Tampere
30 May, Thursday
19° C

Proakatemian esseepankki

Maailma täynnä idiootteja, vai ovatko he kaikki vain minun ympärilläni?



Kirjoittanut: Ella Kantola - tiimistä Hurmos.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Idiootit ympärilläni
Thomas Erikson
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Maailma täynnä idiootteja, vai ovatko he kaikki vain minun ympärilläni? 

 

Johdanto 

Essee käsittelee erilaisia käyttäytymismalleja, jotka ovat punainen, sininen, keltainen ja vihreä. Kaikki niin erilaisia mutta yhtä tärkeitä.  

Jokainen meistä on oppinut ymmärtämään asioita eri tavalla, viestimään eri tyylillä ja elämään käyttäytymällä omalla tavallaan. Onko jonkun toisen tyyli parempi kuin toisen? Mahdollisesti. Jokainen väri kuitenkin täydentää toisiaan emmekä pärjäisi ilman punaista johtajaa, keltaista optimistia, sinistä analyytikkoa tai vihreää rauhoittavaa perus taavettia.  

 

Viestisi ei mennyt perille 

Miksi ymmärrämme asioita eri tavalla? Miksi jokin sanomani vääristyi täysin toisen päässä ja viestin merkitys muuttui? Jokainen meistä on saanut erilaisen kasvatuksen, geeniperimän sekä lapsena oppeja jäljittelemällä. Näistä syistä ihminen voi ymmärtää viestisi täysin eri tavalla kuin tarkoitit. Sinulla voi olla selvä visio siitä, miltä viestisi näytti ja kuinka se tulisi ymmärtää sekä vastaanottaa. Loppupeleissä et voi tehdä paljoakaan, mikäli vastaanottaja ei kykene ymmärtämään viestisi tarkoitusta haluamallasi tavalla.  

Ymmärtämällä enemmän keskustelukumppanistasi, kykenet sopeutumaan hänen kommunikaatio tyyliinsä ja joustamaan omassa tyylissäsi luoden turvallisen viestinnän ympäristön.  

 

Miksi olen tämänlainen? 

Miksi olen tämänlainen ja miksi tuo toinen aivan toisenlainen?  

‘’Käyttäytymisessä on lyhykäisyydessään kyse perimän ja olosuhteiden yhdistelmästä’’. (Thomas Erikson 2017, s.19).  Kaikkihan lähtee jo lapsuudesta, jopa ennen syntymäämme.  Tuleva käyttäytymismallimme on jo osittain valmis pelkästään perinnöllisten luonneominaisuuksien sekä temperamenttien kautta.  

Lapsena olemme rohkeita, ennakkoluulottomia ja uskomme pystyvämme mihin tahansa, mutta sitten jotain tapahtuu. Yleisin oppimiskeino lapsille on oppia jäljittelemällä. Hän ottaa mallia esikuvastaan niin hyvässä, kuin pahassa. Tässä kohtaa voikin miettiä hetken, kuinka suuri merkitys on omilla vanhemmilla, tai muilla esikuvilla, jotka ovat auttaneet muovaamaan meistä henkilön joka tänä päivänä olemme. Jokainen ihminen on erilainen. Toisissa enemmän samankaltaisuuksia ja yhteisiä ominaisuuksia kuin toisissa, kun sitten taas löytyy sinun vastakohtasi, henkilö, jonka ajatukset ja arvot eivät kohtaa ollenkaan omiesi kanssa, mutta tämä on vain hyvä asia, sillä meitä kaikkia tarvitaan.  

 

Värisuora 

Pikainen katsaus siitä, mitä tuleman pitää loppu esseen osalta. Punainen, sininen, keltainen ja vihreä. Siinä ovatkin Opponenttiprosessiteorian mukaiset perusvärit. Vai jotain aivan muuta?  

 

(Kuva. Erikson 2017, s.25). 

 

Yllä oleva kuva paljastaa värien kuvaavan pääasiallisia käyttäytymismalleja, joita löytyy yhteensä neljä. Ensimmäisenä löytyy punainen, joka reagoi nopeasti, pyrkii johtoasemaan, ei panosta hienotunteisuuteen, toimii välittömästi eikä välitä tehottomuudesta. 

Toisena löytyy sininen, tuo hitaasti reagoiva, haluton organisoija ja varovainen toimija. 

Kolmantena keltainen, joka punaisen tavoin reagoi nopeasti, toimii impulsiivisesti, ponnistelee ottaakseen muita mukaan eikä ole kiinnostunut rutiinista. 

