Tampere
22 May, Wednesday
13° C

Proakatemian esseepankki

Liikunnan vaikutus hyvinvointiin ja työkykyyn



Kirjoittanut: Ossi Mikkonen - tiimistä Ropina.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Tekijä Ossi Mikkonen

 

Johdanto

 

Suuri osa ihmisistä työskentelee tietokoneen ääressä toimistossa. Työ tuntuu monille kevyeltä ja rennolta mukavien olosuhteiden takia, mutta totuus on kuitenkin jotain muuta. Pitkä liikkumattomuus väsyttää lihaksia, ja heikentää aineenvaihduntaa sekä verenkiertoa. Pelkästään suorassa istuminenkin nostaa selkärangan välilevypaineen seisomiseen verrattuna noin puolentoistakertaiseksi. (Ahtiainen, 2019.)

Proakatemialla istumatyötä tulee tehtyä paljon, ja välillä huomaan liikkuvani mielestäni liian vähän. Tämän takia halusin pureutua liikunnan vaikutuksiin työelämässä tarkemmin, ja kirjoittaa esseen kyseisestä aiheesta. Esseessä käyn läpi asioita, kuten paljonko liikuntaa pitäisi harrastaa, miten liikkuminen vaikuttaa kehoon ja mieleen sekä työkykyyn ylipäätään.

 

 

Paljonko liikuntaa tulisi harrastaa?

 

UKK-instituutin suositusten mukaan viikon aikana tulisi harrastaa vähintään joko sykettä nostavaa liikuntaa kaksi ja puoli tuntia, tai rasittavaa liikuntaa tunti ja 15 minuuttia. Sen lisäksi lihaskuntoharjoittelua tulisi harrastaa vähintään kahdesti viikossa. (UKK-instituutti, n.d). Nämä määrät eivät kuulosta suurilta, mutta suurella osalla Suomen väestöstä suosituksen mukaiset määrät eivät tule täyteen. THL: n vuonna 2023 tekemän tutkimuksen perusteella 20–39 vuotiaista suomalaisista miehistä 51 % liikkuu suositusten mukaisesti, ja naisista 42,2 prosenttia. (THL, 2023.) Kysymys kuuluu: mistä tämä johtuu? Monella työskentelevällä tai opiskelevalla arki saattaa tuntua liian kiireiseltä ja raskaalta lähteäkseen vielä liikkumaan monena päivänä viikossa. UKK- instituutin tutkimuksessa ajan puute ilmeni suurimpana liikkumista estävänä tekijänä. Vastaajista 57 prosenttia mainitsi kyseisen syyn. Muita liikkumista estäviä syitä oli myös fyysiset vammat, kiinnostuksen puute sekä taloudelliset syyt. (UKK-instituutti, n.d.)

 

 

Liikkumisen vaikutus kehoon ja mieleen

Tärkeä syy liikunnan harrastamiselle on sen terveysvaikutukset. On tutkitusti todistettua, että oikeanlaisessa liikunnassa on vähäisiä terveyshaittoja, ja liikkumattomuus on todistetusti terveyden kannalta huono asia. Pitkä-aikainen säännöllinen liikunta suojaa myös kroonisilta sairauksilta, ja voi pidentää elinikää. (Riikonen, 2015.) On monia tekijöitä, jotka heikentävät ihmisten toimintakykyä varsinkin, kun ikää alkaa kertymään. Pitkäaikaissairausyhtymistä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suomalaisille yleinen toimintakykyä heikentävä asia. Näitä, ja monia muita sairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta, lihavuutta ja sydän-, ja verisuonisairauksien syntyä voidaan liikunnan avulla vähentää. (Röning, Savolainen, Turunen, Virtanen, 2013.)

Työterveyslaitoksen mukaan liikkuminen on mielenterveyden kannalta tärkeä asia, ja se voi ennaltaehkäistä stressiä ja masentuneisuutta. Ahdistushäiriöiden riski voi vähentyä jopa 40 % pelkän liikunnan avulla. (TTL, n.d.)

 

Liikunnan rooli työssä suoriutumisessa

 

Säännöllinen liikunta näkyy työssäkäyville ihmisille parempana työkykynä, sairauspoissaolojen vähenemisenä, ja elämän laadun paranemisena. Liikunta nimittäin auttaa vähentämään työstressiä, parantamaan unenlaatua, itsetuntoa, ja vaikuttaa positiivisesti työsuorituksiin. (TTL, n.d.)

 

Liikunnan merkitys sairauspoissaolojen vähenemisessä

 

Saamalla työntekijät elämään aktiivisempaa elämää, yritykset voivat tehdä suuriakin säästöjä työterveydenhuollossa, koska työntekijöiden sairauspoissaolot vähenevät. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan puutteellinen hyvinvointi aiheuttaa Suomelle jopa 41 miljardia euroa kuluja. (Leppäkangas, 2018.) On monia tapoja, joilla voidaan työpaikassa edistää aktiivisuutta. Näitä tapoja voivat olla esimerkiksi kävelykokoukset, taukojumpat, ja portaiden käyttö hissin sijaan. (TTL, n.d.)  Yksi hyvä tapa, jolla yrittäjät voivat saada työntekijöitään aktiivisemmaksi, on erilaisten liikuntasetelien jakaminen. Tällaiset setelit pienentävät työntekijän kynnystä lähteä harrastamaan liikuntaa. Aktiivisen elämäntyylin ylläpitäminen on kuitenkin asia, josta myös työntekijän itse täytyy pitää huolta. Liikkumaan lähtemisen kehottaminen, ja setelien jakaminen ei riitä, jos itse työntekijällä ei ole mitään intoa liikkumiseen. (Leppäkangas, 2018.)

