Tampere
30 May, Thursday
20° C

Proakatemian esseepankki

Koulutus kaiken keskiössä



Kirjoittanut: Jere Kaijanen - tiimistä Ropina.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Koulutus kaiken keskiössä

 

 

Suomen koululaisten ja opiskelijoiden taidot ja niiden kehitys tulevaisuudessa ovat olleet keskustelun aiheena viime aikoina niin yksilö-, kunta- kuin valtiotasolla. Huolen taitojen monipuolisuudesta ja pysyvyydestä jakaa toivottavasti Suomen jokainen kansalainen.  Jokainen lapsi ansaitsee kestävän pohjan, jolle rakentaa juuri omansa näköinen tulevaisuus. Suomi on tunnettu loistavasta koulutusjärjestelmästään. Jokainen lapsi pääsee kouluun, jossa opettajat ovat hyvin koulutettuja ja opetus on laadukasta sekä ilmaista. Miksi meitä huolestuttaa taitojen ylläpitämisen heikkous?

 

Yleinen ajatus on, että Suomessa on tasa-arvoinen koululaitos joka toimii kaikkialla. Todellisuus on kuitenkin hieman toista. Suomen kouluissa, jokaisella oppimisasteella opetuksen taso on vaihtelevaa ja koulujen väliset erot ovat kasvaneet. Huolta lisää myös koulujen sisällä tapahtuva oppilaskohtainen eroavaisuus taidoissa, sillä tutkimusten mukaan yhä enenevissä määrin Suomessa esimerkiksi peruskoulusta valmistuu oppilaita, joilla luku-, lasku- ja kirjoitustaidot ovat hyvin heikot.

Taitojen heikentyminen peruskoulusta tultaessa heikentää yksilöiden mahdollisuuksia myöhemmin toisella asteella ja korkeakoulussa pärjäämisessä. Taitojen kehittyminen heikompaan suuntaan on monen tekijän summa. Tunnelin päässä on kuitenkin valoa, sillä erilaisilla keinoilla taitojen monipuolinen säilyvyys tulevaisuudessakin voidaan taata. “Monimutkainen maailma vaatii monipuolisia ratkaisuja”, kerrotaan Suomen ulkoministeriön videossa “Supersankarihommia ja kestävää kehitystä 2030” ( Youtube 4.3.2019). Nyt on näiden ratkaisujen aika.

 

Opettajien työolot, oikeastaan niiden jatkuva muuttuminen on yksi tekijöistä. Ovatko opettajat motivoituneita? Entä jaksavatko he työssään? Valitettavasti yhä useammin näin ei ole. Marcus Ziemannin artikkelissa “Tulevaisuudentutkija Markku Wilenius tietää, että 10 vuoden päästä elämme täysin erilaisessa maailmassa” (Yle Uutiset 4.8.2019) Tulevaisuudentutkija Markku Wilenius kertoo tulevaisuuden muodostumiseen vaikuttavista seikoista. Yhtenä aiheenaan Wilenius kertoo työstä, oppimisesta sekä koulutuksesta. Hän kertoo yrityksen menestymiseen liittyvästä kansainvälisestä tutkimuksesta, josta selviää, että parhaiten menestyvissä yrityksissä on matala hierarkia. Wileniuksen sanoin; “Edistykselliset organisaatiot luottivat tiimeihin ja antoivat niiden päättää omista asioistaan”.  Tulevaisuudessa edistyksellisen organisaation tilalla voisi yhtä hyvin olla Suomen hallinto ja tiimien tilalla opettajat ja koulun muu henkilökunta. Näiden tilalla voisi hyvin olla myös Proakatemian osuuskunnat tai erinäiset yritykset. Voisimme ottaa mallia tästä nyt  ja muutenkin tulevaisuudessa yrittäjyyden värittämässä maailmassa. Ei ole kenenkään etu ravistella pakkaa jatkuvasti. On tärkeää oppia tekemään kestäviä ratkaisuja koko tiimin kannalta, tiiviissä yhteistyössä ilman, että kukaan nousee sen isommin jalustalle.

