Tampere
28 May, Tuesday
19° C

Proakatemian esseepankki

KV-Oppimisympäristö



Kirjoittanut: Verneri Halttula - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Marjo-Riitta Ristikangas
Vesa Ristikangas
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

 

Millainen on hyvä oppimisympäristö? Mitä voit itse tehdä sen edistämiseksi? Oppimiseen liittyviä eri toimintatapoja ja kaavoja on lukuisia, mutta jokainen kuitenkin itse määrittelee, millaisessa oppimisympäristössä itse mieluiten opiskelet. Esseeni lähteet perustan vaihto-opiskelun aikana kehittyneisiin eri oppimistapoihini, sekä opetuksissa ja luennoissa ilmi tulleisiin toimintatapoihin ja oppeihin matkani varrella. Käytän lähteenäni kirjaa ”Valmentava Tiimijohtaminen”.

 

Alkujännitys

Vaihto-opiskeluun lähtiessäni minulla ei luonnollisesti ollut hajua tulevasta, puhumattakaan opiskelutapoihin ja kouluun liittyvissä asioissa. Kuitenkin hyvin nopeasti totesin, että opiskeluympäristö ja toimintatavat, ovat yllättävän paljon erilaisia suomalaiseen tiimiakatemiaan verrattuna. Siinä missä akatemialla toinen toisiamme opettaen ja yhdessä toisiamme auttaen, on täällä tilanne päinvastainen. Aluksi tuntui, etten saa luentopohjaisista kursseista ja professorien argumentoinneista mitään selvää, ja tuntui kuin kaikki opit ja kopit olisivat omalla vastuulla ilman apua.

Kurssisisällöt ovat kuitenkin hyvin jäsennelty, sekä luentojen ja tenttien lisäksi opintoihin kuuluu ryhmätyötehtäviä. Opiskelijoilla on tietenkin erilaiset lähtökohdat ja valmiudet ryhmätehtävien tekemiseen, mutta tähän asti ryhmätyöt ovat kuitenkin menneet hyvin.

 

Tasainen kehitys

Viikkojen vierähtäessä eteenpäin, osasin hyödyntää opettajien kertomia kikkoja ja niksejä, sekä löytää opiskelumateriaaleista ja dioista porkkanat, joilla kehitän itseäni. Opiskelu alkoi sujua huomattavasti helpommin ensimmäisen kuukauden jälkeen. Opiskelu, sekä toimintatapojen hyväksyminen auttoi minua kehittämään itseäni ja keskittymiskykyäni luennoilla.

Ryhmätöihimme kuuluvat presentaatiot luokan edessä eivät sittemmin tuottaneet päänvaivaa kielitaidon kehittyessä ja ryhmäläisiin tutustuessa. Organisation behaviour-kurssimme ryhmätyössä meillä oli informaatio ongelmia. Ryhmätyön briiffauksen jälkeen kaikilla oli erilainen näkemys siitä, miten ryhmätyötä pitäisi suorittaa eteenpäin, ja millainen mahdollinen presentaatiomme olisi. Keskustelun kautta ja yhdessä pöydän ympärille istuessa saimme asian kuitenkin kaikille kirkkaaksi, ja presentaatiomme onnistui loistavasti.

Ole nitro äläkä jarru

Työskennellessä kansainvälisessä ryhmässä ja ympäristössä pätee samat pääperiaatteet kuin Suomessakin. On otettava eettiset ja yleiset arvot huomioon, sekä oppia lukemaan muita ihmisiä erilaisissa tilanteissa. Ryhmätyöt eri kulttuureista tulevien ihmisten välillä on kuitenkin ollut rikkaus, sekä koen oppineeni kurssin lisäksi paljon myös kulttuurillisista eroista eri maalaisuuksien välillä.

