Tampere
19 May, Sunday
22° C

Proakatemian esseepankki

MEGATRENDIT 2024 – osa 2 Mitkä ovat vuoden 2024 megatrendit?



Kirjoittanut: Erika Niemi - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

MEGATRENDIT 2024 – osa 2 Mitkä ovat vuoden 2024 megatrendit?

Jatkoa edelliseen…

 

Johdanto

Ensimmäisessä osassa käsittelimme yleisesti megatrendiä käsitteenä ja mikä on niiden tarkoitus, sekä kävimme läpi kuka ja miten ne määritetään. Sitra määrittää vuosittain megatrendit.

Sitran toiminta jakautuu kolmeen teemaan: kestävyysratkaisuihin, reiluun datatalouteen ja demokratiaan ja osallisuuteen. Näiden teemojen kautta Sitra pyrkii edistämään ekologista jälleenrakentamista, ihmislähtöistä ja reilua datataloutta sekä vahvistamaan demokratiaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Megatrendit muodostavat pohjan tulevaisuuden ennustamiselle ja strategiselle suunnittelulle, ja niiden ymmärtäminen on keskeistä niin liiketoiminnalle, yhteiskunnalle kuin yksilöillekin.

 

Megatrendejä hyödynnetään monilla aloilla ja tasoilla, kuten liiketoiminnassa, innovaatioissa, yhteiskunnallisissa päätöksissä ja kansainvälisissä suhteissa. Ymmärtämällä megatrendien vaikutuksia ja mahdollisuuksia voidaan paremmin valmistautua tulevaisuuden haasteisiin ja luoda kestävämpi ja tasapainoisempi yhteiskunta.

 

Megatrendit muodostavat pohjan tulevaisuuden ennustamiselle ja strategiselle suunnittelulle, ja niiden ymmärtäminen on keskeistä niin yrityksille, instituutioille kuin yksilöillekin. Tutkimme esseessä erilaisia megatrendejä, kuten väestönmuutoksia, teknologian kehitystä, ympäristömuutoksia ja sosiaalisia ilmiöitä, ja pohdimme niiden vaikutuksia yhteiskuntaan sekä mahdollisuuksia, joita ne tarjoavat tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi.

 

Vuosi 2024 tarjoaa näkymän maailmaan, jossa monimuotoiset muutokset ja kehitykset muokkaavat yhteiskuntaamme ja vaikuttavat laajasti ihmisten elämään. Tässä esseessä tarkastellaan megatrendejä vuodelle 2024, pitkän aikavälin ilmiöitä ja muutoksia, jotka ohjaavat yhteiskuntaamme, talouttamme ja kulttuuriamme.

Sitran sivuilla tulevaisuussanasto osiossa megatrendi selitetään auki seuraavasti: Useista ilmiöistä koostuva yleinen kehityssuunta, laaja muutoksen kaari, kuten esimerkiksi ekologinen kestävyyskriisi. Mega trendien nähdään usein tapahtuvan globaalilla tasolla ja kehityssuunnan uskotaan usein jatkuvan samansuuntaisena. (sitra.fi)

 

Vuoden 2024 megatrendit on julkaistu 4.1.2024 sitra.fi verkkosivuille.

  1. Luonnon kantokyky murenee
  2. Hyvinvoinnin haasteet kasvavat
  3. Demokratian kamppailu kovenee
  4. Kilpailu digivallasta kiihtyy
  5. Talouden perusta rakoilee

 

Nämä ovatkin tismalleen samat kuin vuoden 2023 megatrendit. Megatrendit ovat perusolemukseltaan laajoja kehityskaaria, jotka kietoutuvat yhteen useista eri ilmiöistä. Megatrendit tyypillisesti leviävät globaalilla tasolla ja niiden etenemistä odotetaan jatkuvan samansuuntaisena. (Dufa. M, 2024)

 

”Megatrendejä voisi ajatella eräänlaisena karttana. Ihan joka vuosi ei tarvitse hankkia uutta karttaa, vaikka maasto aina hieman muuttuu. Pääpiirteet kuitenkin säilyvät niin, että kartta on edelleen hyödyllinen. Ja samoin kuin kartta ei kerro, mitä retken aikana tapahtuu, megatrendit eivät kerro tarkasti, mitä vaikkapa vuoden 2024 aikana tapahtuu. Mutta ne voivat auttaa meitä suunnistamaan ja löytämään reitin kohti parempia tulevaisuuksia.

Jos siis nappaamme megatrendit kartaksi käteen ja sukellamme vuoteen 2024, millaisia asioita kohtaamme reitin varrella?” Kirjoittaa Dufa sitra.fi artikkelissaan.