 

 

Taitojen kehitykseen vaikuttava tekijä on myös koulujen eritytyminen, jolla tarkoitetaan esimerkiksi opetuksen sisältöön liittyviä eroja. Koulujen väliset erot tulevat esiin väkiluvultaan suurten ja pienten paikkakuntien välillä.  Pienillä paikkakunnilla kouluja on vähemmän,  ja samassa lähikoulussa opiskelevat mahdollisesti koko kylän lapset. Koulun valinta isoissa kaupungeissa on aina yksilöllistä ja voi perustua yksilön taitoihin sekä mielenkiinnonkohteisiin. Esimerkiksi kouluun, jossa painotetaan liikuntaa tai musiikkia. Termi “koulushoppailu” on yleistynyt varsinkin suurkaupungeissa, joissa koulujen suurempi tarjonta antaa mahdollisuuden miettiä opiskelupaikaksi muutakin kuin omaa lähikoulua. Tämä antaa suurkaupungin lapsille mahdollisuuden kehittää vahvuuksiaan kun samanaikaisesti pienellä paikkakunnalla asuvilla ei ole mahdollisuutta samaan, sillä lähikoulu ei mahdollisesti tarjoa painotus opetusta. Hyvä tavoite olisi se, että Suomessa jokaiselle lapselle paras koulu olisi sellaisilla oppimismahdollisuuksilla varusteltu lähikoulu, joka tukisi jokaisen lapsen omia vahvuuksia ja oppimista.

 

 

Erot ylettyvät korkeakouluihin asti. Vaikka Rovaniemen ja Helsingin yliopistosta valmistuu kummastakin lääketieteen lisensiaatteja, on koulutuksissa kuuleman ja kokemuksien perusteella isojakin eroja. Korkeakouluihin pääsee mm. myös helpommin paikkakunnille, joissa väkiluku on pienempi. Ymmärrettävää, mutta erikoista on, että Ouluun pääsee paljon helpommin opiskelemaan samaa alaa kuin esimerkiksi Tampereelle. Tämä laittaa opiskelemaan hakeman väkisinkin pohtimaan, että onko toinen koulutuslaitos heikompi kuin toinen vaikka molemmista valmistutaan samaan ammattinimikkeeseen?

 

Agenda 2030 on kestävän kehityksen suunnitelma, josta kerrotaan ulkoministeriön youtube-videolla. Suunnitelmaan kuuluu monta kestävää kehitystä edistävää tavoitetta, supersankaritekoa, joita ovat esimerkiksi ilmastoteot, hyvä koulutus ja tasa-arvo. Suomen koulumaailmassa pyritään hyvään koulutustasoon ja tasa-arvon toteutumiseen. Jokainen lapsi sukupuolestaan tai etnisyydestään riippumatta pääsee aloittamaan koulun Suomessa. Suomessa koulutustaso on korkealla mutta se ei ole täysin aukotonta. Maailma on muotoutunut aikojen saatossa paikaksi, jossa ihmisten välisen vuorovaikutuksen yhdeksi tärkeimmäksi taidoksi on noussut kielitaito. Oman äidinkielen taitaminen on tärkeää, mutta kansainvälistyvässä maailmassa se ei yksinään enää riitä. Muut kielet kuten englanti, tulevat mukaan opiskeluihin jo varhaiskavatuksesta lähtien. Maija-Leena Nissilän ja Tiina Tikkasen artikkelissa “Kieltenopetus kuihtuu – mikä neuvoksi?” ( OAJ Opettajat 28.1.2021) käsitellään monipuolisen kieltenopetuksen heikentymistä sekä pohditaan sitä, miten tilannetta voitaisiin parantaa. Englannin jyrätessä kouluissa, jäävät useat muutkin merkittävät kielet unholaan. Kielten monipuoliseen opiskeluun vaikuttaa negatiivisesti myös se, että kielten opiskelumahdollisuudet eivät ole samalla tasolla suomalaisissa kouluissa. Kielitaidolla, sekä mahdollisuudella kehittää sitä läpi elämän on merkittävä rooli oppimisessa, toteaa Helsingin Yliopiston kielikeskuksen johtaja Leena Nissilä. Kun lapset ja nuoret lähtevät rakentamaan elämäänsä, oppimista voidaan verrata talon perustuksiin. Jos perustukset eivät ole kunnossa, voiko talo pysyä pystyssä?

