Tampere
22 May, Wednesday
21° C

Proakatemian esseepankki

Mikä start with why?



Kirjoittanut: Markus Tervo - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Start with Why
Simon Sinek
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Mikä start with why?

 

Onko mikään tekemistä muistuttava tekeminen kannattavaa, jos sille ei ilmaannu huomattavan suurta merkityksellisyyden aatetta. Edellinen lause kuulostaa humpuukilta, mutta päätän antaa asian olla. Sinekin ajatukset ovat ennenkin johtaneet ajatuksiin, mutta klassikon piirteet täyttävä kehä on edelleen vähintäänkin miellyttävä. Siirtyykö ajatuksemme toiselle tasolle vasta silloin, kun tekemisemme johdattaa meitä parempiin ajatuksiin. Toisaalta kumpi tulee ensin, tekeminen vai tekemisen ajattelu? Kultainen ympyrä vaikuttaa edelleen kultaiselta, mutta veloituksetta ei Sinek päästä lukijaansa Fabergeen sisälle.

 

 

Simon Sinekin “Start with Why” kirjan keskeinen käsite on Golden Circle, joka koostuu kolmesta kysymyksestä: mitä, miten ja miksi. Nämä kysymykset auttavat yrityksiä, organisaatioita ja yksilöitä hahmottamaan ja viestimään tehokkaammin oman toimintansa perustarkoituksen ja arvon. Tämä essee on ainoastaan koostettu tuon aatteen peruspalasista, mutta sen tarkoituksena on saada lukija pohtimaan omaa käsitystään omasta tarkoituksestaan. Tiedän sen olevan vaikeaa, mutta vaikeaa on olla myös välittämättä.

 

 

 

  1. Miksi (Why): Tämä on keskeisin kysymys Golden Circlen ytimessä. Miksi yksilö tai organisaatio olemassa? Mikä on sen syvempi tarkoitus? Miksi sen työ on tärkeää? Miksi sen olemassaolo inspiroi ja motivoi? Sinekin mukaan menestyvät yksilöt ja organisaatiot osaavat ensimmäisenä vastata tähän kysymykseen. Miksi luo intohimoa ja sitoutumista, ja se on voimakas tekijä ihmisten liikuttamisessa.

 

 

  1. Miten (How): Tämä kysymys liittyy siihen, miten organisaatio toteuttaa syvemmän tarkoituksensa. Se kuvailee yrityksen ainutlaatuista myyntipistettä, prosesseja ja arvoja, jotka erottavat sen kilpailijoistaan. Miten edustaa organisaation strategiaa ja tapaa toimia saavuttaakseen tarkoituksensa. Tapoja ja metodeja toimia.

 

  1. Mitä (What): Tämä kysymys liittyy konkreettisiin tuotteisiin, palveluihin tai toimintoihin, joita organisaatio tarjoaa. Useimmat organisaatiot osaavat kertoa, mitä ne tekevät, mutta menestyksekkäimmät keskittyvät ensisijaisesti miksi-toiminnalleen ja sitten vasta mitä-toiminnalleen. Omenavertaus: Mitä kohta myydään miksi kohdassa.

 

 

Miksi miksi kysymykseen on vaikea vastata?

 

 

Miksi-kysymykseen vastaaminen, etenkin syvällisellä filosofisella tasolla, kietoutuu monimutkaisiin pohdintoihin tarkoituksesta, tietämisestä ja olemassaolosta. Tämä haaste juontaa juurensa filosofian sydämeen, joka pyrkii ymmärtämään olemassaolon perimmäistä luonnetta ja ihmisen paikkaa maailmankaikkeudessa.

 

Tietämisen luonne: Epistemologisesti “miksi” liittyy myös tiedon luonteeseen. Kysymys siitä, mitä tiedämme ja miten tiedämme sen, tuo esiin epistemologisia haasteita. Tämä voi ilmetä kysymyksissä siitä, kuinka varmoja voimme olla omista uskomuksistamme ja mikä erottaa tiedon mielipiteestä.

 

Miten voimme varmistua siitä, että tietämme tieto ei ole subjektiivista? Voimmeko edes saavuttaa objektiivisuutta, vai onko kaikki tiedossa oleva tieto sidoksissa tarkkailijan näkökulmaan?

 

Rajoitettu käsitys syy-seuraussuhteista: “Miksi” kysymykset sisältävät oletuksen syiden ja seurausten suhteista. Filosofisesti voimme kuitenkin pohtia, onko ajatus tiukasta syy-seuraussuhteesta aina riittävä vastaus. Voisiko olla tilanteita, joissa syyn ja seurauksen välinen suhde on monimutkaisempi tai jopa paradoksaalinen?

 

Kausaalisuuden epäselvyys: Vaikka tapahtuneesta voi esittää todennäköisen syyn ja seurauksen, on siihen otettava objektiivisesti huomioon ympärillä tapahtuvat pienet tai isot satunnaiset muutokset. Toisaalta miten ne voi ottaa huomioon, jos niitä ei nää? Epäselvää…

 

Kielelliset rajoitteet: Kieli, jota käytämme “miksi” kysymyksissä, voi olla rajoittunut ilmaisemaan syitä. Jotkut filosofit ovat väittäneet, että kielelliset rakenteet asettavat rajat sille, mitä voimme ajatella ja ilmaista. Tämä voi tehdä tietyistä perimmäisistä kysymyksistä vaikeasti käsiteltäviä, ellei mahdottomia sanoa sanoin.

 

Koetuille tunteille ei välttämättä ole olemassa kieltä, mikä vaikeuttaa miksi tason ilmaisua ympäröivälle yleisölle.

 

Ihmisen rajoitukset: Filosofinen pohdinta voi myös tuoda esiin ihmisen kognitiiviset rajoitukset. Onko mahdollista, että jotkin “miksi” kysymykset ovat meille liian monimutkaisia tai abstrakteja ymmärrettäviksi? Voisiko olla olemassa kysymyksiä, joihin ihmisen mieli ei yksinkertaisesti pysty vastaamaan?

 

Esimerkki: Selitä tarkasti, että miten aivosi käsittelevät ja tallentavat tietoa, ja kuinka tämä prosessi liittyy tietoisuuteesi? Helppoa, eikö?

 

”Jos olemme niin älykkäitä, miksi olemme niin käsittämättömän tietämättömiä”

Richard Feynman

Kommentoi