 

Megatrendit yrityksissä

”Megatrendit vauhdittavat kiertotaloutta

Teemmepä mitä tahansa, meihin vaikuttavat globaalit megatrendit. Niukkenevat luonnonvarat ja ilmastonmuutos sekä yhä lisääntyvä kaupungistuminen ja kuluttajien helppouden vaatimuksiin vastaava palvelullistuminen pakottavat meidät ottamaan kiertotalouden vakavasti.

Keskeisten raaka-aineiden riittävyys on nykykulutuksella vaarantumassa. Sen vuoksi on yhä tärkeämpää käyttää olemassa olevia raaka-aineita tehokkaasti sekä korvata neitseellisiä raaka-aineita uusioraaka-aineilla, jätteillä ja sivuvirroilla.

Maailmanlaajuisesti teollisen tuotannon kasvu lisää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja kasvihuonepäästöjä. Ilmaston lämpeneminen pakottaa meitä energiankäytön tehostamiseen ja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen uusiutuvilla energialähteillä.” Kirjoittaa Lassila & Tikanoja verkkosivuillansa

 

”Megatrendit tukevat kasvuamme

Väestönkasvu, kaupungistuminen, ilmastonmuutos, luontokato ja digisalisaatio ovat 2020-luvun vahvimpia megatrendejä. Niiden vaikutus näkyy myös Metsä Groupin strategiassa ja päivittäisessä toiminnassa.” Myös Metsä Groupin verkkosivuilla kerrotaan heidän käyttävän megatrendejä omassa strategiassaan

 

 

 

Luonnon kantokyky murenee – miten päästään ekologiseen jälleenrakennukseen?

 

Nykyhetkellä elämme keskellä mittavaa ekologista kestävyyskriisiä, joka vaatii välitöntä ja järjestelmällistä toimintaa. Ihmisen toiminta ylittää jatkuvasti luonnon kantokyvyn rajat, asettaen siten koko taloutemme ja hyvinvointimme perustan vaaraan. Tämä kriittinen tilanne on ilmennyt selvästi esimerkiksi syyskuussa 2023, kun Stockholm Resilience Center julkaisi päivityksen planetaarisista rajoista. Tässä päivityksessä raportoitiin, että kaikki yhdeksän tärkeää rajaa, joita maapallon ekosysteemin vakauden kannalta seurataan, ovat nyt arvioitu, ja peräti kuusi näistä rajoista on jo ylitetty. Tämä paljastaa suuren uhan, jonka alitajuisesti aiheutamme ympäristöllemme.

 

Vaikka pieniä toiveen kipinöitä voikin havaita esimerkiksi YK:n ilmastokokouksen päätöksissä, joissa sovittiin ensimmäistä kertaa siirtymästä pois fossiilisista polttoaineista, on edistyksen sanottu olleen varsin vähäistä. Tämä osoittaa, että toiminnan on oltava huomattavasti tehokkaampaa ja määrätietoisempaa, jotta voimme vastata nykyisen ekologisen kriisin haasteisiin.

 

Onneksi reittejä kohti kestävämpää tulevaisuutta on olemassa. Esimerkiksi luontojalanjäljen laskeminen ja luontopohjaiset ratkaisut tarjoavat konkreettisia lähestymistapoja. Luontojalanjäljen pienentäminen on välttämätöntä, sillä ymmärrämme, että taloutemme, hyvinvointimme ja terveytemme ovat täysin riippuvaisia luonnosta. Siksi on tärkeää kehittää ja hyödyntää nopeasti luontojalanjäljen laskentaa. Toisaalta luontopohjaiset ratkaisut tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää luonnon omia prosesseja ihmisen ongelmien ratkaisemisessa. Esimerkiksi Pariisin kaupunki on ryhtynyt istuttamaan satojatuhansia puita säilyttääkseen kaupunki-ilman lämpötilan siedettävissä rajoissa voimistuvien helleaaltojen aikakaudella.

 

Näin ollen on selvää, että ekologinen kestävyys on kiireellinen ja akuutti haaste, johon on vastattava välittömästi ja määrätietoisesti. Jokaisen on otettava vastuuta ja toimittava osana laajempaa yhteiskunnallista ja globaalia ponnistusta kohti kestävämpää tulevaisuutta.

 

Hyvinvoinnin haasteet kasvavat – miten päästään kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin?

