Tampere
21 May, Tuesday
7° C

Proakatemian esseepankki

Metsä sijoituskohteena



Kirjoittanut: Samuli Viitanen - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Johdanto

Tässä esseessä käsittelen metsää sijoituskohteena. Moni suomalainen on metsänomistaja, mutta metsä voi olla myös pelkkä sijoituskohde. Tutustutaan tarkemmin metsään liittyviin taloudellisiin riskeihin ja niiden ennakointiin. Pohditaan kannattaako metsään sijoittaa, kun riskejä on melko paljon sekä luonnollisia että markkinataloudellisia.

 

Yleistä

Metsään voi sijoittaa muun muassa suoraan ostamalla metsätiloja, hankkimalla osuuksia yhteismetsästä tai merkitsemällä metsärahastoa. (sijoittaja.fi) Metsätiloja on koko ajan runsaasti myynnissä omilla sivustoillansa esimerkiksi metsätilat.fi. Niiden ostaminen on kiinteistökauppaa, jolloin kauppahintaan tulee lisätään 4 % varainsiirtovero ja lainhuudatusmaksu. (puustapuuhun.fi) Metsätilan yksin ostaessa siitä täytyy osata huolehtia tai palkata osaavia metsänhoitajia yms. Yksityishenkilöiden metsätilaomistukset ovat yleensä hehtaarimäärältään melko pieniä eivätkä näin ole puunostajille kaikista houkuttelevimpia. Huonolla metsän hoidolla metsän saattaa tuhota hyvin nopeasti.

Yhteismetsän omistavat osakaskunnan jäsenet, joilla kaikilla on tietyn suuruinen osuus eli yhteismetsäosuus. Jäsenille jaetaan vuosittain omat osuudet tuloksen ylijäämästä, joka on heille verotonta tuloa, koska vero on jo maksettu tuloksesta. Osakas voi vaikuttaa tai olla vaikuttamatta yhteismetsän toimintaan. Siitä huolehtii yleensä valittu hoitokunta (sijoittaja.fi) Tällöin yhteismetsä osuus voi olla metsistä vähemmän tietävälle helpompi sijoitus kuin suora metsätilan ostaminen.

Metsärahastot ovat nimensä mukaisesti rahastoja, jotka sijoittavat metsiin. Niillä on vakaa tuotto, mutta niitä voi ostaa ja myydä vain tiettyinä ajankohtina. Ne myös häviävät tuotossa usein omalle metsätilalle muun muassa verotuksellisista syistä. (summarum.fi) Toisaalta jo hyvin pienellä summalla pääsee mukaan. Metsärahaston etuja on se, että se ei vaadi työtä vaan rahasto hoitaa metsänhoidolliset ja metsäkiinteistöihin liittyvät tehtävät. Metsärahaston hajautushyöty on suuri sillä metsän tuotot eivät seuraa osakkeiden kehitystä. Lisäksi metsätilaan verrattuna hajautus on suurempi sillä, että pääset mukaan moniin erilaisiin metsäkiinteistöihin.

 

Luonnonriskit

Juurikääpä on pääsääntöisesti havupuissa esiintyvä loissieni, joka lahottaa puuainesta. Juurikääpä on taloudellisesti ehkä suurin metsätuhojen aiheuttaja. (metla.fi) Lahoamisen aiheuttama arvonaleneman suomen kuusikoissa arvellaan olevan n.40 milj.€/vuosi. Kuusessa sieni leviää korkealle ja voi pahimmassa tapauksessa lahottaa koko tukkiosuuden. Kun huomioidaan epäsuorat kulut (kasvunalenema, torjuntakustannukset, puulajinvaihdot ja puunkorjuun uudelleenjärjestelyt) arvioidaan kustannusten olevan jopa 60 milj.€/vuosi

Juurikäävän merkittävyyttä tuhojen aiheuttajana lisää se, että se on usein alkuunpanija muille tuhoille. Esimerkiksi juurikäävän infektoima metsä kaatuu helposti myrskyssä→ kaatuneet puut houkuttelevat paikalle kirjanpainajia→ kirjanpainajat lisääntyvät tuhoalueella ja mahdollisesti hyökkäävät terveeseen metsään. (metla.fi)