 

Sanonta “liikkuvat vanhemmat tekevät liikkuvia lapsia” pitää paikkansa myös kielten kohdalla. Lapset, jotka ovat kasvaneet kuullen erilaisia kieliä sekä matkustellen samalla nähden ja kokien erilaisia kulttuureja, ovat oletettavasti tulevaisuudessa avoimempia ja suvaitsevaisempia kohdatessaan tutusta poikkeavia kulttuureja. Nykymaailmamme toimii ikään kuin kielten ja kulttuurien tehosekoittimena, jolloin monikielisyyden merkitys on suuressa kasvussa elämän monilla osa-alueilla. Itse olen päässyt kokemaan ja näkemään erilaisia kulttuureja pienestä pitäen, mikä on avartanut omaa tapaa katsoa maailmaa.

 

Opiskelumahdollisuudet ovat varsinkin täällä Suomessa valtavan hyvät, ja se jos jokin houkuttelee myös ulkomaalaisia nuoria lähtemään opiskelemaan Suomeen, varsinkin korkeakouluihin. Koulujen kansainvälistyminen on yksi suurimmista tekijöistä kun puhumme monikielistyvästä maasta, opiskelijat kun siirtyvät kouluista työelämään ja ovat sitä kautta merkittävä osa yhteiskuntaamme. Varsinkin koulujen kansainvälistyttyä kielet nähdään suurena rikkautena. Kansainvälisessä opiskeluympäristössä vankalla pohjalla olevasta kielitaidosta on hyötyä, sillä avoimena ja suvaitsevaisena monikulttuurillisessa sekä monikielisessä ympäristössä ihmiset verkostoituvat mahdollisesti helpommin esimerkiksi ulkomaalaistaustaisten opiskelutovereiden kanssa. On esimerkiksi hienoa opiskella korkeakoulussa, jossa on erikseen linja kansainvälisille opiskelijoille.

 

Koska oppiminen pitää elämämme kokoista taloa pystyssä, on se erittäin merkittävä osa-alue ihmisen elämässä.  Kielitaidon hallitseminen, kehittäminen sekä erilaisiin kieliin ja kulttuureihin tutustuminen on yksi sen peruspilareista. Opiskellessaan millä tahansa koulutusasteella, kaikkien muiden oppiaineiden opiskelu perustuu vähintäänkin epäsuorasti äidinkieleen ja sen hallitsemiseen. On siis hyvä muistaa, että vaikka monikielisyyden merkityksellisyyttä painotetaan, on oman äidinkielen hallitseminen ensisijaisen tärkeää myös muiden kielien opiskelun kannalta.

 

Globaali yhteistyö kestävän kehityksen vahvan pohjan luomiseksi vahvistaa jokaisen nuoren mahdollisuuksia lisätä, muokata ja ylläpitää omia opiskelu- ja kielitaitojaan tulevaisuudessakin. Jokainen lapsi sekä Suomessa että muualla maailmassa ansaitsee tasavertaiset mahdollisuudet kehittää omia taitojaan ja oppia. Supersankarihommat on hyvä aloittaa lapsista. Hyvä aika on aloittaa nyt, jotta meillä on tulevaisuudessa monipuolinen ja kaikille avoin maailma, jossa voimme käyttää oppimiamme monimutkaisia ja tärkeitä taitoja.

Kommentoi