Tampere
21 May, Tuesday
18° C

Proakatemian esseepankki

Kuka opettaisi minulle kriittistä median lukutaitoa?



Kirjoittanut: Tuomas Kuusisto - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Kadonnut keskittymiskyky
Johann Hari
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

”Kriittisestä lukutaidosta on tullut yhä tärkeämpi taito samalla, kun virheellisen ja väärän tiedon leviämisestä on tullut yksi nyky-yhteiskunnan suurimmista ongelmista” (Torppa n.d). Kriittisen lukutaidon harjoittelu alkaa jo ala-asteella. Muistan, kuinka harjoittelimme 4. luokalla tulkitsemaan tekstejä ja arvioimaan Wikipedian luotettavuutta. Silloin Wikipedian ajateltiin olevan huono lähde, on se sitä vieläkin, mutta nykyisen informaatiotulvan harjalla se on varsin luotettava lähde. Informaation lähteet ovat muuttaneet muotoaan 2000–luvulla, eikä niitä voi enää erotella selvästi toisistaan. Sanonta “kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” pitää edelleen pintansa, mutta kuvien manipulointi on nykyään itsestäänselvyys, eikä näkemäänsä voi ikinä pitää todellisena. Jos kuva kertoo tuhat sanaa, kuinka monta sanaa video kertoo? Näen päivittäin satoja videoita, kiitos Snapchatin ja muiden somealustojen. Mutta kuka opettaisi minulle kriittistä lukutaitoa näiden muuttuvien informaation muotojen mukana? Itse sitä en voi tehdä, vaikka olisin kuinka rationaalinen. Ihmisellä on ikävä taipumus tukea omia käsityksiään, enkä valitettavasti pysty hallitsemaan omaa somen käyttöäni. 

Kriittinen median lukutaito ei ole vain tulkintaa siitä, pitääkö jokin asia kutinsa. Se pitää sisällään kaikki syyt, miten olemme päätyneet kyseistä tekstiä lukemaan, kuten: mitä luemme, miksi luemme, mistä luemme, kenelle luemme, milloin luemme, kenelle luettu teksti on tarkoitettu, miksi teksti on luotu, mitä tekstiin on kirjoitettu ja mitä ei, mihin tekstillä pyritään tai kuka tekstin on kirjoittanut. Itsestäänselviä pohdinnan aiheita, joihin ei tosin koskaan voi saada puhdasta vastausta. Kriittinen lukutaito pitää siis sisällään tekstin lisäksi myös lukijan motiivit tai muut taustasyyt, joista tekstin pariin on päädytty. Kun katselemme somessa videoita tai mitä tahansa muuta informaatiota sisältävää, pitäisi samojen kysymysten nousta pintaan. Omat motiivit pitäisi osata tunnistaa ja pohtia lähteen luotettavuutta. 

Teksti on informaation vanhimpia muotoja. Kirjoitustaito keksittiin 3000-luvulla ennen ajanlaskun alkua Egyptissä ja Mesopotamiassa eli nykyisen Irakin alueella. (Kauppinen & Merimaa 2012.) Vasta 5000 vuoden jälkeen aloimme opiskella kriittistä lukutaitoa. Tämä on kärkäs näkemys, kriittistä lukutaitoa on harjoiteltu varmasti jo aiemmin, mutta ainakin uskonnot ja muut typeryydet ovat menneet monilta kriittisiltä lukijoilta läpi sormien. 1940-luvulla informaation lähteitä oli tekstin lisäksi syntynyt ääni (radio) ja kuva (televisio). Näillä informaatiokanavilla saatiin aikaan todella vääristyneitä todellisuuksia. 1940-luvulla uskottiin juutalaisten olevan ongelmien takana, joten heitä murhattiin 6 miljoonaa. 2020-luvulla informaation lähteitä on jo niin paljon ettei niitä voi listata — tai voi, mutta lista muodostaa täysin uuden ulottuvuuden, virtuaalimaailman. Virtuaalimaailman kehittyessä lopulta syntyy metaversumi, jonka viimeisessä vaiheessa toisiinsa liitetyistä virtuaalimaailmoista kasvaa pysyvä ulottuvuus fyysisen maailman rinnalle. (Tivi 2020.)  

