Tampere
25 May, Saturday
14° C

Proakatemian esseepankki

Kuinka voin välttyä burnoutilta?



Kirjoittanut: Elmeri Sikala - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Kuinka voin välttyä burnoutilta?

 

 

Johdanto

Vietimme tavallista torstai iltaa sohvalla istuskellen ja jääkiekkoa katsellen. Tuskailin kaverilleni, etten keksi aihetta esseen kirjoittamista varten, johon kaverini heitti ajatuksen: ”kirjoita siitä, miten vältyt burnoutilta”. Tähän hetkeen ihan aiheellinen kysymys pysäytti hetkeksi miettimään. Viimeiset pari viikkoa olen nimittäin mennyt suoraan projektista toiseen, koulusta harrastuksiin ja niin edelleen. Yöunetkin on välillä jääneet lyhyehköiksi, mutta tilanne on onneksi jo helpottanut. Kysymys on silti hyvä ja nykyaikana lähes jokaiselle ajankohtainen. Miten ja minkä tekijöiden avulla paljon asioita tekevät ihmiset pystyvät välttymään loppuunpalamiselta? Onko olemassa ihmistyyppejä, jotka ovat erityisen alttiita burnoutille?  Miten voi tunnistaa burnoutin vaaran riittävän ajoissa? Muun muassa näitä kysymyksiä yritän pohtia tässä esseessä.

 

Työuupumus eli burnout

Työuupumus on pitkään jatkuneen stressin seurauksena kehittyvä häiriötila, jota luonnehtii uupumuksen omainen väsymys, kyynistynyt asenne työtä kohtaan ja ammatillisen itsetunnon heikentyminen. Työuupumusta ei luokitella sairaudeksi, mutta siihen liittyy riski sairastua esimerkiksi masennukseen, unihäiriöihin ja päihdeongelmiin. Pitkään jatkunut stressitila voi myös aiheuttaa elimistössä yllättäviä muutoksia, kuten ylipainoa tai painon laskua ja häiriöitä hormonitoiminnassa. Lisäksi työuupumuksen on todettu lisäävän tapaturmien ja työkyvyttömyyden riskiä.

Työuupumuksen esiintyvyys väestössä vaihtelee jossain määrin työelämän yleisen tilanteen mukaan. Vuonna 2011 työssä käyvistä suomalaisista miehistä 2 % kärsi vakavasta ja 23 % lievästä työuupumuksesta. Vastaavasti 3 % naisista kärsi vakavasta ja 24 % lievästä työuupumuksesta (Terveyskirjasto, 2018).

 

Burnoutille altistavia tekijöitä

Työuupumuksen taustalta löytyy usein alkujaan motivoitunut ja ahkera työntekijä sekä hyvinvoinnin kannalta epäedulliset olosuhteet. Työuupumus kehittyy työn ja työntekijän välisessä vuorovaikutuksessa ja yleensä siihen johtavia tekijöitä löytyy molemmista osapuolista.

Työuupumukselle altistavia olosuhteita ovat työn liialliset vaatimukset (kovat aikataulupaineet tai utopistiset tavoitteet) yhdistettyinä työn vähäisiin voimavaroihin (tuen puute työnjohdolta -tekijälle, vähäiset joustomahdollisuudet). Etenkin liian suuri työmäärä, heikot vaikuttamismahdollisuudet, rooliristiriidat ja -epäselvyydet, epäoikeudenmukaisuus, epävarmuus ja ennakoimattomuus työssä ovat yhteydessä työssä uupumiseen.

Työntekijän ominaisuuksia, jotka lisäävät uupumuksen riskiä ovat liialliset itselle tai työlle asetetut vaatimukset, voimakas velvollisuudentunto ja työntekijän huono kyky tunnistaa sekä ilmaista omia tunteita. Työyhteisön vähäiset tai haitalliset keinot hankalien tilanteiden ratkaisemiseksi voivat edesauttaa työuupumuksen kehittymistä. Esimerkiksi taukojen laiminlyöminen tai jatkuva työpäivän venyttäminen yrityksenä selviytyä liian suuresta työmäärästä ovat huonoja keinoja selviytymiskeinoja. Yksilön henkilökohtainen elämäntilanne yhdistettynä ylikuormittavaan työhön voi nopeuttaa tai parhaassa tapauksessa hidastaa työuupumuksen kehittymistä.

Kuinka voin välttyä burnoutilta?

 

Työnantajan näkökulmasta uupumusta ehkäistään huolehtimalla säännöllisestä työolojen tarkastelusta ja kehittämisestä sekä toimivista käytännöistä epäkohtien esiin tuomiseksi. Kun epäkohtiin puututaan riittävän ajoissa, voidaan ennaltaehkäistä kuormitusta lisääviä tekijöitä.

Työntekijöinä voimme huolehtia omasta hyvinvoinnistamme pitämällä perusasiat kunnossa. Työaikojen noudattaminen, riittävä yöuni, terveelliset elämäntavat (ruoka, liikunta) ja työlle mieluisaa vaihtelua tuova vapaa-ajan tekeminen luovat hyvät edellytykset riittäville voimavaroille.

Olen työntekijänä velvollisuuden tuntoinen, mikä osaltaan altistaa työuupumukselle, mutta toisaalta osaan hyvin tunnistaa ja asettaa rajani.

Itse yritän huolehtia omasta henkilökohtaisesta hyvinvoinnistani tekemällä asiat tehokkaasti ja ajallaan, jolloin aikaa jää riittävästi vapaa-ajalle. Tarkkailen myös jatkuvasti omaa tunnetta jaksamisesta, mikä on minulle kohtalaisen helppoa ja luontevaa. Huomaan stressitasojen nousun olossani nopeasti, sillä yöuneni häiriintyvät herkästi ja keskittymiseni herpaantuu useammin. Näissä tilanteissa yritän reagoida tilanteeseen vähentämällä työmäärääni ja keskittymällä oman hyvinvointini lisäämiseen. Vapaa-ajalla koetan olla ajattelematta liikaa työ/koulu asioita, ja pidän esimerkiksi Teamsin ilmoitukset pois päältä vapaa-ajalla.

 

Yhteenveto

Nykyaikana työuupumus on todellinen vaara jokaiselle. Älypuhelimet kuormittavat aivoja jatkuvilla ilmoituksillaan ja rentoutumishetkenä katsellaan televisiota, jolloin aivot eivät saa rauhaa hetkeksikään. Multitaskaaminen on myös jatkuvasti läsnä nykyihmisten arjessa. Hyvä keino aivojen nollaamiseen on tietoinen älylaitteeton aika, esimerkiksi kävely metsässä.

Tärkeimpänä asiana uupumuksen ehkäisyssä on asian jatkuva tarkkailu ja seuranta. Omien tunteiden kuuntelu ja tunteiden rehellinen myöntäminen ovat ratkaisevassa roolissa. Kun ihminen osaa asettaa omat rajansa, tunnistaa omat tunteensa ja huolehtii hyvinvoinnistaan, riski työuupumukselle pienenee.

 

 

 

 

Työuupumus (burnout) – Terveyskirjasto Luettu 26.4.2022

Kommentoi