Tampere
24 Jun, Monday
16° C

Proakatemian esseepankki

Luottamus



Kirjoittanut: Jasmi Koskela - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Luottamus: Pääomien pääoma
Risto Harisalo
Ensio Miettinen
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Tammikuussa koitti hetki, jota olimme kaikki innolla odottaneet koko syksyn. Vihdoin perusopinnot päättyivät ja päästiin ottamaan konkreettisia askeleita kohti omaa tiimiyritystä. Alkuasetelmassa tiimimme oli innostunut ja täynnä odotuksen jälkeistä riemua. Myös ensimmäinen projektikin oli aluillaan ennen kuin olimme edes miettineet mitä yhteinen osuuskunta meille tarkoittaa.

 

Vuoden ensimmäisillä viikoilla tunteet heittelivät kuin vuoristoradassa ja tunnelma oli hämmentävä. Samanaikaisesti olisi ollut kivaa alkaa vain tekemään kaikenlaista, mutta toisaalta taas ei ollut minkäänlaista näkökulmaa siitä mihin asiaan olisi hyvä tarttua ensimmäisenä ja mitkä asiat kannattaa jättää suosiolla myöhemmälle. Kävimme tiimimme kanssa keskustelua siitä, mikä yrityksen alkuvaiheessa on kaikista tärkeintä. Huomasimme pian, että toisiin tutustuminen on olennaista, eikä sitä kannata unohtaa kaiken intoilun ja tekemisen keskellä. Toisiin tutustuessa meille selviää se, mitä kukakin pitää elämässään tärkeänä ja minkälaisia arvoja heillä on. Yksi kaikkein tärkein arvo toimivassa työorganisaatiossa on luottamus. Miten luottamuksen piiri sitten saadaan rakennettua ja mitä ei ainakaan kannata tehdä, jotta luottamus säilyisi?

 

Mitä luottamus on?

Risto Harisalon ja Ensio Miettisen kirjassa Luottamus: Pääomien pääoma 2010, luottamusta kuvaillaan olennaiseksi tekijäksi ihmisten arjessa. Luottamus vaikuttaa kaiken tekemisen taustalla niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Luottamus on usein huomaamaton tekijä, sillä ihmiset ottavat sen valinnoissaan vaistomaisesti huomioon. Luottamus vaikuttaa myös ihmisten päätöksiin, valintoihin ja käyttäytymiseen. Luottamus on vuorovaikutussuhde entuudestaan tuttujen tai tuntemattomien ihmisten välillä. Modernissa yhteiskunnassa luottamus on usein myös itsestäänselvyys, jota Harisalo ja Miettinen kuvailevat kirjassa arkisesti: ”Tutuilla ihmisillä on huomattava vaikutus jokaisen hyvinvointiin, mutta niin on myös tuntemattomilla ihmisillä. Kävellessään kadulla heidän ei tarvitse epäillä jokaista vastaantulijaa uhkaksi itselleen.  Ajaessaan autoa he luottavat siihen, että myös muut noudattavat liikenteen sääntöjä. Kun he jättävät autonsa tai pyöränsä yöksi ulos, heillä ei ole syytä pelätä, että joku vahingoittaa tai varastaa sen.”

 

Harisalo ja Miettinen käsittelevät kirjassaan työorganisaation sisäistä luottamusta viiden eri pääoman kautta. Tärkein pääoma, joka on myös kaikkien muiden pääomien perusta, on luottamuspääoma. Luottamuspääomasta seuraavat loput pääomat, jotka ovat tulkinnallinen, tiedollinen, sosiaalinen ja taloudellinen pääoma. Erilaisten pääomien avulla todistetaan se, miksi luottamus on kaiken keskiössä ja siten tärkein arvo.

 

Luottamuspääoma

Luottamus pääomana luo toiminnalle edellytykset ja sen avulla voidaan synnyttää ja luoda uutta. Luottamusta luodaan työorganisaatiossa erilaisilla käyttäytymisen piirteillä, joita ovat:

  • Sitoutuminen
  • toisten tunteminen
  • vastuullinen käyttäytyminen ja vastuunkanto
  • rehellisyys
  • käyttäytymisen johdonmukaisuus
  • avoin kommunikaatio
  • taito sovitella ja ratkaista ristiriitoja.

