Tampere
22 May, Wednesday
21° C

Proakatemian esseepankki

Mikä ihmeen vagus?



Kirjoittanut: Annaliina Jokinen - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Miksi stressatessa verenpaine nousee ja hengitys kiihtyy? Mistä johtuu sydämen sykkeen nousu stressaavassa tilanteessa?

 

Ihmisen autonomisessa hermostossa on kolme osaa: parasympaattinen, sympaattinen ja enteerinen hermosto. Parasympaattisesta ja sympaattisesta hermostosta voidaan puhua vastavoimina ja ne tasapainoilevat keskenään arjen eri tilanteissa. Enteerinen hermosto puolestaan vastaa ruuansulatuksesta. Parasympaattisen hermoston yksi tärkeimmistä hermoista on vagus-hermo, jota kutsutaan myös kiertäjähermoksi. Vagus-hermo onkin ihmisen pisin aivohermo. (Lehto 2021.)

Halusin selvittää, mihin kaikkeen vagushermo vaikuttaa ja miksi siitä on alettu lähivuosina puhumaan enemmän.

 

Vagus-hermoja on kaksi, oikean- ja vasemmanpuolinen hermo. Hermot Vagus-hermoilla on tärkeä rooli autonomisen hermostomme toiminnassa, joka esimerkiksi säätelee sydämen sykettä, hengitystä sekä ruoansulatusta. Ne hermottavat käytännössä kaikki sisäelimemme. (Kähkönen 2022.) Vagushermot ovat yksi kehojemme tärkeimpiä asioita ja silti niistä tiedetään yleisesti ottaen todella vähän. Niistä on tärkeä pitää huolta samalla tavalla kuin muistakin kehon osista. Kun vagus-hermot voivat hyvin, mieli ja keho voivat hyvin.

Vagus-hermo ylläpitää myös hormonitoimintaa, hermostoa sekä immuunipuolustusjärjestelmää (Peltoniemi & Stammeier 2020).

 

Vagus-hermot ovat osa parasympaattista toimintaa, eli tarvittaessa hidastavat kehon toimintaa. Stressaavassa tilanteessa vagus-hermo hienosäätää toimintaamme, jotta sympaattinen hermosto ei pääsisi lähtemään liikaa laukalle. Jos parasympaattinen toiminta pettää, ihminen voi esimerkiksi menettää malttinsa. (Kähkönen 2022.)

 

Vagaalinen säätely vaikuttaa vahvasti mielialaamme ja tunne-elämän tasapainoon. Vagaalinen tasapaino on kuitenkin helppo säilyttää, kun elämämme ei ole liian kuormittavaa, mutta virikkeitä on kuitenkin tarpeeksi. Stressaantuneena tai ahdistuneena hermojärjestelmässä käydään kamppailua sympaattisen ja parasympaattisen hermoston välillä. Parasympaattinen hermosto, johon mm. vagus-hermo kuuluu, yrittää rauhoittaa kehoa ja mieltä, mutta stressin pitkittyessä, sympaattinen hermosto ottaa vallan ja stressin oireet saavat vallan. (Kähkönen 2022.)

 

Stressaantuneena huomaa usein, että hengitys kiihtyy ja syke nousee. Päätä voi särkeä ja on koko ajan kauhea kiireen tunne. Kun vagaalinen säätely toimii, se rauhoittaa näitä oireita, eikä stressaava tilanne tunnu yhtään niin pahalta.

 

Vaikka stressaantunut olotila olisi ollut päällä pitkään ja vagus-hermon toiminta ”tauolla”, on se mahdollista aktivoida helposti koska vaan. Pelkkä rauhallinen uloshengitys riittää. Ja kappas! Parasympaattinen hermosto onkin aktivoitu ja olotila on jo rauhallisempi.

 

Keino, jolla voi itse parantaa vagus-hermon toimintaa, onkin opetella syvähengitystekniikoita. Yksi tapa on joogasta tuttu; syvä sisäänhengitys, sitten hetken pidättää hengitystä ja puhaltaa hitaasti kaiken ulos. Erilaiset hengitystekniikat voivat alkuun tuntua haastavilta, mutta tällaisen hengityksen seurauksena sekä pulssi, että verenpaine laskevat ja stressi vähenee luonnostaan. (Kähkönen 2022.) Vagus-hermoa voi aktivoida myös monilla muilla tavoilla. Paras keino on tehdä jotain, josta oikeasti nautit. Naura ystävien kanssa, käy lenkillä, leiki koiran kanssa tai pulahda vaikka avantoon. Tärkeintä on, että stressaaville hetkille saa vastapainoa, jolloin vagaalinen säätely on paljon helpompaa.

 

LÄHTEET:
Kähkönen, E. Vagus-hermot – isossa roolissa stressinhallinnassa. 15.8.2022. viitattu 4.5.2023. aivoliitto.fi https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/artikkelit/vagushermot-isossa-roolissa-stressinhallinnassa/#f05d195b

Peltoniemi, T. & Stammeier, J. 2020. Tärkein aivohermosi saattaa olla avain kehosi ja mielesi terveyteen. Viitattu 4.5.2023 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/12/12/tarkein-aivohermosi-on-avain-kehosi-ja-mielesi-terveyteen-voit-herattaa-sen-jo

Kommentoi