Tampere
27 May, Monday
14° C

Proakatemian esseepankki

Mindset – menestymisen psykologia



Kirjoittanut: Julia Liinamaa - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Mindset: menestymisen psykologia
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto

 

Olen monien kuullut puhuvan Mindset – Menestymisen psykologia kirjasta, jonka on kirjoittanut Carol s. Dweck. Jo kirjan nimi saa minut haluamaan lukemaan sen. Jotenkin olen ollut vain todella aikaansaamaton ja lahjakkaasti pystynyt välttelemään kyseisen kirjan kuuntelua, mutta tässä sitä ollaan kirjoittamassa esseetä kyseisestä kirjasta. Itse henkilökohtaisesti ole aivan samaa mieltä kuin kirjan kirjoittaja siitä, että oma asenne on menestymisen avain. 

 

Kirjassa pohjana on käytetty vuosia kestänyttä tutkimusta. Lyhykäisyydessään kirja käsittelee sitä, miten mielentila ja asennoituminen vaikuttavat omiin mahdollisuuksiin elämässä enemmän kuin lahjakkuus ja luonteenpiirteet. Todella usein olen itse kuullut sitä, että ihmiset onnistuvat jossain koska he ovat lahjakkaampia tai heillä on vain paremmat lähtökohdat toteuttaa kyseistä asiaa. Joo, kyllä joillekin juokseminen on luontevampaa, mutta se ei tee heistä parempia kuin sinä.

 

Mindset – menestymisen psykologia kirjassa annetaan myös vinkkejä ymmärtämään itseään paremmin, omaa ajatusmaailmaansa ja kuinka pystyä saavuttamaan haluamansa. Kirjassa ihmisten ajatusmaailmat jaetaan kahteen, joko kasvun asenne (growth mindset) tai muuttumattomuuden asenteeseen (Fixed mindset). Näiden kahden toimintamallin sisäistäminen auttaa sinua ymmärtämään paremmin itseäsi ja kanssaeläjiä. 

 

Fixed mindset (muuttumattomuuden asenne)

 

Tämän kyseisen ajatusmallin omistaja ajattelee, että syntymästä asti meillä on olemassa jotkin tietyt ominaisuudet tai taidot. Näihin emme tietenkään pysty vaikuttamaan. Hän siis ajattelee, että henkilö on “seppä syntyessään”. Esimerkiksi perfektionismi useimmiten nostetaan yhdeksi muuttumattomuuden asenteen ominaispiirteistä. Stereotyyppisesti tämän ajatusmaailman omaavat ihmiset pyrkivät yleensä olemaan täydellisiä omissa suorituksissaan. Useimmiten tämän ajatusmallin omaavat henkilöt eivät kuitenkaan koe tarvetta tehdä töitä onnistumisen eteen, sillä he uskovat, että ovat jo valmiiksi tarpeeksi lahjakkaita. Tässä se onkin, miksi useimmiten tällä ajatusmaailmalla ei tulla pääsemään kovinkaan pitkälle elämässä. Elämässä ei kuitenkaan yleensä pelkkä lahjakkuus riitä, vaan yhtälöstä puuttuu avainsana, joka on yritteliäisyys. Tälle ajatus mallille on myös tuttua se, että he eivät halua lähteä kokeilemaan uutta poistuakseen mukavuusalueeltaan sen takia, että epäonnistumisen pelko on liian suuri. 

 

Huomaan itse samaistuvani tähän joiltakin osin. Oman lukihäiriö taustan vuoksi kirjoittaminen ja kielet ovat olleet minulle vaikeita ja olen aina ajatellut, että en vain ole lahjakas kielissä. Olen tyytynyt olemaan huono ja jättänyt asian siihen. Lukion jälkeen aloitin vuoden mittaiset opinnot avoimessa yliopistossa jyväskylässä. Aloittaessani avoimia opintoja ollessani koko ajan vain yksin kotona pähkäillen uusien asioiden kanssa tätä olen ollut vain lukiossa, jossa opettajat ovat aina saatavilla. Vaikean vuoden tuloksena oli kuitenkin se, että kun palautimme lukuisia esseitä joiden pituuden tulee olla 20 sivua aloin lopulta kehittymään kirjoittamisessa ja positiivisen palautteen ansiosta kirjoittaminen tuntuu luontevalta ja kivalta tavalta opiskella. 

