Tampere
20 May, Monday
14° C

Proakatemian esseepankki

Menetyksistä mahdollisuuksiin – Konkurssin oppimismahdollisuudet



Kirjoittanut: Frans Savikko - tiimistä Edel.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
10 tapaa tehdä konkurssi ja selvitä siitä
Taina Ahtela
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Johdanto

 

Konkurssi on yhtä kuin yrityksen elinkaaren loppu. Konkurssi on maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen kaikki jäljellä oleva omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. (Tilastokeskus, Konkurssi.) Omaisuus realisoidaan ja käytetään velkojen suoritukseksi. (Tilastokeskus, Konkurssi.)

Konkurssin kokeminen voi olla kivuliasta ja stressaavaa, mutta se voi toimia myös käännekohtana ja antaa arvokasta oppia tulevaan liiketoiminnan harjoittamiseen.

Tässä esseessä tarkastelen konkurssin vaikutuksia ja sen tarjoamia oppimismahdollisuuksia yrittäjän näkökulmasta. Esseessä käsitellään keinoja, joiden avulla yrittäjä voi nousta takaisin jaloilleen konkurssin jälkeen ja hahmotellaan, miten prosessin läpikäyminen voi johtaa uudenlaiseen ymmärrykseen, kasvuun ja menestykseen.

 

Konkurssin vaikutukset ja haasteet

 

Moni yrittäjä pitää yhtiötään kuin omana lapsenaan, jonka hän on itse tuonut tähän maailmaan ja kasvattanut. Näin ollen yhtiön saattaminen konkurssiin on monelle yrittäjälle tragedia, joka on lähestulkoon rinnastettavissa läheisen ihmisen kuolemaan. Konkurssi sattuu ja sillä on merkittäviä vaikutuksia niin yrittäjän henkilökohtaiseen elämään kuin liiketoimintaan ja ympäröivään yhteisöönkin. Konkurssilla on yrittäjälle taloudellisia ja psykologisia vaikutuksia.

Taloudellista menetystä pelkää jokainen yrittäjä. Usein yrittäjä on tehnyt yhtiöönsä merkittäviä investointeja ja ottanut mahdollisesti päälle vielä lainoja yrityksen kehittämiseen. Konkurssin edessä nämä sijoitukset on mahdollista menettää ja seuraukset voivat tuntua yrittäjän henkilökohtaisessa taloudessa pitkään. Konkurssi ja sitä edeltävä taloudellisesti heikko ajanjakso, joka näyttäytyy usein maksukyvyttömyytenä, voi vaikuttaa myös merkittävästi yrittäjän kykyyn hankkia rahoitusta tuleville hankkeille. Taloudelliset vaikeudet pysäyttävät siis yhtiön kehityksen täysin ja siinä samassa voi loppua myös yrittäjän kehitys yksilönä.

Konkurssi tuo mukanaan valtavan emotionaalisen taakan. Aloitin tämän kappaleen vertauskuvalla, jossa vertasin yritystä yrittäjän omaksi lapseksi, jonka tämä on luonut ja kasvattanut. Konkurssi voi pahimmassa tapauksessa olla todella kova kolaus yrittäjän itsetunnolle, ja sillä voi olla hyvinkin negatiivisia vaikutuksia hänen henkiselle hyvinvoinnilleen.

Taina Ahtela haastatteli kirjaansa 10 tapaa tehdä konkurssi ja selvitä siitä Jenni Höijeria, joka kertoi tehneensä konkurssin jälkeisen kevään ja syksyn töitä tukka putkella, sillä häntä pelotti pysähtyminen. Eikä Höijer olisi edes osannut tai halunnut pysähtyä. Ehkä se oli kuitenkin hyvä herätys, sillä sen avulla hän ymmärsi, ettei ollut käsitellyt asiaa loppuun asti. (Ahtela 2023, 164).

Höijer kuvailee itse tilannettaan haastattelussa näin: ”Yritys on niin iso osa omaa identiteettiä, että kun se yhtäkkiä viedään pois, tuntuu kuin aivot olisi vedetty pari kertaa tehosekoittimessa ja sitten vielä kaulittu ja veivattu ja väännetty.” (Ahtela 2023, 164).

