Tampere
21 May, Tuesday
10° C

Proakatemian esseepankki

Kuinka kirjoittaa hyvä työhakemus ja CV?



Kirjoittanut: Iidaliina Manninen - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Kupliva kirjoittaminen - Iloa ja tehoa työelämän teksteihin
Urpu Strellman, Kimmo Svinhufvud
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Näin kesää kohti mentäessä monella on varmasti ajankohtaista päivittää oma CV ja kirjoittaa työhakemus, jos toinenkin. Tänä keväänä tämä ei ole itselle ajankohtaista, mutta jossain kohtaa valmistumisen jälkeen pääsen varmasti taas rustaamaan työhakemusta, ja CV on aina hyvä pitää ajan tasalla. Toukokuussa pääsen itse rekrytoimaan työntekijöitä, ja siten CV ja työhakemus ovat aiheena ajankohtaiset. Halusin perehtyä näiden kirjoittamiseen tarkemmin esseen muodossa.

 

CV ja työhakemus ovat pari, sillä yleensä CV:n oheen tehdään myös hakemus. Hakemusta tehdessä tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei toista siinä sitä, mitä sanoo jo CV:ssä. (Kuntarekry 2019.)

 

Työhakemus

Työhakemuksen kirjoittamisen lähtökohtana pitäisi olla, että haluaa työpaikan, jota on hakemassa. Työnantaja ei halua pelkästään pätevää työntekijää, vaan juuri sen henkilön, joka oikeasti haluaa kyseisen työpaikan. Erityisen tärkeää työhakemusta kirjoittaessa on hahmottaa työnantajan näkökulma ja se, mitä hän haluaa. Koska jokaisessa työssä on myös pitkäveteisiä ja ankeita asioita, haluaa työnantaja olla varma, ettei hakija vieroksu niitä. Siksi työnantaja tuleekin vakuuttaa pelkäämättömyydestä erilaisia tehtäviä kohtaan. (Strellman & Svinhufvud 2020, 218–219.)

 

Joskus kokemus ja pätevyys saattavat painaa haastattelussa syntyvää vaikutelmaa vähemmän. Työnantajalla ei ole velvollisuutta valita muodollisesti pätevintä, vaan työhön voidaan valita sellainen, joka vakuuttaa työnantajan työtehtäviin liittyvillä taidoillaan, mutta myös henkilökohtaisilla ominaisuuksillaan ja kiinnostuksellaan. Päästäkseen haastatteluun, kiinnostuksen tulee näkyä jo työhakemuksessa. Tärkein neuvo työhakemuksen tekijälle on innostua haettavasta työstä. Työntekijän innostus sitouttaa häntä työhön, ja se saa aikaan myös positiivisia sivuilmiöitä, kuten työilmapiiri paranee innostuksen tarttuessa ja työpaikan yhteishenki lisääntyy. Lisäksi työnantajaan tulee tutustua perusteellisesti, jotta hahmottaa tehtävän kokonaisuuden ja osaa arvioida, mikä työnantajalle on tärkeää. Näin hakemuksessa pystyy kirjoittamaan omista vahvuuksista ja taidoista, sillä näkökulmalla, joka tukee työn saamista. (2020, 218.)

 

Työhakemuksella erottuminen vaatii taidoista ja kokemuksista kertomisen lisäksi jotain omaperäistä. Kupliva kirjoittaminen -kirjassa oli listattuna muutama erottautumisidea:

  1. Esitä näkemys organisaatiosta tai sen toiminnasta. Ei tarvitse keksiä mitään mullistavaa, mutta voi tuoda esiin, että ymmärtää, mikä organisaation merkitys on.
  2. Muovaa työpaikkailmoituksessa esitetyt vaatimukset luontevaksi kuvaukseksi omista taidoistasi ja työhistoriastasi. Ei ole pakko noudattaa ilmoituksen esitysjärjestystä. Kannattaa ennemmin miettiä kunnolla mitä oikeasti osaa ja mitä se merkitsee haetun työpaikan kannalta. Myöskään kaikkien työpaikkojen selostaminen ei ole tarpeellista, kannattaa mainita tärkeimmät ja jättää vähäisemmät CV:een.
  3. Tuo mukaan persoonasi. Mikä kertoo sinusta työntekijänä ja ihmisenä niin, että se on relevanttia? Mikä on sinulle tärkeää ja työnantajan kannalta kiinnostavaa?
  4. Muista työyhteisö. Koska harva on työpaikallaan yksin, kannattaa hakemuksessa kertoa millainen on muiden kanssa.

(2020, 220–222.)

 

Työhakemus olisi hyvä saada mahdutettua yhdelle sivulle. Siihen mittaan pitäisi saada mahtumaan tiivis kuvaus siitä kuka olet, miksi haet tätä työtä ja miksi juuri sinä olisit oikea henkilö siihen. Näiden lomassa on tuotava esiin innostus, omat vahvuudet, ymmärrys työnantajan tarpeista ja mahdollisesti oma visio työn kehittämisestä. Hakemusta kirjoittaessa kannattaa kiinnittää huomiota loogiseen etenemiseen, ettei lukija hämmenny turhasta poukkoilusta. Myös oikeinkirjoitukseen on hyvä kiinnittää huomiota. (2020, 223–224.)