Elävistä puusta on vaikeaa havaita tartuntaa, mutta jos esim. myrskytuhon yhteydessä käy ilmi, että metsä on pahoin saastunut kannattaa se uudista. Näin taloudellisia tappioita saa mahdollisesti hieman pienennettyä, sillä ”jotain voi olla vielä pelastettavissa.” Metsää ei myöskään kannata kasvattaa huomattavan vanhaksi, sillä tuhon mahdollisuus ja sen aiheuttamat tappiot kasvavat puiden vanhetessa. Luontaisen uudistamisen menetelmät ja jatkuva kasvatus on myös riski, koska luontainen taimiaines on juuriyhteyksissä vanhempiin puihin käytännössä alusta saakka ja saa näin herkemmin tartunnan.

Keinoja juurikäävän leviämisen ehkäisemiseen ovat: sulan maan aikana puunkorjuussa havupuille tehtävä kantokäsittely, korjuuvaurioiden (runko ja juurivauriot) välttäminen ja sekametsän suosiminen. Juurikäävän hävittämiseen kokonaan keinona on metsän uudistaminen koivulle. (metla.fi)

 

Myrskytuhot ovat usein hyvin paikallisia ja epäsäännöllisiä. Tuhojen vaikutus on Suomessa vuosittain joistain miljoonista kymmeniin miljooniin euroihin.

Yksittäisen metsänomistajan tasolla tappion määrä riippuu luonnollisesti tuhon määrästä, mutta myös siitä, minkälaiseen metsään tuho on iskenyt ja kuinka nopeasti siihen pystytään reagoimaan. Jos tuhot sattuvat uudistuskypsään metsään, jossa puut kaatuvat juurineen ja korjuu alkaa ennen kuin puut ehtivät pilaantua, on tappio luonnollisesti pienempi kuin tuhon sattuessa metsään, jossa on vielä reilusti kasvupotentiaalia ja arvokasvua tai jos puut ehtivät pilaantua niin, että ne eivät kelpaa enää tukiksi tai pahimmillaan edes kuiduksi.

Vaikutusta on myös sillä kuinka keskitetylle alueelle tuhot sattuvat. Tiettyyn paikkaan sattunut tuho aiheuttaa usein uudistamisvelvoitteen, mutta puunkorjuu on yleensä näin edullisempaa ja puusta saatava hinta parempi, joten metsänviljelyn kulut saa helposti kuoletettua. Kohteilla, joissa uudistamisvelvoitetta ei synny, mutta tuhoja on siellä täällä ja koneilla joudutaan ajelemaan turhaa joskus kymmenienkin hehtaarien alueella puunkorjuun kustannukset ovat niin suuret, että puun myyntitulot eivät välttämättä riitä kattamaan edes korjuuta.

Vaihtoehto, että puut jätettäisiin metsään ei välttämättä tule edes tällöin kyseeseen, sillä lainsäädäntö velvoittaa poistamaan tuoreen vahingoittuneen mänty- ja kuusipuun. Näin saadaan ehkäistyä tuhopuun aiheuttamaa hyönteisriskiä.

Myrskytuhoja saadaan ehkäistyä ”myrskyviisaalla” metsänhoidolla ja metsätilalle saa myös vakuutuksia myrskytuhojen varalta.

 

Lumituhot ovat etenkin nuorten metsien riesa. Kasvatusmetsissä ja taimikoissa lumi voi katkaista tai taittaa puun niin, että se ei enää kykene kasvamaan vaan se kuolee ajan myötä. Puut voivat myös selvitä, mutta lumi on aiheuttaa kasvutappioita ja laatuongelmia puuhun.

Lumituhot ovat myrskytuhojen tapaan yleensä paikallisia ja eri vuosina erilaajuisia. Lumituhojen ehkäisyyn paras ja käytännössä ainoa keino on pitää puusto riittävän taajana metsän eri vaiheissa.