Pettymys, häpeä ja epäonnistumisen pelko voivat vaivata yrittäjää vielä pitkään konkurssin jälkeen, vaikka niille ei välttämättä olisi edes oikeaa syytä. Tämä voi vaikuttaa yksilöön esimerkiksi siten, ettei hän tartu enää uusiin mahdollisuuksiin samalla tavalla kuin aikaisemmin. Hän voi kokea, etteivät omat rahkeet yritysmaailmassa ole enää riittävät, vaikkei asia usein näin olekaan. Konkurssin vuonna 2015 tehnyt Minna Kaasalainen sanookin Yrittäjät.fi artikkelissa Kaksi yrittäjää kertoo: Myös konkurssista voi selvitä: ”Usein asiat ovat paremmin kuin luulee ja suurimmat painajaiset löytyvät oman pään sisältä”.

Konkurssi tuo yrittäjälle myös ulkopuolisen paineen tunteen. Yrittäjät ovat usein arvostettuja ja tunnettuja raskaan työn raatajia, mutta konkurssi muuttaa tämän kuvan nopeasti, erityisesti yrittäjän pään sisällä. Pelko siitä, miten muut ihmiset reagoivat konkurssiin, voi johtaa pahimmillaan yrittäjän sosiaalisen verkoston heikentymiseen tai jopa totaaliseen eristäytymiseen yhteiskunnasta.

Yrittäjä saattaa kokea myös painetta selittää konkurssin syitä ja pelkoa siitä mitä potentiaalisia vaikutuksia sillä on hänen tuleviin mahdollisuuksiinsa.

Konkurssi on yhden yrityksen loppu, mutta se ei ole loppu yrittäjälle itselleen eikä niille asioille, jotka kokevat merkitykselliseksi.

 

Virheiden analysointi

 

Jos yrittäjä asennoituu oikein, on konkurssi oiva tilaisuus tarkastella uudelleen omia liiketoimintamalleja, oppia virheistä ja kehittää uusia strategioita menestyäkseen tulevaisuudessa.

Taina Ahtela kirjoittaa kirjassaan 10 tapaa tehdä konkurssi ja selvitä siitä, että epäonnistuminen on mahdollisuus uuteen. (Ahtela 2023, 12–13). Kirjan useat haastateltavat todistavat, että juuri näin on.

Virheet tulee analysoida, mutta analysoinnin tarkoituksena ei ole ruoskia itseään tai etsiä syyllistä tapahtuneelle, vaan oppia virheistä ja välttää niitä tulevaisuudessa. Tämä edellyttää kykyä lähestyä asiaa sopivan analyyttisesti ja objektiivisesti. Yrittäjän tulee ymmärtää konkurssin jälkeen mikä meni pieleen ja miksi. Tämä on myös olennainen osa konkurssista henkisesti yli pääsemistä.

 

Oppimisen prosessi ja positiiviset kokemukset

 

Aalto-yliopiston yrityshautomo Aaltoes on lanseerannut vuonna 2010 kansainvälisen epäonnistumisen päivän, jota vietetään 13. lokakuuta painottaakseen sitä, että epäonnistumista suurempi virhe on pelätä epäonnistumista. (Ahtela 2023, 12). Tämä on tärkeä viesti, sillä esimerkiksi innovaatioihin perustuvassa startup-maailmassa kaikki yritykset eivät voi olla menestystarinoita. Konkurssin ei voi aina ajatella merkitsevän totaalista epäonnistumista.

Monet yrittäjät ovat kokeneet konkurssin ja saaneet siitä arvokasta oppia uusiin yrityksiinsä. Laura Kukkosen Helsingin Sanomiin kirjoittamassa artikkelissa yrittäjä Carita Peltonen kertoo Metsä Skogen -lifestyle-yrityksensä konkurssin opettaneen hänelle monia asioita. Hänen yrityksensä uskoi vahvasti brändin kansainvälisiin mahdollisuuksiin ja panosti alkuvaiheessa isosti kasvuun: ”En enää lähtisi rakentamaan tällaista konseptia etupainotteisesti, vaan askel askeleelta ja orgaanisen kasvun kautta.” Hän kertoo myös tehneensä rekrytointivirheitä ja virhearvioita myyvimmistä tuotteista sekä arvioineensa väärin, kuinka paljon euroja tarvitaan kansainväliseen menestykseen. Peltonen hyödyntää nykyisin saamiaan oppeja Metsä Skogenin raunioille syntynessä Metsämood-yrityksessä.