Neljäntenä löytyy rauhallisesti reagoiva vihreä, joka ponnistelee luodakseen yhteyksiä, ei kiinnostu muutoksesta, tukee toisia eikä ole kiinnostunut konflikteista.  

Näistä käyttäytymismalleista hyvin toimivat keskenään: Punainen ja sininen, punainen ja keltainen, keltainen ja vihreä tai vihreä ja sininen. Heikoin ymmärrys eri käyttäytymismallien kesken syntyy siis punaisen ja vihreän, sekä keltaisen ja sinisen kesken. 

Tässä olikin vain pieni pintaraapaisu, joten hypätkäämme syvemmälle värien sekaan. 

 

Punainen käyttäytymismalli 

Synonyymisanakirjan mukaan tämä koleerinen käyttäytymismalli on ankara, kiihkeäluontoinen, äkkipikainen, ärhäkkä sekä helposti ärsyyntyvä. Eiköhön punaiselle kuulu joitakin hyviäkin ominaisuuksia, katsotaan.. Punaiset tyypit asettavat tavoitteet korkealle, niin itsellensä kuin muillekin. He ovat dynaamisia ja ripeitä yksilöitä, jotka ovat jatkuvasti menossa kovaa vauhtia eteenpäin. Ajatus siitä, että mikään ei ole saavuttamattomissa ja vain taivas on rajana, kulkee alati mukana punaisten ajattelumaailmassa. Nopeat päätökset ovat arkipäivää, eikä heillä ole aikaa jäädä murehtimaan pikkuseikkoja, kunhan mennään vain hurjaa vauhtia eteenpäin ja kohti uusia haasteita.  

Punaiset ovat usein johtajatyyppejä, jotka marssivat eturintamassa. Kilpailuasetelma on yleensä mukana kaikessa mitä punaiset tekevät. Miksi sitä tekisikään jotain mistä ei ole jotain hyötyä itselle. Punaisen tyypin perinteisiin piirteisiin kuuluu myös armoton rehellisyys, sillä hienotunteiset ihmissuhteet eivät kiinnosta.  

Punaiset tyypit näkevät itsensä usein voimakastahtoisena, riippumattomana, kunnianhimoisena, päättäväisenä sekä tehokkaana. Nämä voivatkin pitää paikkaansa, mutta varjopuolena muut voivat nähdä heidät töykeänä, ankarana, vaativana, hallitsevana sekä kovana persoonana.  

Kirjassa väittämä ‘’punaisten tyyppien ympärillä pyörii enemmän idiootteja kuin meidän muiden’’ (Erikson 2017, s.88–89), voi hyvinkin pitää paikkaansa. Ei sillä, että heidän ympärillään oikeasti niitä pyörisi enemmän kuin muidenkaan, mutta kyseinen kärsimätön käyttäytymismalli saa sen tuntumaan siltä.  

 

Keltainen käyttäytymismalli 

Eikö jalkasi ole enää maanpinnalla? Saatat olla keltainen sangviinikko. Optimistinen, elämänmyönteinen mahdollisuuksien mies. Keltaiset tyypit nauttivat elämästä ja ottavat siitä kaiken ilon irti. Etsivät kaikesta jotain positiivista, koska miksipä ei? Paistaahan se aurinko risukasaankin.  

Keltaiset tyypit kuvailisivat itseään mieluusti inspiroiviksi, innostaviksi, innokkaiksi, dramaattisiksi sekä ulospäinsuuntautuneiksi ilopillereiksi. Tämä kuvaakin kyseisiä positiivareita mainiosti, mutta muut voivat nähdä heidät myös manipuloivina, äkkipikaisina, epäjärjestelmällisinä, kapinoivina sekä itsekkäinä.  

Keltaisilla tyypeillä on aina lasi puoliksi täynnä ja he näkevät mahdollisuuksia kaikkialla. Voi kun olisikin hienoa olla tuollainen tyyppi. Näin ei kuitenkaan ole, mutta aion etsiä kyseisen mahdollisuuksien miehen ja yritän oppia optimistisesta elämänasenteesta kaiken mahdollisen.  

