Tampere
19 May, Sunday
10° C

Proakatemian esseepankki

Mitä on bisnesäly?



Kirjoittanut: Iina Klemi - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Bisnesäly
Timo Rope
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Luin mielenkiintoisen otsikon innostamana Timo Ropen kirjan Bisnesäly (2013), jossa käsitellään menestyneen bisneksen vaatimia ominaisuuksia ja taustatekijöitä. Otsikosta teki kiinnostavan se, että ajattelin kuulleeni joskus puhuttavan bisnesälystä, mutta en tiennyt mitä se oikeasti tarkoittaa. Ajattelin alun perin bisnesälyn olevan jonkin sortin lahjakkuus, mutta toisaalta pohdin, voisiko sitä myös kehittää. Toinen termi, josta kirjassa paljon puhutaan, on bisnesosaaminen, joka omaan korvaani kuulostaa enemmän opituilta taidoilta ja teoriatiedolta. Kirja herätti ajattelemaan, mitä bisnesäly oikeastaan on ja voiko sitä opetella. Odotinkin kirjan antavan vastauksia näihin kysymyksiin ja niitä sain.

 

Bisnesäly koostuu Ropen mukaan kahdesta älyn osa-alueesta holistisesta ja loogisesta kyvystä. Holistinen kyky tarkoittaa kokonaisuuden hahmottamisen kykyä ja looginen kyky puolestaan on kykyä ymmärtää syy-seuraussuhteita. Mielenkiintoista on se, että vain hyvin harvoilla ihmisillä nämä molemmat älyn osa-alueet ovat huipputasolla, joten myös bisnesäly on huipputasoa vain hyvin harvoilla ihmisillä. Bisnesälyn tekijöihin kuuluvat muun muassa ihmistenlukutaito, rohkeus, luovuus ja analyyttisyys. Ropen muotoilema määritys bisnesälylle on ”ihmisen syntyperäisiin holistisiin ja loogisiin älyominaisuuksiin pohjaava bisnesosaamista hyödyntävä ja tulevaisuuteen kohdistuviin bisnesratkaisuihin kytkeytyvä kyvykkyys, joka ilmenee luovuutena ja rohkeutena hyödyntää markkinoilla ja ympäristössä olevat mahdollisuudet aikaansaamalla yritykselle tuottavia bisnesratkaisuja”. (Rope, 2013.)

 

Sosiaali- ja terveysalalla bisneksen tekeminen voi olla joskus hankalaa ja erityisen haastavaa on tehdä siitä tuottavaa. Siihen tarvitaan bisnesälyä. Asiakkaat tulee saada ostamaan tuote tai palvelu, mutta markkinoinnin keinot ovat joskus kyseenalaisia meidän alallamme. Huijata ei tietenkään saa missään muullakaan alalla, mutta terveysalalla on esimerkiksi monia myyttejä, joita monet yrittäjät viljelevät markkinoidakseen palvelujaan mahdollisimman houkuttelevasti. Asiakas pitää jollain tavalla myös koukuttaa palveluun tai tuotteeseen, jotta hän ostaisi uudelleen sen, mutta asiakasta ei voi kuitenkaan houkutella takaisin väärin perustein. Kaikelle pitää olla tieteellistä perustaa ja näyttöä. Myös eettiset kysymykset nousevat nopeasti vastaan terveys- ja hyvinvointibisneksessä. Muutoskuvat vartaloista myyvät loistavasti valmennuksia, mutta kuinka eettistä tai älykästä on myydä ”hyvinvointia ja terveellisempää elämäntapaa” ulkonäön perusteella? Ei mielestäni kovinkaan älykästä.

 

Mitä bisnesäly sitten vaatii sote-alan yrittäjyydessä? Ovatko huipputuloihin muutoskuvilla mainostamalla yltäneet hyvinvointivalmentajat kuitenkin bisnesälykkäitä? Sote-ala kaipaa tulevaisuuteen kohdistuvia ratkaisuja kipeästi ja ihmiskeskeisyys on yksi alan osaajien erityistaidoista. Mahdollisuuksien hyödyntäminen näkyy alalla esimerkiksi moniammatillisuuden ja teknologian hyödyntämisenä. Älykkääseen hyvinvointibisnekseen kuuluu mielestäni olennaisesti myös eettinen kestävyys. Bisnesäly sote-maailmassa vaatii siis syvää ymmärrystä toimialasta ja sen muuttuvista tarpeista sekä asiakaslähtöisten ratkaisujen löytämistä. Hyvän bisnesälyn omaava sote-alan yrittäjä löytää sellaiset ratkaisut, jotka ovat myös tuottavia yritykselle.

 

Entä voiko bisnesälyä kehittää? Ropen yritysjohtajille teettämän kyselyn tulosten perusteella bisnesäly on enemmän syntyperäinen ominaisuus kuin opittu taito. Sitä ei siis pysty määräänsä enempää harjoittelemaan. On tekijöitä, jotka saattavat jarruttaa tai estää bisnesälyn hyödyntämistä, kuten liika varovaisuus, introverttiys, ylimielisyys tai laiskuus. Näitä ominaisuuksia voi kehittää parempaan suuntaan, jolloin bisnesäly pääsee oikeuksiinsa. Yksinään bisnesäly ei kuitenkaan riitä johtamaan menestyksekkäästi yhtäkään yritystä. Lisäksi tarvitaan muun muassa bisnesosaamista ja johtamistaitoja, jotta loistavat ideat saadaan käytäntöön ja toteutumaan. Yleensä yrityksissä parhaan bisnesälyn omaava henkilö ei omaa parhaita henkilöjohtamisen taitoja. Tarvitaan siis erilaisia ihmisiä, mutta ilman bisnesälyä ei synny menestysideaa. (Rope, 2013.)

Aihetunnisteet:
Kommentoi