 

Työhakemusten suurin ongelma on liukuhihnamaisuus, eli työnhakija hakee samanlaisella hakemuksella kaikkia mahdollisia työpaikkoja. Liukuhihnahakemuksella ei erotu mitenkään muista hakijoista. Työnantaja poimii valtavasta hakemuspinosta nopeasti ne, joista näkyy panostus ja itsenäinen ajattelu. Arvosanat ja työkokemus ovat arvostelussa vasta ensimmäisen seulonnan jälkeen. (2020, 217.)

 

 

Hakemuksessa ja CV:ssä kannattaa lähteä liikkeelle siitä, mitä työnantaja hakee. Työnantajaa ei kiinnosta se, että työntekijä hakee työtä, vaan se, että hän hakee juuri tätä työtä. (Kuntarekry 2023.)

 

CV eli ansioluettelo

Hyvä CV on napakka, selkeä ja informatiivinen, mutta myös visuaalinen. CV toimii käyntikorttina haastatteluun, ja siksi myös visuaalisuuteen kannattaa panostaa. Visuaalisessa CV:ssä on mietittynä värit, fontit, muodot ja asettelu, niiden avulla voi kertoa omasta persoonasta. Visuaalisuudella erottuu paremmin joukosta, mutta tärkeintä kuitenkin on, että CV:n perusasiat ja -muotoilut ovat kunnossa. (Glad 2023.) On hyvä muistaa olla hillitty, asiallinen ja tyylikäs. Asettelussa kannattaa panostaa siihen, että lukija pystyy silmäilemään CV:n nopeasti läpi. Hyvä CV:n pituus on 1–2 sivua. (Strellman & Svinhufvud 2020, 229.)

 

Kuten työhakemuksessa, myös CV:tä kirjoittaessa on tärkeää, että sen räätälöi haettavan tehtävän mukaan. CV:stä tulee ilmetä haettavan tehtävän kannalta olennaiset asiat. Profiiliteksti ja kuvaukset työkokemuksista ovat tärkeässä roolissa. Profiili- eli esittelytekstin tarkoitus on kuvata hakijaa pähkinänkuoressa. Profiilitekstin tavoite on saada aikaan hyvä ensivaikutelma, ja saada rekrytoija kiinnostumaan hakijasta, jotta hän haluaa tutustua hakijan osaamiseen tarkemmin. Työkokemus-osiossa tehtyä työtä on tärkeää kuvata hieman laajemmin, kuin pelkästään listaamalla asioita, joita on tehnyt. Työnantajan tulisi saada käsitys, millainen rooli hakijalla on ollut, mitä hän on saavuttanut ja millainen osa kokonaisuutta hän on ollut. Omaa CV:tä voi täydentää myös linkeillä erilaisiin sosiaalisen median profiileihin, omaan blogiin tai nettisivuille. (Glad 2023.)

 

CV:n rakenne voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

  • Syntymäaika ja yhteystiedot
  • Koulutus
  • Työkokemus, tehtävien sisältö lyhyesti avattuna
  • Lopputyön aihe tai työharjoittelu, jos ne ovat haettavan työn kannalta merkityksellisiä
  • Täydentävät koulutukset ja kurssit
  • Tietotekniikkataidot, ohjelmat ja sovellukset
  • Kielitaito tasoarviolla (äidinkieli, sujuva, välttävä)
  • Jotain harrastuksista ja kiinnostuksenkohteista

(Kuntarekry 2022.)

 

Työpaikkojen kohdalla päivämäärät on hyvä pitää mukana, ja niiden on oltava täsmällisiä. Mikäli työhistoriassa on aukkoja, kannattaa miettiä voiko ne täyttää jollain. Vaikka olisi käyttänyt kolme vuotta haahuiluun tai suunnan etsimiseen, sisältyikö tuohon ajanjaksoon kuitenkin jotain mistä voisi olla hyötyä. Esimerkiksi vahvistuiko kielitaito ulkomaan reissulla tai opettelitko jotain uutta. Aukko voi olla hyvä asia, jos ajan on hyödyntänyt sellaisiin asioihin, mitkä tekevät sinusta nyt paremman työntekijän. (Strellman & Svinhufvud 2020, 225–226.)

 

On olennaista ymmärtää, että työn hakeminen ja työhakemusten kirjoittaminen ovat taitoja, joita voi harjoitella ja joissa voi kehittyä (2020, 217).

 

 

Lähteet:

Glad, L. 2022. Tällainen on hyvä CV – asiantuntija vastaa yleisiin kysymyksiin ansioluettelosta. Viitattu 20.1.2023. Tällainen on hyvä CV – asiantuntijalta vastaa yleisiin kysymyksiinDuunitori

Kuntarekry. 2019. Näin teet hyvän CV:n. Viitattu 5.4.2023. Näin teet hyvän CV:n – Kuntarekry

Kuntarekry. 2022. Näin kirjoitat hyvän CV:n. Viitattu 5.4.2023. Näin kirjoitat hyvän CV:n – Kuntarekry

Kuntarekry. 2023. Työhakemus – tässä hyvät vinkit. Viitattu 5.4.2023. Työhakemus – tässä hyvät vinkit – Kuntarekry

Strellman, U., Svinhufvud, K. 2020. Kupliva kirjoittaminen – Iloa ja tehoa työelämän teksteihin. Helsinki: Art House.

 

 

Kommentoi