Emme vielä elä metaversumissa, mutta jo nyt internetin tarjoaman laajuuden käsittäminen on mahdotonta. Ihmisten suku kehittyi noin 2,0–2,5 miljoonaa vuotta sitten ja varhaisin sukuun sijoitettu laji oli Homo habilis. (Wikipedia 2023.) Koteihin tarjottavia nettiyhteyksiä alkoi tulla saataville vuoden 1994 aikana. (MTV Uutiset 2000.) Internet on ollut yleisessä käytössä vasta 30 vuotta ja meidän pitäisi osata tulkita sen tarjontaa kriittisesti. Ihminen on kuitenkin elänyt miljoonia vuosia ilman tämänkaltaista ulottuvuutta. Lisäksi tätä uutta ulottuvuutta hallitsee suuret mediat, julkisuuden henkilöt, mahtivaltiot ja -yhtiöt. Mahtiyhtiöt, kuten teknologiajätti Meta, saa tulonsa meidän riippuvuudestamme tuijotella heidän luomaa ulottuvuutta tunti toisensa perään. Teknologiajätit, mediat ja julkisuuden henkilöt sylkevät meille päivä päivältä kärkkäämpää sisältöä, jotta pärjäävät kilpailussa meidän huomiostamme. Jos kriittinen lukutaito on kansalaistaito kuten Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Minna Torppa asian esittää, miten kärkkäämpi sisältö saa aina eniten huomiota? 

Kriittinen lukija ei käytä Tik Tokia, selaile tutustu-osiota Snapchatissa ja Instagramissa tai lue Twitteriä. Nämä mediat upottavat käyttäjänsä algoritmien avulla loputtomaan scrollaukseen, eikä median selaaja pysty enää tunnistamaan omia, saati julkaisijan motiiveja, puhumattakaan faktan tarkistamisesta. Somen käyttäminen on luotu nopeatempoiseksi, joka pomputtelee käyttäjää automaattisesti eteenpäin. Esimerkiksi Twitterissä julkaisun maksimi mitta on 280 kirjainmerkkiä (Moilanen 2020) ja Tik Tokin videon maksimimitta oli alkuun vain minuutin. (Muropaketti 2021). Alustojen informaatio on nopeaa ja koukuttavaa, joka vaikuttaa meihin monella tapaa haitallisesti, kuten heikentämällä keskittymiskykyä kokonaisvaltaisesti. Heikentynyt keskittymiskyky saa meidät vajoamaan taas entistä syvemmälle nopeiden lähteiden tulvaan, eikä kriittiseen tarkasteluun ole enää kykyjä. 

Jos minä olen kriittinen lukija, miten Snapchatin minulle räätälöity tutustu-osio näyttää tältä? 

Kuva: Snapchat näyttökuva 2022. 

 

Kriittisyys on loistanut poissaolollaan, jos minua kiinnostaa “Nopein kana maailmassa.” Hymyilyttää pelkkä ajatuskin tämän faktan tarkistamista. En myönnä, että tämänkaltainen sisältö puhuttelee minua, mutta Snapchat tietää totuuden minua paremmin.  

“Me Snapilla haluamme rohkaista sinua oppimaan lisää maailmasta ja pitämään hauskaa muiden Snapchattaajien kanssa. Sen vuoksi pyrimme näyttämään Tutustu- ja Valokeila-osioissa sinulle merkityksellistä sisältöä sekä uutisia tai muita piilotettuja helmiä, joista uskomme sinun pitävän. Tämä ei ole helppo tehtävä, minkä vuoksi olemme kehittäneet erityisen joukon sääntöjä, jotka määrittävät, mitä sisältöä sinulle näytetään.” (Snapchat n.d.) 

Kun tutustu-osiota selaa alaspäin, eivät tulokset pääty koskaan. Se on kirjaimellisesti loputonta scrollausta. Snapchatin mielestä maailman nopeimman kanan katsominen on minulle kuitenkin merkityksellistä ja opettavaista, mutta todellisuudessa tieto on ainoastaan raflaavaa, joka saa minut ja kaikki muut koukuttumaan. Tämän tietää myös Snapchat, mutta heillä on vain tapana kertoa asiat hieman eri sanoin. 

Mitä yritän kertoa? 