Tappion taloudellisten seuraamusten vaikuttimet ovat pitkälti samat kuin myrskytuhoissa. Myös lumituhoja vastaan saa vakuutuksia.

 

Hirvieläimet aiheuttavat Suomessa miljoonien kuutiometrien kasvutappiot ja tuhojen korvauksiin käytetään valtion varoja vuodessa muutamia miljoonia euroja, mutta todelliset tuhot ovat suuremmat. (metla.fi)

Hirvieläimet ovat pääosin mänty- ja koivutaimikoiden riesa, mutta ne saattavat syödä myös kuusentaimia ja kaluta varttuneiden puiden kuorta. Nämä tuhot ovat tosin hyvin marginaalisia ja paikallisia. (metla.fi)

Hirvituhoja vastaan laajemmassa mittakaavassa ei ole muita vaihtoehtoja kuin kuusen suosiminen. (metla.fi) Toiset väittävät, että lehtipuut suojaavat mäntyjä, kun taas toiset sanovat vaikutuksen olevan olematon tai lehtipuiden jopa houkuttelevan hirviä paikalle. Itse uskon jälkimmäistä, jos hirvien talvilaidun on jossain taimikossa eivät hirvet rupea nirsoilemaan. Maistanhan itsekin buffetissa lähes kaikkea, paitsi kalaa.

Erilaisia karkoittimiakin on saatavilla, mutta ne ovat kalliita ja työläitä käyttää. Lisäksi suuressa mittakaavassa karkoittimet ovat tehottomia. Vaikka karkoittimia laitettaisiin kaikkiin suomen taimikoihin, eivät hirvet varmasti rupeaisi nälkälakkoon. Jos hirvieläinten aiheuttamia tuhoja halutaan todella pienentää, pitää eläinten talvilaidunnuskantaa pudottaa eli käyttää lapualaista ”buranaa” metsänomistajien päänsärkyyn.

 

Hyönteistuhoja tulee Suomessa vuosittain muutamia kymmeniätuhansia hehtaareita. Suurimmat tuhot aiheuttaa kirjanpainaja. Muiden tuholaisten aiheuttamat haitat ovat yleensä varsin paikallisia, jopa metsikön sisällä, mutta kirjanpainaja kykenee levittäytymään laajallekin alueelle. Kirjanpainaja on yleensä vanhojen ja järeiden eli arvokkaiden puiden riesa. Kirjanpainajan seurauksena puut kuivuvat pystyyn, jolloin ne kelpaavat vain energiapuuksi ja niiden arvo on huomattavasti alempi. (yle.fi)

Hyönteistuhoja saa pienennettyä kasvattamalla metsät sekametsämäisinä, jolloin metsässä esiintyy puulajeja joihin ötökkä ei iske. Tärkeää on myös tarkistaa metsät myrskyjen jälkeen ja korjata ajoissa pois myrskyissä kaatuneet puut, joissa hyönteiset lisääntyvät. Hakkuiden jälkeen on myös huolehdittava, että puutavara kuljetetaan pois tai peitellään asianmukaisesti. (yle.fi)

Riskiä lisää myös puiden kasvattaminen erityisen vanhaksi. Vanhat puut ovat usein vastustuskyvyttömämpiä hyönteisille kuin nuoret. Vaikka vanhaa metsää pitäisi omana suojelualueenaan ja ajattelee, että eivät ne tuhot siellä haittaa, voivat hyönteiset levitä sieltä eteenpäin oman metsätilan sisällä tai pahimmassa tapauksessa naapurin metsiin, jolloin voi joutua korvausvastuuseen. (yle.fi)

 

Ilmastonmuutos voi tulevaisuudessa muodostua merkittäväksi tuhojen aiheuttajaksi, tai pikemmin niiden voimistuttujasi.  Lämpenevä ilmasto voi edistää juurikäävän leviämistä pohjoisemmaksi ja leudot talvet sekä märät kesät altistavat korjuuvaurioille ja pidentävät sienen leviämisaikaa. Lämpenevä ilmasto pidentää kirjanpainajien parveiluaikaa ja edistää toukkien selviämistä talven yli. Lämpimämpi ilmasto voi mahdollistaa myös aivan uusien tuholaisten leviämisen Suomeen.

