Tampere
27 May, Monday
25° C

Proakatemian esseepankki

Lean-ajattelu



Kirjoittanut: Julia Liinamaa - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto

 

Hyvä johtaja parantaa tiiminsä suoritusta, mutta vastaaminen erilaisten yksilöiden odotuksiin ja johtamis tarpeisiin voi olla haastavaa. Tuloksellinen tiimin johtaminen tarkoittaa sitä, että onnistut saamaan ihmiset kohdentamaan omat tekemisensä oikeisiin asioihin ja onnistut pitämään heidät motivoituneina ja tyytyväisinä. Johtamisesta vaikeita tekee juuri se, että valmista käsikirjaa johtamiseen ei ole olemassa tai on, mutta aloittelevana johtajana on vaikea sisäistää mikä tieto on olennaista ja mikä ei. Johtamiseen on olemassa miljoonia kirjoitettuja kirjoja, mutta todellisuudessa johtajaksi ei voi oppia kuin harjoittelemalla. On hyvä tietää erilaisia työkaluja johtamiseen, mutta johtajan on kuitenkin osattava räätälöidä miksi mikäkin työkalu sopii kenellekin. Johtajan on siis myös tunnettava alaisensa, jotta voi soveltaa tietojaan.  Tämä on siis helpommin sanottu kuin tehty, sillä niin monet asiat vaikuttavat siihe, mikä on milloinkin sopivin tapa johtaa.

 

Inhimillinen ja tunneälykäs johtaja ymmärtää, että onnistuminen ja menestys kumpuavat ihmisistä. 

 

Lean metodi johtamisen apuna

 

Lean on lähtöisin Toyotan tehtaalta 1950-luvulta Japanista. Tuolloin sotien jälkeen oli reilusti puutetta sekä työntekijöistä, että materiaaleista. Tällöin Toyotalla organisoitiin asioita niin, että vähemmällä määrällä materiaaleja ja resursseja, saatiin asiakkaille mahdollisimman paljon arvoa aikaiseksi. Kauniissa yksinkertaisuudessa Lean metodissa on ollut kyse siitä, että kaikki turha asiakkaalle arvoa tuottamaton poistetaan ja keskitytään vain välttämättömyyksiin. 

 

Lean on liiketoiminnan kehittämisen työkalu, joka perustuu toiminnan järkevöittämiseen. Leanin tarkoituksena on turhan tekemisen poistaminen, vakioidut toimintamallit ja jatkuva parantaminen. Käytännössä lean tarkoittaa työn sujuvoittamista ja olennaisen tekeistä. Leanin tavoitteena on siis turhan tekemisen poistaminen ja arvoa tuottavan työn lisääminen. (Airila)

 

“Vain kolme asiaa sujuu organisaatiossa luonnostaan: konflikti, sekaannus ja alisuoritus. Kaikki muu vaatii johtamista” – Peter Ducker 

 

Jokainen meistä haluaa saada työstä sujuvan, sillä työn sujuva eteneminen, virtaus, on päämäärä, jota lean-johtamisessa halutaan tavoitella. Virtaukselle on olemassa kolme erilaista vihollista, jotka ovat vaihtelu, ylikuormitus ja hukka. Näiden kolmen olemassa olevan vihollisen poistaminen ei ole vain tavoite vaan keino päästä haluttuun päämäärään. 

 

Näistä ensimmäisenä käsittelyssä on vaihtelu, epätasapaino tai epäyhdenmukaisuus. Tämä on näistä kolmesta ongelma kohdasta tärkein, sillä se toimii kahden muun aiheuttajana. Epätasapaino voi tarkoittaa työssä esimerkiksi eri henkilöiden osaamiseroja, työkuorman vaihtelua eri päivinä, tulipalojen sammuttamista tai vaikkapa organisaation omista toimintatavoista johtuvaa vaihtelua. (Torkkola 2015) 

 