 

Luottamusta syntyy yleisesti silloin, kun kukaan ei yritä käyttää toisen haavoittuvuutta omaksi edukseen. (Harisalo & Miettinen 2010, 38). Työskentelytilanteissa aukeaa kuitenkin monia erilaisia tilanteita, joissa voi vahingossa haavoittaa omaa tiimiläistään. Tällaisia tilanteita ovat:

  • Muutosten avaamat mahdollisuudet
  • uuden ideointi ja oivallukset
  • uudet tuttavuudet uusine resursseineen
  • tietämys strategisista asioista
  • kieltäytyminen puhumasta toisen puolesta
  • resurssien siirtäminen toisen käyttöön
  • totuuden vääristäminen.

 

Luottamusta voi tarkastella negatiivisesta näkökulmasta, eli epäluottamuksen kautta. Harisalo ja Miettinen ovat jakaneet kirjassaan epäluottamuksen yleiseen epäluottamukseen ja spesifiin epäluottamukseen. Yleinen epäluottamus kohdistuu enemmän suurempiin kokonaisuuksiin, esimerkiksi organisaatioihin ja yleisiin instituutioihin. Spesifi epäluottamus puolestaan kohdistuu tiettyyn henkilöön, asiaan tai olosuhteeseen ja se voidaan kohdistaa suhteellisen tarkasti. (Harisalo & Miettinen 2010, 50).

 

Epäluottamus voi nopeasti tuhota koko vaivalla hankitun luottamuspääoman. Epäluottamus alkaa monesti spesifistä epäluottamuksesta, eli esimerkiksi vain muutaman työntekijän ristiriidasta, josta se leviää työyhteisöön. Kun koko työyhteisö alkaa tuntea epäluottamusta, se näkyy nopeasti myös yrityksen ulkopuolelle eli asiakkaille ja lopulta spesifi epäluottamus muuttuu yleiseksi epäluottamukseksi. (Harisalo & Miettinen 2010, 51).

 

Tulkinnallinen pääoma

Luottamuspääoma luo alustan muille pääomille. Tulkinnallinen pääoma on luottamuspääoman mahdollistama seuraavan tason pääoma. Kun henkilöillä on luottamusta toisiinsa, he pystyvät jakamaan asioita ja tuntemuksia. Tulkinnallinen pääoma on luovaa älykkyyttä, empatiaa ja tunneälyä. Sen syvin tarkoitus on luoda edellytykset ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Luottamuksen avulla uskallamme tulkita toisiamme ja sitä kautta muuttaa myös omaa ajatteluamme ja mielipiteitämme.

 

Tulkinnallisella pääomalla on myös olennainen rooli konfliktien ratkaisussa. Konfliktit ovat osa organisaatioiden todellisuutta, mutta ne eivät kuitenkaan itsessään ole ongelma. Ongelma on ihmisten puutteelliset taidot ratkaista konflikteja. Konfliktit eivät ratkea vetoamalla vain tutkimuksiin, järkeen tai asemaan organisaatiossa. Ne ratkeavat helpommin, kun niiden työstämiseen käytetään näkemyksellisyyttä ja ajattelun avaamista. Konfliktit saadaan parhaiten kitkettyä luovilla ratkaisuilla ja luovuuteen tarvitaan tulkinnallista pääomaa. (Harisalo & Miettinen 2010, 82).

 

Tiedollinen pääoma

Tiedon ja tiedollisen pääoman pohja on luottamuspääomassa. Luottamuspääoma tekee tiedosta hyödynnettävän ja antaa sille merkityksen. Ihmiset voivat luottaa tietoon ja sen oikeellisuuteen. Luottamus on myös se pohja, johon ihmiset voivat etsiä vanhalle tiedolle uutta käyttöä, sekä luoda kokonaan uutta tietoa.

 

Tiedollinen pääoma lisää innovatiivisuutta. Mitä enemmän meillä on tietoa hallussa, sitä suurempi varasto meillä on mistä kehittää uutta. Jos organisaatiolla ei ole luottamuspääomaa, heillä ei ole myöskään tiedollista pääomaa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ilman luottamusta ja tiedollista pääomaa organisaatio pystyy tekemään sitä mitä se jo osaa, mutta se ei pysty uudistumaan ja kehittämään toimintaansa innovatiivisuuden avulla.

 

Sosiaalinen pääoma

Luottamuspääoman ansiosta meidän on helpompi luottaa tuttuihin ja tuntemattomiin. Luottamuksen kautta pystymme rakentamaan itsellemme sosiaalista pääomaa. Sosiaalisen pääoman keskeisin tuotos on verkostoituminen, joka on myös Proakatemialla merkittävässä roolissa. Luottamuksen kautta uskallamme luoda ympärillemme verkostoa, joka auttaa yritystämme selviämään ja kehittymään. Sosiaalisen pääoman merkitys korostuu jokaisessa ihmissuhteessa, jotka vaikuttavat yrityksemme toimintaan. Siihen voi kuulua esimerkiksi tavarantoimittajat, siivoajat, kirjanpitäjä ja henkilökunta.