 

 

 

Loppusanat

 

Tiesin liikkumisen olevan tärkeää yleisen hyvinvoinnin takia, mutta esseetä kirjoittaessa ja aiheesta tietoa etsiessä tajusin, että liikunta on vielä tärkeämpää kuin koskaan olen ajatellut. Proakatemialla tulee ajoittain tehtyä pitkiä päiviä, jossa tulee istuttua monia tunteja putkeen. Hyvä esimerkki tästä ovat tällä viikolla olleet myyntipäivät. Etsin tiimilleni liidejä kaksi ja puoli päivää putkeen, ja aiemmalla viikolla käytin tähän myös paljon tunteja. Juuri tällaisina päivinä pitäisi muistaa pitää jonkinlaisia välijumppia, tai käydä vaikka pienellä kävelyllä kesken päivän.

Olen itse aika vahvasti motivaatiolla toimiva ihminen, ja välillä motivaation puutteen takia tulee kausia, jolloin en liiku kovin paljoa. Huomaan näinä kausina, että kouluasioiden hoitaminen tuntuu paljon uuvuttavammalta, ja ylipäätään velvollisuudet tuntuvat raskaalta. Kyseisestä syystä pyrin harrastamaan joka viikolla jonkinlaista itselleni mieleistä liikuntaa, useimmiten se on kuntosali. Loppupäätelmänä tulin siihen tulokseen, että lisään vielä enemmän liikuntaa aikatauluun, ja suosittelen samaa muille.

 

 

Lähteet

 

Ahtiainen, T. 2019. Liikunnan merkitys työssäjaksamiselle. Vantaan pääpoliisiasemalla. Poliisi (AMK). Poliisiammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Viitattu 24.3.2024. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/265090/AhtiainenON.pdf?sequence=2

Leppäkangas, S. 2018. Liikunnan vaikutukset työhyvinvointiin. Liiketalouden koulutusohjelma. Lapin ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Viitattu 22.3.2024. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/160252/Liikunnan%20vaikutukset%20tyohyvinvointiin.pdf?sequence=1&isAllowed=y

THL. 2023. Fyysinen aktiivisuus ja istuminen. Verkkosivu. Viitattu 23.3.2024. https://repo.thl.fi/sites/tervesuomi/ilmioraportit_2023/fyysinen_aktiivisuus_ja_istuminen.html 

Työterveyslaitos. n.d. Elintavat ja työhyvinvointi. Verkkosivu. Viitattu 23.3.2024. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/elintavat/elintavat-ja-tyohyvinvointi 

Työterveyslaitos. 2022. Liikkuminen tukee mielen hyvinvointia myös työssä. Verkkosivu. Viitattu 22.3.2024. https://www.ttl.fi/tyopiste/liikkuminen-tukee-mielen-hyvinvointia-myos-tyossa#:~:text=Liikunta%20parantaa%20mielialaa%20ja%20auttaa%20palautumaan%20työstä.%20Se,–%20kunhan%20liikunnasta%20ei%20tehdä%20uutta%20stressin%20aiheuttajaa

Työterveyslaitos. n.d. Liikunnan ja liikkumisen yhteydet terveyteen ja työkykyyn. Verkkosivu. Viitattu 24.3.2024. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/liike-ja-mieli/liikunnan-ja-liikkumisen-yhteydet-terveyteen-ja-tyokykyyn#:~:text=Liikunta%20vähentää%20stressioireita%2C%20ahdistuneisuutta%20ja%20masentuneisuutta.%20Esimerkiksi%20ahdistushäiriöiden,on%20fyysisesti%2C%20sitä%20vähemmän%20hänellä%20on%20psyykkistä%20oireilua.

Riikonen, H. 2015. Liikunnan harrastamisen yhteys koettuun työkykyyn ja sairauspoissaoloihin. Liikuntalääketiede. Itä-Suomen yliopisto. Pro gradu- tutkielma. Viitattu 23.3.2024. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/15714/urn_nbn_fi_uef-20150653.pdf

Röning, R, Savolainen, A, Turunen, J & Virtanen, T. 2013. Terveysliikunnan vaikutukset ja liikunnan aloittaminen- opasvihkoset opiskelijoille. Fysioterapian koulutusohjelma. Karelia-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Viitattu 24.3.2024. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/65146/Roning_Risto_Savolainen_Annika_Turunen_Jesse_Virtanen_Tiina.pdf?sequence=1

UKK-Instituutti. 2023. Työikäisten liikkuminen Suomessa. Verkkosivu. Viitattu 24.3.2024. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/suomalaisten-liikkuminen-tutkittua-tietoa-tyoikaisten-ja-ikaihmisten-liikkumisesta/tyoikaisten-liikkuminen-suomessa/

Kommentoi