 

Usein ihmiset ajattelevat, että eivät voi tehdä jotakin asiaa siksi, että eivät ole siinä tarpeeksi hyviä. Miten voit kuitenkaan ikinä kehittyä missään, jos et lähde harjoittelemaan kyseistä asiaa? Epäonnistumisen pelko on suuri, mutta oman itsensä ylittämisen tunne on vieläkin suurempi. 

 

Growth mindset (kasvun asenne)

 

Tämän asenteen omaava henkilö oppii uusia taitoja ja kehittyy ihmisenä rajattomasti. Tällä ihmisellä ajatusmaailma on kunnossa, sillä hän on sitä mieltä, että mahdollisuudet tehdä, oppia ja saavuttaa asioita ovat rajattomat. Hän kokee epäonnistumisen hyvänä ja kehittävänä asiana negatiivisuuden sijaan. Tälle asenteelle tyypillistä on, että haasteet ovat mielekkäitä eikä niitä tarvitse pelätä. Henkilö haluaa vahvasti oppia uutta ja jatkaa kehitystään ihmisenä. (Dweck 2020) Tämän teorian mukaan synnynnäisillä lahjoilla on loppujen lopuksi vain hyvin vähän tekemistä sen kanssa, missä voit todella olla hyvä. 

 

Muuttumattomuuden asenteella ajattelevat haluavat olla huipulla nyt, kun taas kasvu asenteella ajattelevat nauttivat matkastaan huipulle, missä itse prosessi on tärkeämpi kuin saavutus. Asetettua tavoitetta ei välttämättä ikinä saavuteta tai tavoite voi muuttua matkan aikana, matka itsessään kohti tavoitetta luo kuitenkin tärkeän merkityksen tunteen. Tästä syystä kasvu asenteelle on tuttua oppia uutta ja kehittyä. Kova työ ja koulutus ovat välttämättömiä kasvun asenteelle, sen ei kuitenkaan pitäisi muodostua pakolliseksi suoritteeksi. (Dweck 2020) 

 

Kovasta halusta oppia ja kehittyä pitäisi osata nauttia. Näin saadaan omista mielenkiinnon kohteista kestävämpiä, kun onnistutaan löytämään tasapaino oppimisen ja kehittymisen välille. Pystyn myös itse samaistumaan tähän asenteeseen ja myönnän rakkaan harrastukseni tulevan välillä pakotteeksi. Kehityksessä tapahtuu laskuja, jotta voidaan nousta taas korkeammalle. Minulla itselläni on juuri tällainen lasku vaihe menossa ja tämän laskun viedessä kauemmaksi kauden tavoitteista se saa minut pettyneeksi enkä osaa tässä kohtaa nauttia matkasta. On todella vaikea ymmärtää sitä, että voi mennä hyvin on myös mentävä huonosti. 

 

Pohdinta

 

Uskallan väittää, että jokaisella meistä on olemassa molempia ajatusmalleja eikä joku ole suoraa vain jompi kumpi. Asioiden joittelu kahteen esimerkiksi pessimisti ja optimisti ovat mielestäni ristiriitaisia, koska suurin osa ihmisistä kokee kuuluvansa molempiin sama pätee myös tähän, kuten kirjassa kerrottiin. Minusta oli kiva, että kirjassa kerrottiin juuri siitä miten eri ajatusmallit toimii ihmisillä eri tilanteissa.  Se kumpi piirteistä nousee esille on tapauskohtaista. Koulussa saatan pelätä nousta lavalle, koska pelkään epäonnistumista muiden edessä. Ratsastuksessa kuitenkin tykkään kohdata haasteita ja kilpaileminen muiden katsojien edessä ei aiheuta minulle ylimääräisiä paineita epäonnistumisen suhteen. Enkä ratsastuksen suhteen koe epäonnistuneeni päinvastoin tällöin opitaan ja lähdetään korjaamaan radalla tulleita virheitä. En pysty kehittymään, jos olemassa olevia virheitä ei lähdetä korjaamaan ja kehittämään. Asiat eivät siis ole niin mustavalkoisia, miten niistä voisi ensin ajatella. 

 

Suosittelen kirjaa luettavaksi mahdollisimman monelle. Kirja auttaa varmasti monia ymmärtämään itseään ja muita paremmin. Kirjan avulla saadaan laajempi käsitys itsensä kehittämisestä ja itsensä johtamisesta. 

 

Kommentoi