Taina Ahtelan kirjassaan 10 tapaa tehdä konkurssi haastattelema Tanja Sipilä sanoo, että konkurssi opetti hänelle nöyryyttä, mutta loi myös uskoa itseen. Sipilä sanoo myös itseluottamuksensa kasvaneen konkurssin myötä ja hän painottaa sitä, miten tapahtuneen jälkeen tulee ajatella, että aina tulee uusia asioita. (Ahtela 2023, 55).

Ahtelan toinen haastateltava Olesja Marjalaakso kokee taas, että kokemus auttoi häntä ennen kaikkea löytämään itsensä ammatillisesti. Hän toteaa myös tulleensa paljon avoimemmaksi itselleen ja muille sen suhteen, että nämä ovat ne asiat, jotka osaan, ja nämä ne, joita en vielä. Marjalaakso sanoo myös, että konkurssin jälkeen hänen ei tarvitse enää esittää ja silloinkin kun on epävarma, hän pystyy nykyään sanomaan sen. (Ahtela 2023, 98).

Konkurssilla on monia eri oppimisnäkökulmia ja huomasin tämän konkreettisesti lukiessani Ahtelan kirjaa. Siinä missä Sipilä ja Marjalaakso painottivat oppineensa konkurssista itsetuntemukseen ja itsevarmuuteen liittyviä asioita oli painotus monella muulla paljon konkreettisemmin liike-elämän asioissa. Esimerkiksi Markku Suutari kertoi oppineensa eniten kassanhallinnasta ja siitä miten positiiviseen kassavirtaan keskittyminen on avainasemassa onnistuneen yritystoiminnan kohdalla. (Ahtela 2023, 113). Richard McCormick taas painotti riskien ottamista ja investointien tekemistä siten, ettei vaaranna koko yritystä. McCormick korosti myös hallitun kasvun tärkeyttä ja nosti oppina esiin sen, ettei jokaiseen mahdollisuuteen tarvitse tarttua. (Ahtela 2023, 128).

Konkurssin jälkeen yrittäjä voi ja hänen tuleekin hyödyntää saamiaan kokemuksia ja tehdä parempia päätöksiä tulevaisuudessa. Lisäksi konkurssin jälkeen yrittäjä voi löytää kokonaan uusia mahdollisuuksia ja aloittaa uuden yrityksen entistä viisaampana ja pelottomampana.

Avain asian yli pääsemiseen piileekin omassa pääkopassa. Mikäli yrittäjä pystyy näkemään konkurssin välttämättömänä etappina matkalla kohti menestystä ja asennoituu siihen oikein voi pelkästään sillä saavuttaa jo ihmeitä. Sillä miten kokee ja käsittelee asian on suora vaikutus yksilön kehitykseen ja elämän seuraaviin vaiheisiin.

 

Uudelleenrakentaminen ja uudet mahdollisuudet

 

Konkurssin jälkeen tärkeintä on, ettei jää lepäämään laakereillaan. Uuden uran välitön rakentaminen on tärkeää niin yksilön mielenterveyden kuin myös taloudellisen tilanteen kannalta. Tästä elävänä esimerkkinä toimii Taru Alvarez, jota Miia Parhiala haastatteli Duuritorissa julkaistussa konkurssitarina-artikkelissa Kun Taru Alvarezin yritys ajautui konkurssiin, ihmetytti häntä etenkin yksi asia ihmisten suhtautumisessa.

Alvarezille työnteko oli ehdoton henkireikä konkurssin jälkeen. Hän sanoo, että olisi saanut ”kotona makoilulla” saman rahasumman kuin työtä tekemällä ulosoton vähentäessä palkasta tietyn prosenttimäärän, mutta kotiin jääminen ei ollut missään vaiheessa vaihtoehto.

”Aluksi toimeentulo oli hankalaa. Palkkani oli alussa pieni ja siitä vähennettiin ulosottoon iso siivu. Käteen jäi alle tuhat euroa kuukaudessa. Ymmärrän, että siinä tilanteessa moni erkaantuu yhteiskunnasta”, Alvarez miettii.