Ilmastonmuutos voi lisätä ja voimistaa myrskyjä, jolloin puita kaatuu enemmän. Leudot roudattomat talvet tuovat taas uuden ajankohdan myrskytuhojen syntymiseen, kun routa ei sido puiden juuristoa. Toisaalta lumen määrä talvisin voi paikallisesti lisääntyä, tämä nostaa lumituhojen riskiä.

 

Taloudellisia riskejä metsänkasvatuksessa aiheuttavat yllä mainitut tuhot, mutta lisäksi markkinoista aiheutuva riski. Jonkun tavaralajin hinta ja kysyntä voi romahtaa ja jonkun toisen taas nousta tai pysyä ennallaan. Parasta varautumista näihin on kasvattaa metsätilalla mahdollisuuksien mukaan useita eri puulajeja ja varmistaa, että tilalla on useita eri kehitysluokkia. Näin toimimalla eri markkinatilanteisiin löytyy aina sopivaa hakattavaa.

Riskinä voidaan pitää myös metsän ja sitä kautta sijoituksen pitkää kiertoaikaa. Koska metsän kiertoaika on hyvin pitkä, on mahdotonta tietää, minkälainen metsä on kiertoajan (+- 60-vuotta) lopussa arvokasta.

Myös kustannusrakenteessa voi tapahtua muutoksia. Tämänkaltaiset tapahtumat korostuvat erityisesti taimikonhoidoissa ja metsänparannustöissä, joista aiheutuu toteutusvaiheessa vain kustannuksia. Tämän riskin hallinnassa oleellisinta on toteuttaa toimenpiteet mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman halvan hintatason mukaan. Veikkaan, että moni metsänomistaja, joka teki taimikonhoidon tai teetti metsätien kesällä 2021 on melko tyytyväinen päätökseensä. Toimenpiteet sai tuolloin tehtyä/teetettyä huomattavasti halvemmalla, koska yleinen kustannustaso on noussut. Jos on ottanut lainaa sijoitustaan varten, koron muutos tai inflaatio voi aiheuttaa ongelmia.

Lainsäädännöstä aiheutuu myös riskiä. Esim. jos hankkeeseen on saatavissa jotain tukea, ja hanke ajoittuu tukijärjestelmän muutoksen tienoille on tärkeää, että hanke ajoitetaan sille paremman tukijärjestelmän aikaan.  Lainsäädäntö tai muu säännöstely voi myös rajoittaa tai kieltää yllättäen jonkin kohteen käyttöä, josta on ajatellut saavansa tuottoa. Hyvänä esimerkkinä tästä on metsäluonnon monimuotoisuuden merkityksen korostaminen. Suojelupaineen lisääminen saattaa jättää monia alueita metsätalouskäytön ulkopuolelle, vaikutusta lisäävät itse alueiden lisäksi niiden vaatimat suojavyöhykkeet.

 

Metsäsijoittamisen hyviä puolia

Nopeasti metsäsijoittamiseen perehtyessäni tuli huomattua, että riskejä ja riskitekijöitä on todella runsaasti. No onko metsään sijoittaminen sitten millään tasolla järkevää?

Metsä on konkreettista. Sen voi nähdä paljaalla silmällä ja koskettaa, toisin kuin esimerkiksi kryptovaluuttaa tai osakkeita, jotka ovat vain lukuja tietokoneilla. Metsä ja siihen sijoittaminen aukeaa tavallisille kansalaisille luultavasti melko helposti, koska siellä voi käydä ja sitä voi hyödyntää omassa arjessa. Metsään sijoittaminen voi siis tuntua turvallisemmalta kuin esimerkiksi kryptoihin sijoittaminen ja siitä syystä siihen uskaltaa laittaa helpommin rahaa isompia summia. Suomalaiset kuitenkin kasvavat metsien keskellä ja näemme niitä jo lapsesta asti, paitsi ehkä, jos on kasvanut kokonaan suurkaupunkien keskustoissa.