 

Sosiaalinen pääoma tekee työstä hallittavaa ja ennakoitavaa. Kun tiedämme kaikkien roolit, voimme luottaa siihen, että tehtävät tulee tehdyksi. Sosiaalisella pääomalla on myös merkittävä rooli siinä, kuinka käännämme luontaista itsekkyyttä kaikkia auttavaan käyttäytymismalliin ja ansaitsemme lopulta tulomme yhdessä toisiamme auttaen. (Harisalo & Miettinen 2010, 177).

 

Taloudellinen pääoma

Taloudellinen pääoma tarkoittaa keinoja ja välineitä, joiden avulla yrityksen toiminta mahdollistuu. Taloudellista pääomaa voivat olla tuotantoon tarvittavat materiaalit ja koneet. Lisäksi taloudellinen pääoma tarkoittaa kaikkea yrityksen rahan kulkuun liittyvää. Tarvitsemme luottamuspääomaa taloutemme pohjaksi, jotta osaamme hankkia kannattavia työvälineitä, sekä sijoittaa ja säästää saamiamme voittoja. Luotamme, että hankitut työvälineet maksavat itsensä takaisin tulevaisuudessa ja että hankkimamme varasto saadaan myytyä tyhjäksi. Mikäli emme voi luottaa yrityksemme talouden toimimiseen, meidän on vaikeaa tehdä yritystoimintaa voitosta puhumattakaan.

 

Pohdinta

Luottamus sisältää paljon enemmän syvällisiä haaroja, kuin mitä aluksi ajattelisi. Luottamus vaikuttaa kaikkeen toimintaan koko ajan ja joka päivä, ja sen merkityksen huomaa kunnolla vasta silloin kun sitä ei ole. Hyvinvointivaltioissa, kuten Suomessa, luottamus on usein itsestäänselvyys ja se syntyy monesti huomaamatta ja automaattisesti. Uskon, että luottamus ei kuitenkaan ole 100 prosenttinen heti aluksi. Meillä on toisiimme tietty määrä luottamusta jopa silloin kun olemme vielä täysin tuntemattomia, mutta jotta voisimme avautua täysin ja olla haavoittuvaisia meidän täytyy tuntea paremmin.

 

Luottamuksella on omia kerroksia, joita voimme saavuttaa vain ajan kanssa. Akatemian näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että mitä enemmän puhumme toisillemme, sitä enemmän voimme luottaa. Uskon myös, että luottamuksen rakentumiseen tulee vaikuttamaan positiivisesti myös mökkipajat ja tilanteet, joissa näemme toistemme toimintaa erilaisissa rooleissa. Luottamuksen syntymistä ei voi oikein kiirehtiä ja se tulee vähitellen. On kuitenkin hyvä tiedostaa, millaisia asioita luottamuksen varassa roikkuu ja mitä menetämme, jos meillä ei ole luottamusta.

 

 

 

Aihetunnisteet:
Kommentit
  • Inka Tikkanen

    Esseetäsi oli mukava lukea. Esseen rakenne oli johdonmukainen ja tekstin jäsentely oli järkevää. Tämä helpotti ainakin omaa lukukokemustani. Väliotsikot ja tekstin rakenteen muutokset pitivät mielenkiintoa yllä läpi esseen. Myös tekstisi vaikutti järkevältä. Olit mielestäni kivasti reflektoinut esseessäsi tiimiäsi, pohdit asioita ja käytit lähteitä faktapohjana. Näitä kaikkia oli kivassa suhteessa. Koin useita ahaa -elämyksiä lukiessani esseetäsi. Vastaan tuli paljon asioita, mitkä tavallaan tiesin, mutta mitä en ole tajunnut ajatella. Lista tilanteista, jossa voi vahingossa haavoittaa omaa tiimiläistään, herätti minussa paljon ajatuksia. Yritän itse jatkossa muistaa tällaisissa tilanteissa miettiä myös, miten toimintani vaikuttaa tiimiini. Luottamuspääoma oli minulle kokonaisuudessaan uusi termi. Tulkinnallinen- ja tiedollinen pääoma olivat minulle uusia kategorioita, johon luottamuspääoman voi jakaa. Olit hyvin avannut termit väliotsikoiden alle. Luottamus on äärimmäisen tärkeää eteenkin tiimiyrityksessä ja mielestäni on hienoa huomata, että olet perehtynyt aiheeseen ja kiinnostunut kasvattamaan oman tiiminne luottamusta.

    14.9.2022
Kommentoi