Tampere
28 May, Tuesday
26° C

Proakatemian esseepankki

Kommenttiessee pohjautuen Datatiimin esseisiin



Kirjoittanut: Oona Salo - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Kommentti Kaisa Ojaniemen esseeseen Datatiimi päätöksenteon aallonharjalla.

Datatiimi päätöksenteon aallonharjalla

Moi Kaisa.

Esseessä näkyy hienosti viittaukset kirjaan ja ne sopivat todella hyvin esseeseen. Essee on selkeä, ja tuo esille hyvää pohdintaa, miten Proakatemialla pystyy hyödyntämään dataa. Tuot esille, miten dataa ei ole ollut, mutta nyt datatiimi on tehnyt muutoksen asiaan ja pyrkii saamaan dataa erilaisista asioista, jotka tuovat apua Proakatemialle. Datatiimin voima voi olla suuri Proakatemian yhteisöllisyydessä, jos osaamme yhdistää tarvittavat tiedot ja viedä Proakatemia eteenpäin. Esseessä näkyy, että esseitä on kirjoitettu useasti ja sen takia se on helppo lukuinen. Datatiimi voi vaikuttaa Proakatemian yhteisöllisyyteen. Kysyit esseessäsi: Onko meillä tarpeeksi dataa ja informaatiota siitä, mitä maailma tarvitsee nyt? Pohtisin kysymystä datatiimin puolelta. Onko meillä tarpeeksi dataa Proakatemiasta ja mitä dataa oikeasti tarvitsemme Proakatemialle. Kun dataa ei ole enne ollut, niin vaikutusvalta on meillä. Myös viittasit tekoälyyn ja tämä kiinnostaa minua paljon, joten miten sitä voisi hyödyntää Proakatemialla?

 

Kommentti Kaisa Ojaniemen esseeseen Näin minä huijaan teitä tilastoilla.

Näin minä huijaan teitä tilastoilla

Hei Kaisa.

Teksti on helppolukuinen ja sisältää todella hyvät viittaukset kirjaan, ja näin ollen ne vievät tekstiä sujuvasti ja loogisesti eteenpäin. Esseen aihe on mielenkiintoinen ja herättää huomiota, varsinkin otsikko on houkutteleva. Teksti on psykologinen ja sisältää selityksiä syy-seuraussuhteille, jotka ovat mielenkiintoisia. Esimerkit luvuista ovat hyviä ja tuovat esille mielenkiintoisia esimerkkejä. Teksti saa ajattelemaan lukujen merkitystä ja sanomaa. Miten ihmiset näkevät luvut eri näkökulmista esim. yritykset. Kerrot myös, että datatiimi on alkanut keräämään dataa, mitä ennen ei ole kerätty. Nyt datatiimillä on dataa viimevuodelta, ja tämä tarkoittaa sitä, että meillä on mahdollinen vertailukohde. Näin ollen voimme nähdä tilastoja siitä, millaista on ollut ja tulevilla kyselyillä voimme luoda uutta dataa, hyödyntäen vanhaa tietoa. Käsitteet moodi, mediaani ja keskiarvo ovat tuttuja jo yläasteelta, mutta nykyään en ole näitä hyödyntänyt. Näitä kannattaisi tuoda takaisin eri tilastoihin ja katsoa, millaisia vastauksia tulisi. Näitä voisi myös tulevaisuudessa hyödyntää.

 

Kommentti Inka Tikkasen esseeseen Mitä hyötyä datan keräämisestä on?

Mitä hyötyä datan keräämisestä on?

Hei Inka.

Esseessä näkyy selko kielisyys sekä teksti on todella faktaan perustuva. Olet hyvin viitannut kirjaan ja tuot hyviä asioita esille kirjasta. Tekstissä on paljon uusia asioita. Tuot esille dataa johtamisen ohella ja näitä molempia tarvitsemme Proakatemiassa. Datatiimin esseistä tämä oli minulle vaikein luettava, koska asia on todella faktaan perustuva ja piti ajatella paljon. Minulla heräsi ajatuksia lukiessani esseetäsi, että mikä on oikea datakieli vai onko sitä edes. Miten pystymme hyödyntämään oikean datan datasta, joka on juuri meille tärkeää ja jota voimme hyödyntää. Dataa ei voi mitata, vaan pitää itse osata erottaa kaikki tarvittava tieto.

 

 

Kommentti Petra Hiltusen esseeseen Datan merkitys yhteiskunnassamme.

Datan merkitys yhteiskunnassamme

Hei Petra.

 

Esseesi on selkeä ja looginen. Johdanto vie hyvin aiheeseen ja pidän siitä, että essee on selkeästi jaetultu otsikoin eri ryhmiin. Myös viittaukset kirjaan ovat hyviä. Itse olen lukenut saman kirjan ja mielestäni nostit hyvin aiheeseen sopivia kohtia kirjasta. Esseessä näkyy pohdintaa datasta sekä datatiimistä. Kerrot hyvin, miten datatiimi on koittanut hyödyntää dataa Proakatemialla. Myös nostat esille sukupuolidatan keruuta. Moni asia herätti ajatuksia esseessäsi. Kuten, miten se vaikuttaisi, jos tekisimme kyselyt miehille ja naisille erikseen Proakatemialla. Voisiko vastaukset poiketa toisistaan enemmän kuin yhteiset kyselyt. Kuitenkin maailma on jo nykyaikainen ja Proakatemiassa kuin muuallakin miehet ja naiset työskentelevät yhdessä. Kokevatko molemmat osapuolet silti itsensä tasavertaisiksi vai ei. Tästä voisi alkaa kerätä dataa, joka mahdollisesti voisi helpottaa uudessa yrittäjyydessä. Koen, että Proakatemialla kaikki ovat tasavertaisia.

Kommentoi