Metsää omistaessa omistaa puuston lisäksi myös maaperän, joten vaikka kaikki puusto tuhoutuisi jää kuitenkin maaperän arvo hyödynnettäväksi. Ja usein tuhoutunutta puustoa pystyy hyödyntämään esimerkiksi energiapuuna.  Metsä luo myös huoltovarmuutta, joka on tässä maailmantilanteessa pinnalla. Varsinkin jos sattuu asumaan omistamansa metsän lähellä eli sijoittamansa kohteen lähellä, voi metsää hyödyntää energiana ja lämmityksenä. Jo yhdestä tukkipuusta saa paljon polttopuita ja energiapuuta voi hakettaa esimerkiksi hakelämmitystä varten. Moni onkin näillä sähkön hinnoilla alkanut hyödyntää puuta lämmityksessä ja klapeista pystyy pyytämään kovaa hintaa. Yksittäisiä puita voi myydä myös joulukuusina, joilla on klapien lisäksi suhteellisen kova kate.

Lisäksi voidaan olettaa, että metsän arvo ei heilahtele rajusti. Esimerkiksi kryptomiljardööri voi yhdessä yössä menettää lähes koko omaisuutensa.  Se on enemmänkin kuin kultaan sijoittamista, jonka arvo pysyy vuodesta toiseen pienien vaihteluiden välillä. Metsän arvoon voi vaikuttaa paljon itse hyvällä metsän hoidolla.

 

Omaa pohdintaa

Opin tätä esseetä tehdessä todella paljon uutta erityisesti metsäsijoittamiseen liittyvistä luonnollisista riskeistä. Niitä käsitellään hyvin vähän, jos ollenkaan esimerkiksi sijoitusmetsät.fi sivustolla. Pidän metsään sijoittamista kuitenkin hyvänä sijoituskohteena näillä tiedoilla mitä minulla on tällä hetkellä käytössä, toki tulevaisuudesta ei voi tietää esimerkiksi mikä tulee olemaan tänään istutetun taimikon arvo 70 vuoden päästä. Metsä kuitenkin on ja pysyy ainakin seuraavaan jääkauteen asti. Toivon, että Suomessa osataan jatkossakin hyödyntää meidän ”vihreää kultaa” taloudellisesti järkevästi, mutta kestävästi. Itse aion sijoittaa metsään heti, kun en ole köyhä opiskelija. Ja hei ihmiset, menkää metsään!

 

Lähteet:

Huuskonen H. 2020. Metsä sijoituskohteena. Sijoittaja.fi. Verkkosivu. Viitattu 5.12.2022 http://www.sijoittaja.fi/26571/metsa-sijoituskohteena/

Summarum. ND. Metsärahastot ja metsä sijoituskohteena. Verkkosivu. viitattu 5.12.2022. https://www.summarum.fi/sijoittaminen/metsarahastot-sijoituskohteena/

Puusta puuhun. ND. Mistä lähteä liikkeelle, kun haluat ostaa metsää. Verkkosivu. viitattu 5.12.2022. https://puustapuuhun.fi/haluan-ostaa-metsatilan/

Metla. 2012. Hirvi (Alces alces). Verkkosivu. Viitattu 5.12.2022.http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/alalce-n.htm

Metla. 2005. KUUSENTYVILAHO (Heterobasidion parviporum). Verkkosivu. Viitattu 5.12.2022.

http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/heanns-n.htm

Koponen J. 2021. Kirjanpainaja hyötyy ilmastonmuutoksesta- Luonnonvarakeskus esittää tiukempia varotoimia puuta tuhoavaa ötökkää vastaan. Yle uutiset. 9.4.2022. Viitattu 5.12.2022.

https://yle.fi/uutiset/3-11875597

 

 

Kommentoi