 

Vihreä käyttäytymismalli 

Tämä perusjamppa, joita tapaat kaikkialla päivittäin, on väriltään vihreä. Tämä väri on muiden värien keskiarvo, joka tasapainottaa muita äärimmäisempiä persoonallisuuspiirteitä sekä käyttäytymismalleja. Tämä asteekkien pitämä ‘’maaihminen’’ tuo tilanteisiin rauhaa, sillä vihreät tyypit eivät erotu niin räikeästi joukosta kuin muut. Mutta onpas muuten mainio juttu, sillä olisihan se nyt melkoista hulapaloota, jos kaikki olisivat dynaamisia johtajia tai pilvilinnoissa leijuvia hupiukkoja.   

Vihreät kuvailisivat itseään auttavaisiksi, kunnioittaviksi, palvelualttiiksi, luotettaviksi sekä mukaviksi. Varjopuolena muut voisivat myös kuvailla vihreää itsepäisenä, epävarmana, luovuttajana, riippuvaisena sekä saamattomana. Kun lukee nuo kaksi lausetta taaksepäin, uskaltaisin tämän käyttäytymismallin kohdalla täysin allekirjoittaa edellä mainitut asiat. Uskaltaisin väittää, että kyseiset adjektiivit kuvaavat hyvin suurta osaa maailman väestöstä. Uskaltaisinko olla jopa niin rohkea, että väittäisin jokaisesta löytyvän vähintään yhden vihreän piirteen? Olet sitten kuinka ääripää tahansa, uskon, että jokainen meistä ainakin uskoo olevansa luotettava tai mukava, luultavasti jopa epävarma joskus itsestään.  

Ympäripyöreästi vihreät tyypit ovat mahtavia ystäviä, hyviä tiimipelaajia sekä luotettavia tyyppejä. Onneksi heistä koostuukin enemmistö. 

 

Sininen käyttäytymismalli 

Sininen, tämä kiinnostava analyyttinen huithapelikko. Tämä taka-alan tekijä lajittelee, arvottaa ja tuomitsee, sekä kaiken kukkuraksi istuu oikeiden vastausten päällä eikä tuo niitä ilmi, ellei joku kysy, koska ei koe tarvetta esitellä ihmisille osaamistaan. ‘’Sininen tyyppi on myös pessimisti, anteeksi, realisti. Hän näkee virheet ja riskit. Hän on ympyrän sulkeva melankolikko’’ (Erikson 2017, s.67).  

Sininen kuvailee itseään ahkeraksi, hallitsevaksi, vakavaksi, vaativaksi sekä järjestelmälliseksi. Kotoaan löytyvätkin kaikki tavarat paikoiltaan ja työkalut järjestyksessä, koska miksi niitä ei laittaisi sinne, minne ne kuuluvat. Muut voivat nähdä sinisen kriittisenä, päättämättömänä, ahdasmielisenä, nirsona sekä moralisoivana.  

Sinisiä kuitenkin pidetään yleisesti rauhallisina sekä järkevinä. He omaavat myös kyvyn miettiä ennen kuin toimivat, millä on myös rauhoittava vaikutus punaiseen sekä keltaiseen käyttäytymismalliin.  

 

Millainen minä olen? 

Siinäpä vasta kysymys. Siihen en osaa täysin vastata, mutta en ainakaan keltainen.  

Uskon suurimmilta osin olevani punainen, ehkä jopa niin paljon että säikähdin kaikkia negatiivisia asioita, joita kirja toi esille kyseistä tyyppiä kuvaillessa. Punaiset korostavat sitä, että haluavat palautetta ja ovat ylpeitä omasta palautteen vastaanottokyvystään, mutta tosipaikan tullen ollaankin tyrmistyneitä siitä mitä toinen juuri kehtasi sanoa. Näin kävi juuri minulle. Ajattelin olevani vahva dynaaminen johtaja, mutta meni jopa ärsytyksen puolelle, kun luin että joku kertoi juuri omakseen käyttäytymismallin olevan myös ärhäkkä ja helposti ärsyyntyvä. Tässähän sitten istuin ja menin itseeni. Osui ja upposi. 

Koen myös olevani sininen. Tämä analyyttinen puoli on kovin kaukana siitä, kuinka itseni näen, mutta järjestelmällisyys sekä päättämättömyys kuuluvat perusluonteeseeni. Punaisena olen myös rehellinen, niin itselleni kuin muille, joten myönnettäköön, saatan omistaa myös sinisen palan ahdasmielisyyttä. 

Eikä nyt unohdeta sitä vihreää. Perusjamppaa meistä kaikista varmasti löytyy, enkä minä ole poikkeus. 

 

Lähteet 

Erikson, T. 2017. Idiootit ympärilläni, kuinka ymmärtää muita ja itseään. 

Kommentoi