 

Nykyisessä suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalissa kontekstissa kohtaamme monia haasteita, jotka vaikuttavat suoraan ihmisen hyvinvointiin. Väestön ikääntyminen, monimuotoistuminen ja kaupungistuminen, yhdessä työelämän epävarmuuden, ekologisen kestävyyskriisin ja pandemian kanssa, lisäävät mielenterveysongelmien riskiä ja luovat painetta hyvinvointivaltion rahoitukselle ja terveysalan työvoiman saatavuudelle.

 

Vaikka fyysinen terveys onkin parantunut, huolestuttava trendi liikunnan vähentymisestä saattaa kääntää tämän kehityksen tulevaisuudessa. Mielenterveysongelmat ovat olleet jo pitkään kasvussa, ja näiden haasteiden voittamiseksi tarvitaan konkreettisia toimia.

Ratkaisuja haasteisiin voidaan löytää sekä luonnosta että teknologiasta. On tärkeää tiedostaa, että ihmiset ovat osa luontoa, ja että hyvinvointimme on suoraan sidoksissa luonnon hyvinvointiin. Planetaarinen terveyskonsepti korostaa ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön tilan välistä vuorovaikutusta – hoitamalla luontoa huolehdimme myös omasta hyvinvoinnistamme.

Toisaalta uudet teknologiset ratkaisut ja terveysdatan luotettava hyödyntäminen voivat tarjota tehokkaita tapoja käsitellä näitä haasteita. Ne mahdollistavat yksilöllisemmän ja ennaltaehkäisevämmän terveydenhoidon kustannustehokkaasti. Tämä osoittaa, että sekä luonto että teknologia voivat olla merkittäviä välineitä hyvinvoinnin edistämisessä nykyisessä kompleksisessa ympäristössä.

 

Näin ollen on selvää, että hyvinvoinnin edistäminen vaatii monipuolisia ja innovatiivisia lähestymistapoja, jotka ottavat huomioon niin yksilön tarpeet kuin laajemman yhteiskunnallisen ja ekologisen kontekstin.

 

Demokratian kamppailu kovenee – miten päästään vahvaan luottamukseen ja osallisuuteen?

 

Yhteiskuntajärjestelmät kohtaavat lukuisia haasteita, kun kriisit kasaantuvat ja geopoliittinen valtataistelu kiristyy entisestään. Näiden olosuhteiden keskellä demokratia joutuu sekä heikentymisen että vahvistumisen paineiden alle. Keskustelun kärjistyminen, hybridivaikuttamisen uhka sekä geopoliittiset jännitteet korostavat tarvetta uudistaa päätöksentekoa ja vahvistaa demokraattisia instituutioita.

 

Viime vuoden aikana geopoliittiset konfliktit ovat lisääntyneet, mikä asettaa demokratian periaatteille entistä suurempia haasteita. Kuitenkin samalla demokratian puolustaminen on noussut keskeiseksi teemaksi. Tuleva vuosi, joka on vaalien supervuosi, toimii eräänlaisena näytön paikkana siitä, miten hyvin pystymme löytämään tien eteenpäin tässä monimutkaisessa ja epävarmassa tilanteessa.

Demokratian vahvistaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan aiemmin. Yksi potentiaalinen keino tähän on teknologian hyödyntäminen. Teknologian kehitys voi muodostaa uhkan demokraattisille prosesseille, mutta samalla se tarjoaa myös mahdollisuuksia niiden vahvistamiseen. Esimerkiksi erilaisten suoran demokratian käytäntöjen tukeminen ja laajamittaisten kansalaiskonsultaatioiden järjestäminen ovat mahdollisia teknologian avulla. Syksyllä 2023 toteutettu “Mitä mieltä Suomi” -kampanja tarjoaa esimerkin siitä, miten teknologiaa voidaan hyödyntää kansalaisten osallistamisessa päätöksentekoon.

Näin ollen teknologian rooli demokratian edistämisessä on keskeinen. Sen avulla voimme vahvistaa kansalaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa, luoden samalla vakaampaa ja kestävämpää demokraattista järjestelmää tulevaisuuteen.

 

Kilpailu digivallasta kiihtyy – miten päästään reiluun digimaailmaan?

Teknologian nopea kehitys ja sen laajentuminen uusille elämän osa-alueille ovat olleet keskeisiä keskustelunaiheita viime aikoina. Erityisesti datakeruun ja -hyödyntämisen kasvu on avannut ovia uusille räätälöidyille palveluille niin yksilöille kuin organisaatioillekin. Samalla kuitenkin käydään kiivasta keskustelua digitaalisesta vallasta ja sen käytöstä, teknologian pelisäännöistä ja kehityksen suunnista.