Alvarez aloitti puhelinmyyjänä, eteni kouluttajaksi ja esihenkilöksi ja työskentelee nykyään koulutuspäällikkönä. Hän uskoo, että yrittäjäkokemus auttoi uralla etenemisessä.

Alvarezin esimerkistä korostuu erityisesti kaksi piirrettä, jotka ovat ajattelutapa sekä asenne. Konkurssi antaa varmasti paljon perspektiiviä yrittäjän elämään ja sillä on suora vaikutus riskienhallintaan yksilön miettiessä seuraavia askeleitaan työelämässä. Kun siihen osaa suhtautua kuitenkin terveellä tavalla ja kasvun asenteella olematta kuitenkaan ylivarovainen voi pudottuaan hevosen selästä kiivetä sinne takaisin yllättävänkin nopeasti ja lähteä taas ratsastamaan kohti menestystä ja seuraavia saavutuksia.

 

Yhteenveto

 

Konkurssista tulee olennainen osa yrittäjän henkilökohtaista ja ammatillista identiteettiä. Koska konkurssi ei ole vain taloudellinen takaisku, vaan myös henkinen kolaus, se tulee käsitellä perinpohjaisesti. Yrittäjä saattaa aluksi kokea konkurssistaan häpeää ja epäonnistumisen pelkoa, mutta konkurssi on myös ainutlaatuinen tilaisuus tarkastella kriittisesti omia toimintatapoja ja analysoida omia tunteita.

Positiivisuuden löytäminen konkurssin hetkellä on vaikeaa, mutta olennaista kasvun kannalta. Konkurssi voi tarkoittaa jollekin loppua, mutta toiselle se voi toimia elämän käännekohtana uusille mahdollisuuksille ja paremmalle elämälle. Tanja Sipilä sanoo kirjan 10 tapaa tehdä konkurssi ja selvitä siitä haastattelussa hyvin konkurssin olevan yrityksen loppu, mutta painottaen sitä, ettei se ole loppu yrittäjälle itselleen tai niille asioille, joihin tuntee intohimoa. (Ahtela 2023, 55).

Monet menestyneetkin yrittäjät ovat kokeneet konkurssin ja sanovat sen olleen yksi tärkeimmistä syistä sille, miksi he ovat saavuttaneet nyt menestyksen.

Konkurssin ei tarvitse olla pelkkä loppu, vaan se voi olla myös uuden alku. Parhaimmillaan konkurssi tarjoaa yrittäjälle portin parempaan elämään ilman stressiä, painetta, valvottuja öitä ja jatkuvia haasteita – sekä valtavasti oppia siitä, mitä virheitä seuraavassa yrityksessä ei kannata tehdä.

 

Lähteet

 

Ahtela, T. 2023. 10 Tapaa tehdä konkurssi ja selvitä siitä. Helsinki: Gummerus.

 

Hakola, E. 2020. Kaksi yrittäjää kertoo: Myös konkurssista voi selvitä – ”Koronakriisissäkin kannattaa muistaa, ettei tämä ole kenenkään syy”. Yrittäjät.fi 2.10.2020. Viitattu 20.4.2024. https://www.yrittajat.fi/uutiset/kaksi-yrittajaa-kertoo-myos-konkurssista-voi-selvita-koronakriisissakin-kannattaa-muistaa-ettei-tama-ole-kenenkaan-syy/

 

Kukkonen L. 2021. Carina Peltonen toi metsän keskelle juuri ennen koronaa, nyt yritys hakeutuu konkurssiin: ”Olen rakastanut Metsä Skogenin tarinaa haasteista huolimatta”. Helsingin Sanomat. 2.8.2021. Viitattu 20.4.2024

https://www.hs.fi/talous/art-2000008127555.html

 

Parhiala, M. 2019. Kun Taru Alvarezin yritys ajautui konkurssiin, ihmetytti häntä etenkin yksi asia ihmisten suhtautumisessa. Duunitori.fi 26.5.2019. Viitattu 20.4.2024. https://duunitori.fi/tyoelama/konkurssi-tarina-taru-alvarez

 

Tilastokeskus, Konkurssi. Viitattu 20.4.2024. https://www.stat.fi/meta/kas/konkurssi.html

Kommentoi