Seuraavana listassa on ylikuormitus ja jokainen varmasti tietää mitä tämä tarkoittaa. Yli kuormituksella tarkoitetaan siis joko laitteen, järjestelmän tai ihmisen kuormittumista. Henkilöstön jatkuva ylikuormittuminen johtaa lopulta sairauspoissaoloihin ja vähentää täten yrityksen kykyä uudistua ja oppia uutta. Jos ei puhuta vain tehdastyöstä, jossa ihmisen korvaavat laitteet, on ihminen olennainen osa työprosessia. Voimme siis todeta, että ihmisen hyvinvoinnilla on selkeä yhteys työn kehittämiseen ja virheettömyyteen. (Torkkola 2015)

 

Nykyään työ uupumuksesta on ruvettu puhumaan julkisesti ja asiaa ei tarvitse hävetä. Usko, että tällä on positiivisia vaikutuksia ihmisen suhtautumiseen omaa työuupumustaan kohtaan. Uskallan väittää, että suurin osa meistä jokaisesta on nähnyt ihmisen joka on kärsinyt työuupumuksesta. Voisin jopa väittää, että suurin osa meistä on kokenut uupumusta itse ja ehkäpä myös tunnistanut sitä. Toivon myös, että jos uupumuksen merkkejä on tunnistettu on asialle myös tehty jotakin. 

 

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä meillä on hukka, joka tarkoittaa arvoa tuottamatonta tekemistä, kuten esimerkiksi ylituontanto, varastot tai asintuntijatyössä keskeneräinen työ, odottaminen, ylimääräinen työntekijän tai materiaalin liike, siirtäminen, virheet ja uudelleen tekeminen sekä epätarkoituksenmukainen käsittely. (Torkkola 2015) Hukan poistamisesta ei kuitenkaan kannata aloittaa, sillä hukka on seuraus jostakin, joten on hyvä ymmärtää mistä kyseiset hukat ovat saaneet syntynsä.  Kannattaa myös miettiä menetkö sanomaan kiireiselle kollegalle, että työsi on hukkaa. Tästä voi lähinnä seurata vain tuohtumusta ja  lisäongelmia. 

 

Pohdinta

 

Huomaan, että meillä empiriassa vaihtelua tapahtuu suurelta määrin. Joinain päivinä erilaisia palavereita voi olla jopa 13 tuntia peräkkäin. Tämän jälkeen seuraavana päivänä kalenteri näyttääkin vain yhden projektin tapaamista, jossa menee noin pari tuntia. Koen, että jos haluamme saada kaiken oleellisen irti on päivien koostuttava suhteellisen samanlaisina, jotta ylikuormitusta ja hukkaa ei tulisi. Valehtelisin myös, jos sanoisin, että 20 hengen tiimi yrityksessä ei menisi aikaa erilaisten tulipalojen sammutteluun. 

 

Itse koen, että helpointa olisi jos saisimme päivistä suhteellisen tasaisia. Ei tulisi näitä 12 tunnin pinnistyksiä, jossa jokainen painaa itsestään kaikki mehut ja seuraavana päivänä oletkin väsynyt ja et jaksaisi lähteä kotoa. Voiko kukaan sanoa, että 12 tunnin työpäivinä keskityt vain ja ainoastaan työpäivää koskeviin asioihin eikä aikaa menisi hukka asioiden tekemiseen. Itselleni paras mahdollinen työmäärä milloin jaksan keskittyä oleellisiin asioihin olisi varmaan about 6-8 tuntia päivässä. Tällöin myös kehosi tottuun tiettyyn rytmiin eikä vaihtelu väsytä kehoa.

 

Olisi mielenkiintoista järjestää tällainen kokeilu emprian sisällä, että toimisimme kuukauden lean metodin mukaan ja pyrkisimme poistamaan kaiken turhan ja näin saisimme selville miten tämä vaikuttaa empirian sisällä. Vähenisikö uupumus ja väsymys ja paranisiko tiimihenki ja työpanos? Käytännössä voisimme aina projektipalaverissa miettiä tulevan viikon ohjelman niin, että viikon ohjelma jaetaan tasaisesti jokaiselle päivälle. 

 

Aihetunnisteet:
Kommentoi