Kuunneltuani Johann Harin kirjan Kadonnut keskittymiskyky jäin pohtimaan, kuinka voin varjella omaa keskittymiskykyäni. Mielessäni pyörivät myös lapset. Kuka suojelisi heidän vasta kehittyvää keskittymiskykyä? Keskittymiskyvyn suojeleminen yksilönä on hankalaa, kun ympäristö sumuttaa meille jatkuvasti ärsykkeitä, puhumattakaan lapsista, jotka eivät voi ymmärtää mitkä ovat jatkuvan informaatiotulvan haitallisia vaikutuksia. Informaatiotulvan rajoittaminen vaatii kriittistä lukutaitoa. Kuten sanoin aiemmin, kriittinen lukija ei tartu medioiden jokaisen ärsykkeeseen, koska ymmärtää kriittisen tarkastelun rajallisuutensa. Kuitenkin huomaamattamme unohdamme kriittisyyden ja selailemme erilaisia informaatiokanavia koukussa välittämättä faktantarkistuksesta.  

En tiedä kuinka kriittistä lukutaitoa nykyään opiskellaan alakoulussa. Epäilen, onko koulutusjärjestelmä pysynyt viimeisissä nopeissa muutoksissa mukana. Kriittinen lukutaito on nykypäivänä niin moniulotteinen käsite, että se vaatisi oman oppiaineensa, jotta lapsikin voi ymmärtää, kuinka hankalasta asiasta on kyse.  

Minulle on opetettu kriittistä lukutaitoa vain tekstin osalta, jotta tulevaisuudessa vältyttäisiin uusilta kansanmurhilta. Kukaan ei ole opettanut, kuinka kuvia, videoita ja muuta erilaista informaatiota tulisi tulkita. Aikuistuminen eli elämänkokemus opettaa tietenkin kriittisyyttä, mutta onko se riittävää? Tuskin, koska olen koukussa maailman nopeimman kanan ihailuun tai sitten olen vain lapsellinen. Tyhmyyteni ei kuitenkaan anna syytä tämän ongelman vähättelyyn.  

 

 

 

Lähteet:

Hari, J. 2023. Kadonnut keskittymiskyky. Bazar Kustannus. Helsinki.

Torppa, M. N.d. Kriittinen lukutaito on kansalaistaito. Verkkosivu. Viitattu 25.10.2023. https://lukukeskus.fi/news/kriittinen-lukutaito-on-kansalaistaito/ 

Kauppinen, T & Merimaa, J. 2012. Milloin ihmiset alkoivat antaa nimiä toisilleen? Uutinen. Viitattu 25.10.2023.  

https://www.hs.fi/tiede/art-2000002577852.html 

Moilanen, T. 2020 Twitter-opas aloittelijoille. Verkkosivu. Viitattu 26.10.2023. 

https://www.kupli.fi/twitter-opas-aloittelijoille/ 

MTV Uutiset. 2000. Internetin lyhyt historia. Uutinen. Viitattu 26.10.2023. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/internetin-lyhyt-historia/1790878#gs.6v5mju 

Muropaketti. 2021. TikTok-videiden maksimipituus kasvaa huomattavasti. Uutinen. Viitattu 26.10.2023. 

https://muropaketti.com/mobiili/mobiiliuutiset/tiktok-videoiden-maksimipituus-kasvaa-huomattavasti/ 

Snapchat. N.d. Miten järjestämme sisältöä Tutustu-osiossa. Verkkosivu. Viitattu 26.10.2023.  

https://help.snapchat.com/hc/fi/articles/8961631424020-Miten-j%C3%A4rjest%C3%A4mme-sis%C3%A4lt%C3%B6%C3%A4-Tutustu-osiossa 

Tivi. 2022. Onko internetin tulevaisuus tällainen? Metaversumista odotetaan jopa 800 miljardin bisnestä. Uutinen. Viitattu 25.10.2023.  

https://www.tivi.fi/uutiset/onko-internetin-tulevaisuus-tallainen-metaversumista-odotetaan-jopa-800-miljardin-bisnesta/c77be171-296c-46af-b49c-7b152d28089a 

Wikipedia. 2023. Ihmisen evoluutio. Verkkosivu. Viitattu 26.10.2023. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_evoluutio 

Jos olisin tiennyt, että aikuinen voi olla näin tyhmä. Olisin vieläkin lapsi.

Kommentoi