenten keskuudessa. Kun organisaation jäsenet luottavat johtajaansa, motivaatio johtajan antamien ohjeiden ja tehtävien suorittamiseen on korkeampi. Tämä johtaa parempaan yhteistyöhön ja kommunikaatioon organisaatiossa. Hyvä luottamus antaa myös organisaation jäsenille tunteen siitä, että heidän johtajansa välittää heistä ja heidän hyvinvoinnistaan. Tämä luo yhteisöllisyyden tunnetta ja auttaa organisaation jäseniä sitoutumaan organisaation tavoitteisiin. Kun työntekijät luottavat johtajaansa, he ovat avoimempia jakamaan ideoitaan ja näkemyksiä sekä kunnioittavat päätöksiä.

Muita osa-alueita, jotka vaikuttavat luottamukseen ja näkemykseen millainen johtaja on, ovat esim. viestintätaidot, kyky motivoida ja innostaa, ongelman ratkaisukyky, johtamistyyli ja tiimityöskentelytaidot. Nämä osa-alueet voivat vaikuttaa siihen, millainen näkemys organisaation jäsenillä on johtajasta ja kuinka paljon luottamusta he tuntevat johtajaansa kohtaan. On tärkeää, että johtaja ymmärtää näiden osa-alueiden merkityksen ja pyrkii kehittämään niitä, jotta hän voi rakentaa vahvan luottamussuhteen organisaation jäsenten kanssa.

Kuuluuko johtajan sitten osata nämä kaikki hyvän johtajan piirteet ja taidot?  Lyhyesti sanottuna EI. Yksi johtajan tärkeistä tehtävistä onkin itsereflektio eli ymmärtää missä hän on vahvimmillaan ja mikä vaatii kehittämistä. Johtajan ei siis kuulu tukea työntekijöidensä kehittymistä vaan samalla myös kehittää itseään.

On hyvä kuitenkin muistaa, että monet kokevat eri tavalla millainen johtajuus on hyvää. Toiset ajattelevat, että tiukka ja päämäärätietoinen johtaja on paras mahdollinen, kun taas toinen kokee, että johtaja, joka on rento ja antaa vastuuta enemmän työntekijöille, on parempi johtaja. Eli voidaan siis todeta, että yhtä täydellistä johtaja tyyppiä ei ole olemassa.

 

Miten kehittyä johtajana?

Kuten jo aikaisemmin mainittiin, kehittäminen on hyvä aloittaa itsereflektiosta. On käytävä läpi mikä tietyn ajan sisällä tapahtuneet asiat ovat onnistuneet ja mitkä ei. On myös tärkeää pohtia miten näihin tuloksii on päästy. Kehittämisprosessia ei kuitenkaan kannata jättää itsereflektion varaan, vaan ottaa siihen mukaan myös työntekijät ja heidän palautteensa. Jo se itsessään, että johtaja haluaan tietää miten muut hänen toimintansa näkee lisää luottamuksen ilmapiiriä, kun työntekijät kokevat tulevansa kuulluksi. Tämän avulla voidaan löytää ne osa-alueet, joita olisi hyvä kehittää. Kehittämisen avuksi voi ottaa myös erilaiset esim. koulutuksia.  Myös keskustelut muiden johtajien kanssa johtamisesta ja heidän näkemyksistään, voi tuoda uusi eväitä omaan toimintaan.

 

Pohdintaa johtajuudesta tiimiyrityksessä

Kun kirjoitin tätä essee aloin pohtimaan paljon millainen johtajuus ja johtaja olisi hyvä, kun puhutaan tiimiyrityksestä. Kun verrataan Spiikin viiteen eri johtajuus tyyliin voidaan sanoa, että tiimiyrityksessä vallitsee yhteisökeskeinen tyyli. Kun mietin omaa tiimiäni, yllä mainittu tyyli on juuri se mikä meillä on, löytyy 2 business leaderiä, mutta kuitenkin päätökset tehdään yhteistuumin. Pikkutiimeillä, kuten taloustiimillä on kuitenkin päätäntä valta tehdä omia päätöksi liittyen talouteen, käyttäen kuitenkin omaa harkintaansa milloin asian on sellainen, joka olisi hyvä käydä läpi koko tiimin kanssa.

Hetken pohdittuani tulin tulokseen, että ainakin meidän tiimin kohdalla hyvä johtajuus on koko tiimin kannustamista mutta kuitenkin ohjaamista kohti yhdessä laadittuja visiota ja missiota. Hän myös auttaa ratkaisemaan tiimin sisäisiä ongelmia ja varmistaa, että tiimi toimii saumattomasti yhdessä. Tärkeää on myös johtajan kyky kuunnella tiimiläisiä ja ottaa heidän näkemyksensä huomioon päätöksenteossa. Johtajan on oltava johdonmukainen ja pitää kiinni yrityksen arvoista ja tavoitteista. Hän toimii roolimallina tiimille ja luo turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin, jossa tiimin jäsenet voivat menestyä.

 

Lähteet

Aaltio, I. 2008. Johtajuus lisäarvona. Helsinki. WSOY Oppimateriaalit Oy.

Isoaho, M. 2009. Uskalla johtaa – Haasta itsestäänselvyydet. Helsinki. Helsingin Kamari Oy.

Juuti, P. 2016. Johtamisen kehittäminen. Jyväskylä. PS-kustannus.

Spiik, K-M. 2022. Yhteisöohjautuvuus: Jaettu johtajuus. Kaarina. Karlex Oy.

Kommentoi