Ryhmätyöskentelyä tehdessä uusien näkökulmien ja ideoiden jakaminen on kultaakin arvokkaampaa, ja konfliktitilanteita on hyvä välttää. Ryhmätyöt nimittäin koulussamme ovat kurssikohtaisia ja ovat lyhyitä viikkojen puristuksia. Verrattaessa akatemialla tehtäviin oikeisiin projekteihin ja tiimiläisiin, on ryhmätyöt ja niiden koko täysin erilainen.

Itselleni akatemia tyyppinen yhdessä oppiminen sopii paljon paremmin, sillä se antaa minulle mahdollisuuden imeä tietoa muista, ja jakaa omaa tieto taitoani muille ympärilläni. Koen ulospäin suuntautumisen vahvuutenani, mutta en koe pystyväni hyödyntämään sitä riittävästi tämän tyyppisissä olosuhteissa.

Koen siis, että Suomalainen business-akatemia kulttuuri on edelläkävijä maita Euroopassa. Jaan mielelläni omia kokemuksia Suomalaisesta akatemiastamme ulkomailla, ja olenkin huomannut metodiemme kohottavan hämmennystä kertoessani arkirutiineistamme akatemialla.

Yhdessä yhteinen päämäärä

Lähteessäni kirjassa ”Valmentava tiimin johtaminen” kerrotaan hyvin yhteisestä työstä, sekä yhdessä oppimisesta menestyksen välineenä. Koen vaihto-opiskelussa kokemia tiimitöitä ja ryhmätehtäviä menestyksen aineina myös pro akatemialle, sillä oma ihmistuntemukseni ja eri tasoilla ajattelemiskykyni kehittyy jatkuvalla syötöllä.

Osaaminen määritellään kyvyksi tehdä jotain ja oppiminen kyseisen kyvyn lisääntymiseksi (Aaltonen ym. 2002). Yhdessä oppiminen on taas dynaaminen prosessi, jossa tiimin jäsenet tekevät asioita, antavat ja vastaanottavat palautetta sekä haastavat ajattelua parantaakseen toimintaansa (Yang ym. 2005).

Kaikissa yhdessä oppimisen ja työskentelyn ympäristöissä tiimin tulee hyödyntää toistensa vahvuuksia ja heikkouksia päästäkseen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Itse olen huomannut työskennellessäni erilaisten ihmisten kanssa eri yhteyksissä, että kaikki jäsenet eivät luontaisesti pysty tätä hyödyntämään. Siinä päästään kulmakiveen uudelleen. Tiimioppimiseen. Etelä-Euroopassa ei selvästikään hyödynnetä tiimioppimisen hedelmää samalla tavalla, kuin Suomalaisessa tiimioppimisen ympäristöissä. Pyrimme vaihto-opiskellessamme jakamaan muille tietotaitoa ja vaihtoehtoisia metodeja kehittymiseen yhdessä oppimisen osalta, sillä pro akatemia on mahdollistanut visuaalista näkemystämme ja perspektiiviämme eri oppimismuotoihin.

Kun joku tiimiläisistä jakaa esimerkiksi työn tekemiseen liittyvää kokemustaan kollegalle, tieto ei enää ole pelkästään yhden päässä, vaan sisällöstä tulee jaettua, yhdessä opittua. Omien kokemusten ja niistä saatujen oppien jakaminen onkin yhdessä oppimisen perusta. Oppiminen on tosiasiassa aktiivista tiedonrakentamista (Lonka 2017). Kun tiimissä yhteistä työtä tehdään yhteistyössä, yhdessä oppimisen mahdollisuus on olemassa, mutta vasta sen jälkeen, kun yhteisistä kokemuksista ja havainnoista keskustellaan yhdessä, yhdessä oppiminen voi aktivoitua. Ilman keskustelua tämä mahdollisuus jää käyttämättä.

 

 

Lähteet:

Ristikangas, M, Lönnroth, A, Ristikangas, Vi, Ristikangas, Ve, Valmentava tiimin johtaminen, 2021, Alma Talent, Helsinki

Kommentoi