 

Vuoden 2023 teknologiakeskustelua hallitsi erityisesti tekoälyn merkitys. Tekoälyn ympärillä käydään laajempaa keskustelua siitä, miten dataa tulisi kerätä ja käyttää, ja miten tämä vaikuttaa yksityisyyteen, tekijänoikeuksiin ja resursseihin. Euroopan Unioni on pyrkinyt luomaan pelisääntöjä tekoälyn käytölle ja muille digitaalisille palveluille, tavoitteenaan ohjata niiden kehitystä kestävämpään suuntaan.

 

Vaikka tekoäly on edelleen keskeinen keskustelunaihe, on tärkeää tarkastella myös muita teknologian kehityksen osa-alueita ja niiden vaikutuksia. Esimerkiksi suurteho- ja kvanttilaskenta, nopeat langattomat verkot ja kyberturvallisuus ovat nousseet esiin tekoälyn rinnalla. Lisäksi on olennaista huomioida resilienssi eli kyky toimia muuttuvissa olosuhteissa ja kohdata häiriöitä ja kriisejä. Äärisääolojen ja kyberhyökkäysten yleistyessä on tärkeää varautua tilanteisiin, joissa tietoverkot eivät toimi tai sähköä ei ole saatavilla.

 

Talouden perusta rakoilee – miten päästään korjaavaan ja uusintavaan talouteen?

Globaali eriarvoisuuden lisääntyminen ja ekologinen kestävyyskriisi vaativat talouden uudistamista. Vauraus kasaantuu entistä pienemmälle joukolle ihmisiä, kun taas äärisääolosuhteiden lisääntyminen ja luonnonvarojen heikkeneminen horjuttavat talouden perustaa. Vastuullisuus nousee keskeiseksi teemaksi kaikessa toiminnassa.

Talouden uudistamisen tarve on ilmeinen, mutta keskustelu kohdistuu usein talouden kestävyyteen. Kuitenkin kestävyyden ohella on tärkeää pyrkiä syvempään uudistukseen, joka muuttaa talouden ajatusmalleja ja perusteita. Yksi lupaavimmista suunnista on regeneratiivinen talousmalli, joka korostaa talouden roolia elämän tukijana. Tämä malli vahvistaa luonnollisia ja sosiaalisia järjestelmiä, joista talous on riippuvainen, ja soveltaa samoja periaatteita, jotka edistävät kaikkien elävien järjestelmien terveyttä. Kyse ei ole pelkästään siitä, mitä ihmiset tekevät luonnon ja muiden ihmisten hyväksi, vaan ennen kaikkea siitä, miten ihmiset toimivat yhteistyössä luonnon ja muiden ihmisten kanssa talouden kestävän kehityksen takaamiseksi.

Pohdinta

Vuonna 2024 megatrendit jatkavat samalla linjalla kuin edellisvuonna. Megatrendit ovat laajoja kehityskaaria, jotka koostuvat useista eri ilmiöistä ja vaikuttavat globaalilla tasolla, mikä osoittaa niiden pitkäaikaista vaikutusta yhteiskuntaan. Megatrendien vaikutukset näkyvät monilla eri aloilla ja tasoilla, kuten liiketoiminnassa, innovaatioissa, yhteiskunnallisissa päätöksissä ja kansainvälisissä suhteissa.

Näiden megatrendien ymmärtäminen on olennaista tulevaisuuden ennustamisessa ja strategisessa suunnittelussa, jotta voidaan vastata yhteiskunnan muutoksiin ja luoda kestävämpi tulevaisuus. Megatrendien hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden haasteisiin ja edistää kestävää kehitystä eri aloilla.

 

Sitra on julkaissut vuoden 2024 megatrendit, jotka ovat:

 

  1. Luonnon kantokyvyn heikkeneminen
  2. Hyvinvoinnin haasteiden kasvu
  3. Demokratian kamppailun koveneminen
  4. Kilpailun digivallasta kiihtyminen
  5. Talouden perustan mureneminen

 

 

Lähteet:

Dufa, M. 4.1.2024 https://www.sitra.fi/blogit/megatrendit-2024/ viitattu 14.3.2024

Tulevaisuussanasto, n.d. https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/megatrendi/ viitattu 14.3.2024

Lassila & Tikanoja, n.d. https://www.lt.fi/fi/yritys/strategiamme/megatrendit viitattu 15.3.2024

Metsä Group, n.d. https://www.metsagroup.com/fi/tietoa-metsa-groupista/kasvun-strategia/megatrendit-ja-liiketoimintaymparisto/ viitattu 15.3.2024

Kommentoi